1971

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1971 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.

Tapahtumia

tammikuu

1. tammikuuta – Imatran ja Ylivieskan kauppalat muuttuivat kaupungeiksi. Tyrvännön kunta liitettiin Hattulan kuntaan. Muuruveden ja Säyneisten kunnat liitettiin Juankosken kuntaan.
1. tammikuuta – Turvavyö tuli pakolliseksi etuistuimilla kaikissa Suomessa myytävissä uusissa henkilöautoissa.
1. tammikuuta – Postinumerojärjestelmä otettiin Suomessa koekäyttöön.
2. tammikuuta – Yhdysvallat kielsi savukkeiden televisiomainonnan.
3. tammikuuta – Suomessa järjestettiin ensimmäinen lottoarvonta.
11. tammikuuta – Oulaisissa Keski-Pohjanmaalla mitattiin korkein Suomessa siihen saakka mitattu tammikuun lämpötila: +9,8 astetta.
15. tammikuuta – Egyptin presidentti Anwar Sadat ja Neuvostoliiton presidentti Nikolai Podgornyi vihkivät Assuanin padon käyttöön.
15. tammikuuta – Suomen ensimmäisen sanomalehden, Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, ensimmäisen numeron ilmestymisestä tuli kuluneeksi 200 vuotta.
16. tammikuuta – ”ZZ Topin” esikoisalbumi ZZ Top's First Album julkaistiin.
18. tammikuuta – Gdanskissa muun muassa telakkatyöläiset ryhtyivät lakkoon. Samalla he vaativat, että ammattiyhdistyksen elimet oli valittava uudestaan ja että heidän oli voitava keskustella puoluejohtaja Edward Gierekin kanssa.^[1]
20. tammikuuta – Suomi asetti YK-suurlähettiläänsä Max Jakobsonin ehdokkaakseen Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin vaaliin.
25. tammikuuta – Charles Manson ja kolme ”perheen” naisjäsentä todettiin syyllisiksi Tate–LaBianca-murhiin ja tuomittiin elinkautiseen.
25. tammikuuta – Idi Amin johti vallankaappausta ja astui Ugandan presidentin virkaan.

helmikuu

1. helmikuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja ulkoministeri Väinö Leskinen vierailivat Vatikaanivaltiossa, jossa he selostivat paavi Paavali VI:lle Suomen aloitetta Euroopan turvallisuuskokouksesta. Kekkonen oli ensimmäinen paavin tavannut Suomen presidentti.
4. helmikuuta – Rolls-Royce meni konkurssiin, Britannian hallitus otti yhtiön johdettavakseen.
5. helmikuuta – Apollo 14 laskeutui Kuuhun.
7. helmikuuta – Sveitsissä järjestettiin kansanäänestys naisten äänioikeudesta valtiollisissa vaaleissa.
8. helmikuuta – Noin 70 000 metallityöntekijää aloitti lakon hylättyään valtakunnansovittelija Erkki Sunilan tekemän välitysehdotuksen. Lakon sanottiin olleen Neuvostoliiton Suomen-lähettilään Aleksei Beljakovin masinoima. Lakko liittyi UKK-sopimukseen. Lakko päättyi 26. maaliskuuta.
11. helmikuuta – Palestiinalaiset ja Jordanian hallituksen joukot taistelivat Ammanissa.
13. helmikuuta – Etelä-Vietnamin armeija hyökkäsi Yhdysvaltain tukemana Laosiin.
15. helmikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta siirtyi kymmenkantaiseen puntaan.
25. helmikuuta – Hallitus päätti lyhentää koulujen työviikon viisipäiväiseksi syyslukukauden 1971 alusta lähtien.
21. helmikuuta – Alice Cooper julkaisi läpimurtoalbuminsa Love It to Death.
23. helmikuuta – Genevessä alkoi aseidenriisuntakonferenssi, jonka tavoitteena oli täydellinen ydinkoekielto sekä kemiallisten ja biologisten aseiden kieltäminen.^[1]
25. helmikuuta – Suomessa sattui osittainen auringonpimennys.
26. helmikuuta – Pohjois-Vietnamin hallitus määräsi koko kansan hälytystilaan siltä varalta, että Yhdysvallat ”yrittäisi jotain”.
26. helmikuuta - Alkon myyjät ja siivoojat ryhtyivät lakkoon pääkaupunkiseudulla-

maaliskuu

3. maaliskuuta – Alkon lakko laajeni maata kattavaksi.
5. maaliskuuta – Pakistanin armeija miehitti mellakoineen Itä-Pakistanin.
8. maaliskuuta – Muhammad Ali hävisi ensimmäisen kolmesta ottelustaan Joe Frazieriä vastaan.
8. maaliskuuta – Uusi Tampereen ja Seinäjoen välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
10. maaliskuuta – Yhdysvaltain perustuslakiin tehty 26. lisäys alensi äänioikeuden ikärajan 18 vuoteen.
15. maaliskuuta – Laukaassa käynnistettiin Lievestuoreen sellutehdas laajasta vastustuksesta huolimatta. Tehtaan toiminta oli ollut keskeytyksissä vuodesta 1967 saakka. Vesioikeus uhkasi ryhtyä toimiin tehtaan omistajaa Keski-Suomen Selluloosa Oy:tä vastaan, mikäli tehtaan jätevedet johdettaisiin viereiseen Lievestuoreenjärveen.
16. maaliskuuta – Kaliforniassa alkoi oikeudenkäynti ihmisoikeusaktivisti, professori Angela Davisia vastaan. Häntä syytettiin avunannosta murhaan, mutta taustalla epäiltiin vaikuttaneen myös hänen jäsenyytensä kommunistisessa puolueessa.
17. maaliskuuta – SKDL veti ministerinsä pois Ahti Karjalaisen hallituksesta ”korppusodan” jälkeen. Uudeksi oikeusministeriksi valittiin Erkki Tuomisen tilalle Mikko Laaksonen, uudeksi sosiaali- ja terveysministeriksi Anna-Liisa Tiekson tilalle Pekka Kuusi ja uudeksi liikenneministeriksi Veikko Saarron tilalle Kalervo Haapasalo.
23. maaliskuuta – Sotilasvallankaappaus Argentiinassa, kenraali Alejandro Lanusse nousi valtaan.
25. maaliskuuta – Pakistanin armeija aloitti verilöylyn Itä-Pakistanissa, joka oli julistautunut Bangladeshiksi. Salainen radioasema julisti itsenäisyyden seuraavana päivänä.
29. maaliskuuta – Charles Mansonin johtama hippikommuuni tuomittiin muun muassa Sharon Taten murhasta kuolemaan.^[1] Tuomio muuttui kuitenkin elinkautiseksi vankeudeksi, kun Kalifornian korkein oikeus totesi kuolemantuomion perustuslain vastaiseksi.^[2]
31. maaliskuuta – Yhdysvaltain armeijan luutnantti William Calley tuomittiin My Lain kylässä Vietnamissa vuonna 1968 tehdystä joukkomurhasta elinkautiseen vankeuteen.
31. maaliskuuta – Intia vaati Pakistania lopettamaan julmuudet Itä-Pakistanissa.

huhtikuu

1. huhtikuuta – Pakistan syytti Intiaa itäpakistanilaisten kapinallisten aseistamisesta.
1. huhtikuuta – Kunnalliset pysäköinninvalvoja-apulaiset eli ”lappuliisat” aloittivat työnsä Tampereella, Porissa ja Oulussa.
1. huhtikuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti taiteilijaprofessorin virkoihin näyttelijä Lasse Pöystin, arkkitehti Reima Pietilän sekä säveltäjä Einojuhani Rautavaaran.
3. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Irlannissa. Monacon edustaja Séverine voitti kappaleella "Un banc, un arbre, une rue".
5. huhtikuuta – Tulivuori Etna purkautui.
6. huhtikuuta – Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin esitteli uuden viisivuotissuunnitelman, jonka tarkoituksena oli viedä Neuvostoliitto ”teknologisen vallankumouksen aikakauteen”.
7. huhtikuuta – Kreikka vapautti 261 poliittista vankia.
7. huhtikuuta – Kaksi aseistautunutta äärioikeistolaista jugoslavialaista pakolaista tunkeutui Jugoslavian Tukholman-suurlähetystöön ja ampui suurlähettiläs Vladimir Rolovicia ja hänen sihteeriään. Lähettiläs kuoli saamiinsa vammoihin 14. huhtikuuta. Murhaajat tuomittiin heinäkuussa elinkautiseen vankeuteen.
8. huhtikuuta – Pakistanin armeija aloitti laajan operaation Itä-Pakistanin vastarinnan murskaamiseksi.
12. huhtikuuta – Kiina lupasi tukensa Pakistanille ”Intian uhkaa vastaan”.
17. huhtikuuta – Libya, Syyria ja Egypti solmivat valtioliiton.
19. huhtikuuta – Saljut 1, ensimmäinen avaruusasema, laukaistiin kiertoradalle.
19. huhtikuuta – Pääministeri Ahti Karjalainen aloitti viisipäiväisen virallisen vierailun Neuvostoliitossa. Vierailun aikana Karjalainen ja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin allekirjoittivat Suomen ja Neuvostoliiton välisen kymmenvuotisen taloudellisen, teknisen ja teollisen yhteistyösopimuksen.
21. huhtikuuta – Haitin diktaattori François Duvalier kuoli, Jean-Claude Duvalier seurasi isäänsä elinikäiseksi presidentiksi.
24. huhtikuuta – Puoli miljoonaa ihmistä marssi Washingtonissa Vietnamin sotaa vastaan.
24. huhtikuuta – Kokoomus piti puoluekokouksensa Lahdessa. Puoluesihteeri Harri Holkeri valittiin uudeksi puheenjohtajaksi tammikuussa kuolleen Juha Rihtniemen tilalle. Uudeksi puoluesihteeriksi valittiin Veikko Tavastila.
26. huhtikuuta – Turkin hallitus julisti 11 maakunnassa poikkeustilan levottomuuksien vuoksi.
27. huhtikuuta – Pohjoismaat nimesivät Suomen YK-suurlähettilään Max Jakobsonin yhteiseksi ehdokkaakseen järjestön pääsihteerivaaliin.

toukokuu

1. toukokuuta – Näsinneula avattiin Tampereella.
1. toukokuuta – Intia ilmoitti, että sen alueelle oli paennut Bangladeshistä jo yli miljoona ihmistä.
3. toukokuuta – DDR:n puoluejohtaja Walter Ulbricht erosi tehtävistään ja hänen seuraajakseen tuli Erich Honecker. Valtionpäämiehen tehtävät jäivät silti edelleen Ulbrichtille.
16. toukokuuta – Egyptin presidentti Anwar Sadat kukisti häntä vastaan suunnatun vallankaappaushankkeen.
19. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen vahvisti asetuksen, jolla pyrittiin jarruttamaan kestokulutustavaroiden tuontia Suomeen alijäämäisen maksutaseen korjaamiseksi. Vuoden loppuun saakka voimassa olleen 15 prosentin ”pisteveron” alaisiksi joutuivat muun muassa autot, kodinkoneet, elektroniikka ja veneet.
25. toukokuuta – Helsingissä alkoi kolmipäiväinen Sosialistisen internationaalin kokous, johon osallistui useita tunnettuja ulkomaisia poliitikkoja, muun muassa Saksan liittokansleri Willy Brandt, Ruotsin pääministeri Olof Palme ja entinen pääministeri Tage Erlander, entinen Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Harold Wilson sekä Israelin pääministeri Golda Meir. Kokouksen isäntänä oli ulkoministeri Väinö Leskinen.
26. toukokuuta – Kiina ja Itävalta solmivat diplomaattisuhteet.
31. toukokuuta – Intian pääministeri Indira Gandhi pyysi maailmalta apua, kun maahan siirtyneiden noin 1,5 miljoonan itäpakistanilaisten pakolaisten keskuudessa oli puhjennut kolera- ja isorokkoepidemia.^[1]

kesäkuu

1. kesäkuuta – Sisäministeri Artturi Jämsén siirtyi Keski-Suomen läänin maaherraksi ja hänen tilalleen nimitettiin kansanedustaja Eino Uusitalo. Jämsénin tilalle eduskuntaan tuli vuoden 1970 vaaleissa pudonnut agronomi Mauno Pohjonen.
6. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti valtiovierailulle Turkkiin. Hän oli ensimmäinen maassa vieraillut pohjoismainen valtionpäämies kuningas Kaarle XII:n jälkeen.
6. kesäkuuta – Tampereella vietettiin Varalan liikuntamuseon avajaisia.
10. kesäkuuta – Typpi Oy ja Rikkihappo Oy yhdistyivät Kemiraksi, josta tuli Suomen neljänneksi suurin valtiojohtoinen yritys.
14. kesäkuuta – Norja aloitti öljyn tuotannon Pohjanmerellä.
15. kesäkuuta – Neuvostoliiton uusi Suomen-suurlähettiläs Viktor Maltsev saapui Helsinkiin.
17. kesäkuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi kenraali Yrjö Keinosen yli 2 600 markan sakkoihin ja kapteeni Martti Siitosen 27 vuorokaudeksi arestiin Keinosen huvilaan liittyneessä ”kellarijutussa”.
19. kesäkuuta – World Trade Centerin eteläinen torni nousee 415 metriin tehden siitä maailman toiseksi korkeimman rakennuksen.
24. kesäkuuta – Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi metron ”peruslinjan” rakentamisen välille Hakaniemi–Rautatientori–Kamppi. Toisena vaihtoehtona oli ollut linja Kauppatori–Erottaja–Kamppi.
27. kesäkuuta – Yhdysvallat ja Japani pääsivät sopimukseen Okinavan saaren palauttamisesta Japanille.^[1]
29. kesäkuuta – Romanian presidentti Nicolae Ceaușescu saapui viisipäiväiselle viralliselle vierailulle Suomeen.
30. kesäkuuta – Avaruustutkimus: Sojuz 11 -avaruusaluksen miehistö sai surmansa laskeutumisen yhteydessä ilman poistuttua aluksesta viallisen venttiilin kautta.

heinäkuu

Kuuauto

9. heinäkuuta – Yhdysvaltain presidentin Richard Nixonin ulko- ja turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Henry Kissinger aloitti pääministeri Zhou Enlain kanssa Kiinan pääkaupungissa Pekingissä salaiset neuvottelut Yhdysvaltain ja Kiinan suhteiden lähentämisestä. Neuvottelujen päätteeksi Zhou esitti Kissingerin välityksellä Nixonille kutsun vierailla Pekingissä alkuvuodesta 1972.
10. heinäkuuta – Vallankaappausyritys Marokossa, 1 400 kadettia valtasi kuninkaan palatsin.
11. heinäkuuta – Chile kansallisti kuparikaivokset.
11. heinäkuuta – Meksikolainen kilpa-ajaja Pedro Rodríguez ajoi päin kivimuuria Nürburgringin radalla Länsi-Saksassa. Rodríguez saatiin tuleen syttyneestä autostaan nopeasti turvaan ja kuljetettiin sairaalaan, jossa hän kuitenkin kuoli saamiinsa palovammoihin ja kallonmurtumaan.
16. heinäkuuta – Maailman väkiluku ylitti neljä miljardia.
16. heinäkuuta – Suomen maaseudulla oli Tilastokeskuksen mukaan sähköistämättä vielä noin 43 000 kotitaloutta eli kuutisen prosenttia, lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomessa.
19. heinäkuuta – Sudanin presidentti Jaafar Nimeiry syrjäytettiin vasemmistolaisten upseerien suorittamassa vallankaappauksessa. Nimeiry palasi valtaan 22. heinäkuuta, hirtätti kaappauksen johtajat ja aloitti laajat kommunistien vainot.
26. heinäkuuta – Apollo 15 laukaistaan.
31. heinäkuuta – Yhdysvaltain Apollo 15 -astronautit ajoivat ensimmäistä kertaa kuuautolla Kuussa.

elokuu

1. elokuuta – ”Lappuliisat” aloittivat työnsä Helsingissä, Espoossa ja Lahdessa.
7. elokuuta – Apollo 15 palaa maahan
9. elokuuta – Intia solmi Neuvostoliiton kanssa YYA-sopimuksen.
9. elokuuta – Jouko Turkka erotettiin Joensuun kaupunginteatterin johtajan paikalta. Seuraavana päivänä teatterin 13 näyttelijää aloitti lakon saadakseen Turkan takaisin. Yhdeksän Turkkaa tukenutta näyttelijää erotettiin 11. elokuuta.
10. elokuuta – Yleisurheilun EM-kisat alkoivat Helsingissä. Juha Väätäinen voitti niissä 10 000 ja 5 000 m:n juoksut.
11. elokuuta – Louisina Superdomen rakentaminen aloitetaan
14. elokuuta – Bahrainin emiraatti julistautui itsenäiseksi.
15. elokuuta – Brittiarmeijan joukkojen vahvuus Pohjois-Irlannissa nousi 12 500:teen.
15. syyskuuta – Jackie Steward voittaa Formula 1 -maailmanmestaruuden
15. elokuuta – Yhdysvallat luopui kultakannasta.
15. elokuuta – Yhdysvallat devalvoi dollaria 17 prosentilla Japanin jeniä vastaan.^[3]
16.–20. elokuuta – Ruotsin Torekovissa käytiin puolueiden kesken neuvotteluja, joiden tuloksena monarkia päätettiin säilyttää.
20. elokuuta – Kiinan kansantasavalta ilmoitti, ettei se liity YK:hon ellei Taiwania eroteta järjestöstä.
25. elokuuta – Tansanian ja Ugandan välinen rajasota puhkesi.
26. elokuuta – Siviilihallitus palasi Kreikkaan.
26. elokuuta – Alankomaiden kuningatar Juliana aloitti 10 päivää kestäneen valtiovierailun Indonesiassa.^[1]

syyskuu

3. syyskuuta – Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska ja Neuvostoliitto allekirjoittivat Berliinin asemaa koskeneen neljän vallan sopimuksen.
3. syyskuuta – Qatar itsenäistyi.
3. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti oikeusministeri Mikko Laaksosen verohallituksen pääjohtajaksi lokakuun alusta lähtien.
9. syyskuuta – John Lennon julkaisi Imagine-albuminsa
11. syyskuuta – Suomi esitti Länsi- ja Itä-Saksalle ”Saksan-paketin”, johon sisältyi molempien Saksojen tunnustaminen, diplomaattisuhteiden solmiminen Suomen ja kummankin Saksan välillä, Saksojen tunnustus Suomen puolueettomuuspolitiikalle sekä Natsi-Saksan Lapissa vuosina 1944–1945 aiheuttaman hävityksen selvittäminen ja korvaaminen.
14. syyskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri U Thant kieltäytyi ehdottomasti jatkamasta virassaan vuoden 1971 jälkeen.
15. syyskuuta – Suomen hallitus päätti karkottaa ilman työlupaa maahan saapuneet noin 200 ulkomaalaista, pääasiassa pakistanilaisia työnhakijoita.
17. syyskuuta – Yhdysvaltalainen Bowmar-yritys toi markkinoille ensimmäisen taskulaskimen. Se suoriutui neljästä eri laskutoimituksesta.
17. syyskuuta – Joensuun kaupunginteatterin johtajakiista ratkesi, kun teatteriin perustettiin toinen johtajanvirka. Jouko Turkka sai rinnalleen Yrjö Kostermaan.
21. syyskuuta – Bahrain, Bhutan ja Qatar hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi.
22. syyskuuta – Varatuomari Helvi Sipilä valittiin YK:n sosiaalisia, humanitaarisia ja kulttuuriasioita käsittelevän kolmannen komitean puheenjohtajaksi. Kyseessä oli korkein virka, johon nainen oli YK:ssa siihen saakka päässyt.
27. syyskuuta – Japanin keisari Hirohito ja keisarinna Nagako aloittivat kaksiviikkoisen Länsi-Euroopan kiertomatkansa Tanskasta. Matka jatkui Belgiaan, Ranskaan, Isoon-Britanniaan, Alankomaihin ja Sveitsiin ja se päättyi Länsi-Saksaan. Monissa vierailukohteissa järjestettiin keisariparia vastustaneita mielenosoituksia.

lokakuu

1. lokakuuta – Walt Disney World avattiin yleisölle Yhdysvalloissa.
1. lokakuuta – Espanjan valtionpäämies Francisco Franco armahti noin 3 000 poliittista vankia valtaantulonsa 35-vuotispäivänä.
1. lokakuuta – Suomen hallitus antoi eduskunnalle esityksen kuolemanrangaistuksen poistamiseksi kokonaan Suomen rangaistusjärjestelmästä.
2. lokakuuta – Yhdysvallat asettui tukemaan Max Jakobsonin ehdokkuutta Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerivaalissa.
5. lokakuuta – Palestiinan vapautusjärjestön Palestiinan vapautusjärjestön johtaja Jasser Arafat yritettiin murhata hänen ollessaan tarkastamassa sissien asemia Golanin kukkuloilla Syyriassa. Arafat selviytyi välikohtauksesta vammoitta.
11. lokakuuta – Japanin keisari Hirohito lähti ensimmäisenä Japanin keisarina valtiovierailulle. Hän kävi ensin Yhdysvalloissa, sen jälkeen Tanskassa, Belgiassa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa.^[1]
12. lokakuuta – Iranin Persepoliissa alkoivat viikon kestäneet Persian 2500-vuotisjuhlallisuudet. Kaikkiaan 69 valtiota oli lähettänyt viralliset edustajansa juhlaan; Suomea edusti presidentti Urho Kekkonen.
15. lokakuuta – Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema, vastavalmistunut Finlandia-talo luovutettiin Helsingin kaupungille.
25. lokakuuta – YK:n yleiskokouksen päätöslauselma 2758: Kiinan kansantasavalta otettiin YK:hon Kiinan tasavallan sijaan.
27. lokakuuta – Kongon demokraattinen tasavalta nimettiin Zaireksi.
28. lokakuuta – Ison-Britannian alahuone päätti äänin 356-244 hakea jäsenyyttä Euroopan talousyhteisössä (EEC:ssä).^[1]
29. lokakuuta – Ahti Karjalaisen hallitus erosi. Presidentti Urho Kekkonen nimitti Teuvo Auran johtaman virkamieshallituksen, hajotti eduskunnan ja määräsi eduskuntavaalit pidettäviksi 2.–3. tammikuuta 1972. Eduskunnan hajotuksen muodollisena syynä oli päähallituspuolueiden Keskustan ja SDP:n kiista maataloustulosta.

marraskuu

Intel 4004

3. marraskuuta – The UNIX Programmer's Manual julkaistiin.
3. marraskuuta – Valtatie 1:n moottoritieosuus Kirkkonummen Veikkolasta Lohjanharjulle avattiin liikenteelle. Moottoritien kokonaispituudeksi Helsingistä Lohjanharjulle tuli 40 kilometriä.
4. marraskuuta – Romanian presidentti Nicolae Ceaușescu vaati Varsovan liiton ja Naton hajottamista.
8. marraskuuta – Led Zeppelin julkaisi hittialbuminsa Led Zeppelin IV.
10. marraskuuta – Suomen Autoliitto, Tapaturmantorjunta ry. ja Liikennevakuutusyhdistys perustivat Liikenneturvan, joka jatkoi Taljan (Tapaturmantorjunta ry:n liikennejaosto) toimintaa.
11. marraskuuta – Kiinan YK-valtuuskunta saapui New Yorkiin.
12. marraskuuta – Presidentti Richard Nixon ilmoitti Yhdysvaltain kotiuttavan 45 000 sotilastaan Vietnamista helmikuun 1972 alkuun mennessä.
13. marraskuuta – Professori Veli Merikoski vaati eduskuntavaalien lykkäämistä, koska lakimiesten keskuudessa oli syntynyt erimielisyyttä niiden lainmukaisuudesta.
15. marraskuuta – Intel julkisti ensimmäisen mikroprosessorinsa, Intel 4004:n.
19. marraskuuta – Neste Oy ja Sojuzneefteexport allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan Neuvostoliitosta alettiin toimittaa Suomeen maakaasua.^[1]
21. marraskuuta – Porissa poikkeuksellisen voimakas lumipyry. Lunta kertyi vuorokaudessa 47 cm.
23. marraskuuta – Kiinan kansantasavalta sai paikan YK:n turvallisuusneuvostossa ja Taiwan erotettiin. Äänestysluvut olivat 76–35, 17 maata pidättyi äänestyksestä.
23. marraskuuta – Kirkolliskokouksen päätöksellä siirrettiin arkipyhät – loppiainen ja helatorstai – lauantaihin vuoden 1973 alusta.
24. marraskuuta – Nimeä Dan Cooper käyttänyt mies kaappasi Northwest Orient Airlines -lentoyhtiön lentokoneen Yhdysvalloissa ja vaati 200 000 dollarin lunnaita, minkä jälkeen hän hyppäsi koneesta laskuvarjolla sen ollessa ilmassa. Nimellä D. B. Cooper myöhemmin tunnettua miestä ei ole tunnistettu.

joulukuu

1. joulukuuta – Kiinassa paljastettiin eräiden johtavien poliitikkojen yrittäneen vallankaappausta.
1. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen erotti Turun ja Porin läänin maaherran Esko Kulovaaran virastaan. Kulovaaran katsottiin yhdistäneen virkatoimensa ja yksityiset kiinteistökauppansa sopimattomalla tavalla.
2. joulukuuta – Finlandia-talon avajaiset
2. joulukuuta – Kuusi šeikkikuntaa yhdistyi Persianlahdella muodostaen Yhdistyneet arabiemiraatit.
3. joulukuuta – Kolmas Intian–Pakistanin sota: Pakistan hyökkäsi kahdeksaan Intian lentotukikohtaan. Intia aloitti seuraavana päivänä massiivisen hyökkäyksen Itä-Pakistaniin (Bangladesh).
4. joulukuuta – McGurk’s Barin pommi-iskussa Belfastissa Pohjois-Irlannissa kuoli 15 ihmistä.
6. joulukuuta – Intia tunnusti Bangladeshin itsenäisyyden.
6. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat juoksija Juha Väätäisen vuoden parhaaksi urheilijaksi.
16. joulukuuta – Voiton päivä Bangladeshissa: Pakistanin armeija antautui yhdeksänkuukautisen itsenäisyyssodan jälkeen.
18. joulukuuta – Yhdysvaltain dollari devalvoitiin toista kertaa maan historiassa.
20. joulukuuta – Pakistanin presidentti Yahya Khan erosi ja hänen seuraajakseen tuli ulkoministeri Zulfikar Ali Bhutto.
28. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi aborttilain. Noin sata julisteita ja pieniä ruumisarkkuja kantanutta lain vastustajaa järjesti mielenosoituksen eduskuntatalon edustalla.
29. joulukuuta – Yhdistynyt kuningaskunta lopetti sotilastukikohtansa Maltalla.
30. joulukuuta – Australian ensimmäinen McDonald's -ravintola avataan Sydneyssä.

tuntematon päivämäärä

helmikuu – Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläs Aleksei Beljakov jäi ”sairauslomalle”, matkusti Moskovaan eikä enää palannut Suomeen.

Concorden ensimmäiset koelennot.
Ursan jäsenlehti alkoi ilmestyä Tähtiaika-nimisenä.
KOM-teatteri perustettiin Helsingissä.
Homoseksuaalisuus laillistettiin Suomessa.
Ensimmäinen henkilökohtainen tietokone Kenbak-1 julkaistiin.^[4]

Syntyneitä

tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Robert Holík (”Bobby Holík”), tšekkiläinen jääkiekkoilija
3. tammikuuta – Sami Ensio, suomalainen toimitusjohtaja (Innofactor Oyj)
6. tammikuuta – Lars Mæhle, norjalainen kirjailija
8. tammikuuta – Susanna Roine, suomalainen näyttelijä
8. tammikuuta – Pascal Zuberbühler, sveitsiläinen jalkapallomaalivahti
11. tammikuuta – Mary J. Blige, yhdysvaltalainen laulaja
14. tammikuuta – Lasse Kjus, norjalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
16. tammikuuta – Sergi Bruguera, espanjalainen tennispelaaja
17. tammikuuta – Richard Burns, brittiläinen ralliautoilija (maailmanmestari) (k. 2005)
17. tammikuuta – Robert James Ritchie (”Kid Rock”), yhdysvaltalainen laulaja
18. tammikuuta – Jonathan Davis, yhdysvaltalainen muusikko (”KoЯn”)
23. tammikuuta – Lisa Snowdon, brittiläinen malli sekä televisio- ja radiopersoonallisuus
25. tammikuuta – Reeta Aarnio, suomalainen lastenkirjailija (Maan kätkemät)
25. tammikuuta – Luca Badoer, italialainen Formula 1 -kuljettaja
27. tammikuuta – Jonathan Mortimer Smith (”Lil Jon”), yhdysvaltalainen rap-laulaja
1. helmikuuta – Michael C. Hall, yhdysvaltalainen näyttelijä
1. helmikuuta – Jill Kelly, yhdysvaltalainen pornonäyttelijä
1. helmikuuta – Tommy Salo, ruotsalainen jääkiekkomaalivahti
6. helmikuuta – Mikki Kauste, suomalainen muusikko (”Egotrippi”)
8. helmikuuta – Mika Karppinen (”Gas Lipstick”), suomalainen rumpali (”HIM”)
8. helmikuuta – Andrus Veerpalu, virolainen hiihtäjä (olympiavoittaja)
9. helmikuuta – Hans Knauß, itävaltalainen alppihiihtäjä
13. helmikuuta – Mats Sundin, ruotsalainen jääkiekkoilija
17. helmikuuta – Denise Richards, yhdysvaltalainen näyttelijä
19. helmikuuta – Annika Metsäketo, suomalainen toimittaja ja juontaja
20. helmikuuta – Jari Litmanen (”Litti”), suomalainen jalkapalloilija
24. helmikuuta – Gillian Flynn, yhdysvaltalainen kirjailija ja käsikirjoittaja
24. helmikuuta – Pedro de la Rosa, espanjalainen Formula 1 -kuljettaja
25. helmikuuta – Sean Astin, yhdysvaltalainen näyttelijä (Taru sormusten herrasta)
25. helmikuuta – Daniel Powter, kanadalainen muusikko
26. helmikuuta – Hélène Ségara, ranskalainen laulaja
28. helmikuuta – Janina Andersson, suomalainen poliitikko
28. helmikuuta – Nocholas Bracegirdle (”Chicane”), brittiläinen tanssimusiikki-DJ, lauluntekijä, säveltäjä ja tuottaja
7. maaliskuuta – Peter Sarsgaard, yhdysvaltalainen näyttelijä
10. maaliskuuta – Jon Hamm, yhdysvaltalainen näyttelijä
10. maaliskuuta – Timothy Zachery Mosley (”Timbaland”), yhdysvaltalainen musiikkituottaja ja hiphop-laulaja
11. maaliskuuta – Philip John Clapp (”Johnny Knoxville”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Jackass)
11. maaliskuuta – Jonas Karlsson, ruotsalainen näyttelijä
24. maaliskuuta – Juha Pylväs, suomalainen Keskustan kansanedustaja
25. maaliskuuta – Stacy Dragila, yhdysvaltalainen seiväshyppääjä (olympiavoittaja)
26. maaliskuuta – Francis Lawrence, yhdysvaltalainen ohjaaja ja tuottaja
27. maaliskuuta – David Coulthard, skotlantilainen Formula 1 -kuljettaja
31. maaliskuuta – Pavel Bure, venäläinen jääkiekkoilija
31. maaliskuuta – Klaus Härö, suomalainen elokuvaohjaaja
31. maaliskuuta – Ewan McGregor, skotlantilainen näyttelijä (Trainspotting)
31. maaliskuuta – Essi Wuorela, suomalainen laulaja

huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Clifford Smith (”Method Man”), yhdysvaltalainen muusikko (”Wu-Tang Clan”)
1. huhtikuuta – Shinji Nakano, japanilainen Formula 1 -kuljettaja
3. huhtikuuta – Picabo Street, yhdysvaltalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
4. huhtikuuta – Nina Hyvärinen, suomalainen balettitanssija
5. huhtikuuta – Krista Allen, yhdysvaltalainen näyttelijä
6. huhtikuuta – Marit Eikemo, norjalainen kirjailija ja toimittaja
9. huhtikuuta – Jacques Villeneuve, kanadalainen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari)
11. huhtikuuta – Oliver Riedel, saksalainen basisti (”Rammstein”)
12. huhtikuuta – Nicholas Brendon Schultz (”Nicholas Brendon”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Buffy, vampyyrintappaja)
12. huhtikuuta – Shannen Doherty, yhdysvaltalainen näyttelijä (Pieni talo preerialla)
12. huhtikuuta – Sami Välimäki, suomalainen muusikko
27. huhtikuuta – Jussi Halla-aho, suomalainen kielitieteilijä ja poliitikko
29. huhtikuuta – Antonia Terzi, italialainen Formula 1 -talli-insinööri (k. 2021)
9. toukokuuta – Paul McGuigan, brittiläinen muusikko, Oasis-yhtyeen perustajajäsen
11. toukokuuta – Saila Susiluoto, suomalainen runoilija
14. toukokuuta – Sofia Coppola, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (Lost in Translation)
15. toukokuuta – Phil Pfister, yhdysvaltalainen voimamies
17. toukokuuta – Máxima Zorreguieta Cerruti (”Máxima”), Alankomaiden prinssi Willem-Alexanderin argentiinalaissyntyinen vaimo
18. toukokuuta – Annika Kjærgaard, ruotsalainen pop-laulaja
20. toukokuuta – Niklas Andersson, ruotsalainen jääkiekkoilija
21. toukokuuta – Kristian Jensen, tanskalainen poliitikko
26. toukokuuta – Matt Stone, yhdysvaltalainen animaattori (South Park)
27. toukokuuta – Paul Bettany, englantilainen näyttelijä
27. toukokuuta – Lisa Lopes (”Left Eye”), yhdysvaltalainen laulaja (”TLC”) (k. 2002)
1. kesäkuuta – Stefan Karlsson, suomalainen näyttelijä
3. kesäkuuta – Luigi Di Biagio, italialainen jalkapalloilija
4. kesäkuuta – Koko, ihmisten kieltä osaava gorilla (k. 2018)
4. kesäkuuta – Noah Wyle, yhdysvaltalainen näyttelijä
5. kesäkuuta – Janne Räisänen, suomalainen taidemaalari
5. kesäkuuta – Mark Wahlberg (”Marky Mark”), yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
8. kesäkuuta – Saija Aartela (”Sani”), suomalainen laulaja
11. kesäkuuta – Martial Biguet, keskiafrikkalainen pikajuoksija
11. kesäkuuta – Daniel Hannan, brittiläinen poliitikko ja europarlamentaarikko
15. kesäkuuta – William Gareth Jacob Busey (”Jake Busey”), yhdysvaltalainen näyttelijä
15. kesäkuuta – Franci Petek, slovenialainen mäkihyppääjä
16. kesäkuuta – Tupac Shakur (”2Pac”), yhdysvaltalainen rap-laulaja (k. 1996)
17. kesäkuuta – Paulina Rubio, meksikolainen laulaja
20. kesäkuuta – Joose Norri, suomalainen šakinpelaaja (Suomen-mestari)
20. kesäkuuta – Jeordie White (”Twiggy Ramirez”), yhdysvaltalainen muusikko (Nine Inch Nails)
21. kesäkuuta – Anette Blyckert (”Anette Olzon”), ruotsalainen laulaja (Nightwish)
30. kesäkuuta – Monica Potter, yhdysvaltalainen näyttelijä

heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Melissa Arnette Elliott (”Missy Elliott”), yhdysvaltalainen rap-laulaja
3. heinäkuuta – Julian Assange, australialainen aktivisti (Wikileaksin perustaja)
3. heinäkuuta – Johanna Venho, suomalainen runoilija
9. heinäkuuta – Marc Andreessen, yhdysvaltalainen ohjelmistokehittäjä (Mosaic-selaimen kehittäjä ja Netscapen perustaja)
12. heinäkuuta – Lars Sivert Lervik, norjalainen kenraalimajuri
12. heinäkuuta – Unni Wilhelmsen, norjalainen muusikko
12. heinäkuuta – Kristi Yamañ guchi, yhdysvaltalainen taitoluistelija (olympiavoittaja)
14. heinäkuuta – Tony McCarroll, brittiläinen muusikko
14. heinäkuuta – Howard Webb, englantilainen jalkapalloerotuomari
16. heinäkuuta – Corey Feldman, yhdysvaltalainen lapsinäyttelijä
17. heinäkuuta – Cory Doctorow, kanadalaissyntyinen tieteiskirjailija
19. heinäkuuta – Naoki Sōma, japanilainen jalkapalloilija
22. heinäkuuta – Kristine Lilly, yhdysvaltalainen jalkapalloilija (pelannut eniten maaotteluita maailmassa miehet tai naiset mukaan lukien)
23. heinäkuuta – Alison Krauss, yhdysvaltalainen bluegrass-laulaja ja muusikko
2. elokuuta – Sami Karppinen, suomalainen muusikko
3. elokuuta – Kazuaki Tasaka, japanilainen jalkapalloilija
10. elokuuta – Roy Keane, irlantilainen jalkapalloilija
12. elokuuta – Pete Sampras, yhdysvaltalainen tennispelaaja
14. elokuuta – Peter Franzén, suomalainen näyttelijä
14. elokuuta – Anu Palevaara, suomalainen näyttelijä
16. elokuuta – Kari Ketonen, suomalainen näyttelijä, käsikirjoittaja ja psykoterapeutti
16. elokuuta – Tarek Thabet, tunisialainen jalkapalloilija ja valmentaja
18. elokuuta – Katja Küttner, suomalainen näyttelijä
20. elokuuta – David Williams (”David Walliams”), englantilainen koomikko
21. elokuuta – Liam Howlett, brittiläinen elektronisen musiikin artisti
24. elokuuta – Erik Huusko, ruotsalainen jääkiekkoilija
28. elokuuta – Janet Evans, yhdysvaltalainen uimari (olympiavoittaja)
31. elokuuta – Chris Tucker, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko
1. syyskuuta – Hakan Şükür, turkkilainen jalkapalloilija
2. syyskuuta – Kjetil André Aamodt, norjalainen alppihiihtäjä (moninkertainen olympiavoittaja)
3. syyskuuta – Tiina Lymi, suomalainen näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija
4. syyskuuta – Craig Conroy, yhdysvaltalainen jääkiekkoilija
7. syyskuuta – Kimmo Eronen, suomalainen jääkiekkoilija
8. syyskuuta – Martin Freeman, englantilainen näyttelijä (Linnunradan käsikirja liftareille)
8. syyskuuta – Lachlan Murdoch, brittiläis-yhdysvaltalainen liikemies
9. syyskuuta – Eric Stonestreet, yhdysvaltalainen näyttelijä
11. syyskuuta – Richard Ashcroft, brittiläinen rock-muusikko (”The Verve”)
15. syyskuuta – Josh Charles, yhdysvaltalainen näyttelijä
18. syyskuuta – Lance Armstrong, yhdysvaltalainen pyöräilijä
18. syyskuuta – Mauri Ylä-Kotola, professori
19. syyskuuta – Ville Pusa, suomalainen muusikko
22. syyskuuta – Märtha Louise, Norjan prinsessa, kuningas Harald V:n tytär
23. syyskuuta – Ingebrigt Håker Flaten, norjalainen jazzmuusikko
25. syyskuuta – Brian Dunkleman, yhdysvaltalainen koomikko ja näyttelijä

lokakuu–joulukuu

2. lokakuuta – James Root, yhdysvaltalainen kitaristi (”Slipknot”)
3. lokakuuta – Kevin Richardson, yhdysvaltalainen laulaja (”Backstreet Boys”)
4. lokakuuta – Toshiya Fujita, japanilainen jalkapalloilija
13. lokakuuta – Sacha Baron Cohen, brittiläinen koomikko (Ali G, Borat, Brüno)
13. lokakuuta – Heidi Puurula (”Vera”), suomalainen laulaja ja sanoittaja ("Aikakone")
14. lokakuuta – Jyrki Katainen, suomalainen poliitikko
16. lokakuuta – Popi Maliotaki, kreikkalainen laulaja
18. lokakuuta – Yoo Sang-chul, eteläkorealainen jalkapalloilija (k. 2021)
20. lokakuuta – Calvin Cordozar Broadus (”Snoop Dogg”), yhdysvaltalainen rap-laulaja
20. lokakuuta – Danielle Jane Minogue (”Dannii Minogue”), australialainen laulaja
23. lokakuuta – Marianne Aulie, norjalainen taidemaalari
25. lokakuuta – Pertti Jarla, suomalainen taiteilija ja sarjakuvapiirtäjä (Fingerpori)
29. lokakuuta – Winona Ryder, yhdysvaltalainen näyttelijä
30. lokakuuta – Antti Jaakola, suomalainen näyttelijä
5. marraskuuta – Jonny Greenwood, brittiläinen muusikko, Radiohead-yhtyeen jäsen
8. marraskuuta – Niclas Etelävuori, suomalainen basisti
8. marraskuuta – Tomi Tuominen, suomalainen toimittaja, juontaja, selostaja ja kartanlukija
13. marraskuuta – Noah Hathaway, yhdysvaltalainen näyttelijä
14. marraskuuta – Pirjo Lonka, suomalainen näyttelijä
19. marraskuuta – Jeremy McGrath, yhdysvaltalainen supercross-kuljettaja
19. marraskuuta – Toshihiro Yamaguchi, japanilainen jalkapalloilija
25. marraskuuta – Christina Applegate, yhdysvaltalainen näyttelijä
26. marraskuuta – Winky Wright, yhdysvaltalainen ammattilaisnyrkkeilijä
29. marraskuuta – Gena Lee Nolin, yhdysvaltalainen näyttelijä
30. marraskuuta – Pia Olsen Dyhr, tanskalainen poliitikko
2. joulukuuta – Linn T. Sunne, norjalainen kirjailija
3. joulukuuta – Ola Rapace, ruotsalainen näyttelijä ja muusikko
9. joulukuuta – Nick Hysong, yhdysvaltalainen seiväshyppääjä
18. joulukuuta – Arantxa Sánchez Vicario, espanjalainen tennispelaaja
22. joulukuuta – Magomed Jevlojev, ingušialainen toimittaja, internet-vaikuttaja ja yhteiskunnallinen toimija (k. 2008)
24. joulukuuta – Enrique Martín Morales (”Ricky Martin”), puertoricolainen laulaja
25. joulukuuta – Florian Armstrong (”Dido”), englantilainen muusikko
25. joulukuuta – Riku Suokas, suomalainen teatterinjohtaja ja koomikko
26. joulukuuta – Jared Leto, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
26. joulukuuta – Mika Nurmela, suomalainen jalkapalloilija
27. joulukuuta – Duncan Ferguson, skotlantilainen jalkapalloilija
31. joulukuuta – Søren Pape Poulsen, tanskalainen poliitikko (k. 2024)

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1971 kuolleista henkilöistä.

tammikuu–maaliskuu

4. tammikuuta – Arthur Ford, yhdysvaltalainen meedio (s. 1897)
5. tammikuuta – Douglas Shearer, kanadalainen seitsenkertaisesti Oscar-palkittu elokuvan äänen kehittäjä (s. 1899)
7. tammikuuta – Oskar Möller, suomalainen juristi, oikeusneuvos ja korkeimman oikeuden presidentti (s. 1880)
10. tammikuuta – Gabrielle Bonheur Chanel (”Coco Chanel”), ranskalainen muodinluoja (Chanel) (s. 1883)
12. tammikuuta – Iisakki Laati, suomalainen päätoimittaja, järjestömies ja toimistopäällikkö (s. 1892)
12. tammikuuta – Juha Rihtniemi, suomalainen poliitikko (Kokoomuksen puheenjohtaja) (s. 1927)
12. tammikuuta – John Tovey, brittiläinen amiraali (s. 1885)
15. tammikuuta – Friedebert Tuglas, virolainen kirjailija (Felix Ormusson) (s. 1886)
18. tammikuuta – Kauno Salimäki, suomalainen fysiikan professori (s. 1905)
26. tammikuuta – Hermann Hoth, saksalainen kenraalieversti ja sotilaskomentaja (s. 1885)
27. tammikuuta – Jacobo Arbenz Guzmán, Guatemalan presidentti (1951–1954) (s. 1913)
31. tammikuuta – Gunnar Jahn, norjalainen poliitikko (s. 1883)
1. helmikuuta – Amet-khan Sultan, neuvostoliittolainen taistelu- ja koelentäjä (s. 1920)
3. helmikuuta – Katri Ingman-Palola, suomalainen kirjailija (s. 1895)
5. helmikuuta – Mátyás Rákosi, unkarilainen poliitikko, Unkarin johtaja 1945–1956 (s. 1892)
6. helmikuuta – Yrjö Kaijärvi, suomalainen kirjailija ja suomentaja (s. 1896)
9. helmikuuta – Erkki Kulovesi, suomalainen taidemaalari (s. 1895)
10. helmikuuta – Harald Öhquist, suomalainen jääkärikenraali (s. 1891)
14. helmikuuta – Seth Holt, brittiläinen elokuvaohjaaja (s. 1923)
20. helmikuuta – Matti Pirinen, suomalainen runoilija (s. 1942)
23. helmikuuta – Ricardo Joaquin Alfaro Jované, Panaman presidentti (s. 1882)
25. helmikuuta – Antoon Emeric Marcel De Roo, lintutieteilijä (s. 1936)
25. helmikuuta – Theodor Svedberg, vuoden 1926 Nobelin kemianpalkinnon saanut ruotsalainen kemisti (s. 1884)
26. helmikuuta – Fernand Joseph Désiré Contandin (”Fernandel”), ranskalainen näyttelijä (”Isä Camillo”) (s. 1903)
8. maaliskuuta – Harold Lloyd, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Tuhannen dollarin nousukas) (s. 1893)
11. maaliskuuta – Philo Farnsworth, yhdysvaltalainen keksijä (television kehittäjä) (s. 1906)
16. maaliskuuta – Thomas Dewey, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko ja kuvernööri (s. 1902)
26. maaliskuuta – Yrjö Liipola, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1881)
28. maaliskuuta – Siiri Angerkoski, suomalainen näyttelijä (s. 1902)

huhtikuu–kesäkuu

2. huhtikuuta – Manfred B. Lee, yhdysvaltalainen kirjailija (toinen ”Ellery Queen” -kirjailijanimen takana olleista kirjailijoista) (s. 1905)
2. huhtikuuta – K. A. Tapola, suomalainen jalkaväenkenraali (Mannerheim-ristin ritari) (s. 1895)
6. huhtikuuta – Igor Stravinsky, venäläinen säveltäjä (Kevätuhri) (s. 1882)
8. huhtikuuta – Fritz von Opel, saksalainen keksijä (s. 1889)
12. huhtikuuta – Wynton Kelly, yhdysvaltalainen jazzpianisti (s. 1931)
12. huhtikuuta – Igor Tamm, vuoden 1958 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut neuvostoliittolainen fyysikko (s. 1895)
13. huhtikuuta – Matti Lehtelä, suomalainen näyttelijä (s. 1906)
13. huhtikuuta – Juhan Smuul, virolainen kirjailija (s. 1922)
15. huhtikuuta – Friedebert Tuglas, virolainen kirjailija ja kirjallisuustieteilijä (s. 1886)
21. huhtikuuta – François Duvalier (”Papa Doc”), Haitin diktaattori (s. 1907)
27. huhtikuuta – Antti Kuisma, suomalainen kunnallisneuvos ja Maalaisliiton kansanedustaja (s. 1892)
30. huhtikuuta – Albin Stenroos, suomalainen maratoonari (olympiavoittaja) (s. 1889)
1. toukokuuta – Waldemar Erfurth, saksalainen jalkaväenkenraali (s. 1879)
6. toukokuuta – Helene Weigel, saksalainen näyttelijä (s. 1900)
21. toukokuuta – Lars-Ivar Ringbom, suomalainen taidehistorioitsija ja professori (s. 1901)
28. toukokuuta – Audie Murphy, yhdysvaltalainen sotilaskomentaja, elokuvanäyttelijä ja lauluntekijä (s. 1924)
28. toukokuuta – Jean Vilar, ranskalainen teatteriohjaaja (s. 1912)
30. toukokuuta – Marcel Dupré, ranskalainen urkuri ja säveltäjä (s. 1886)
2. kesäkuuta – Joel Rundt, suomenruotsalainen opettaja, toimittaja ja runoilija (s. 1879)
4. kesäkuuta – Georg Lukács, unkarilainen marxilainen filosofi ja kirjallisuuskriitikko (s. 1885)
15. kesäkuuta – Wendell Meredith Stanley, vuoden 1946 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti ja virologi (s. 1904)
16. kesäkuuta – John Reith, skotlantilainen paroni (ensimmäinen BBC:n pääjohtaja) (s. 1889)
17. kesäkuuta – Aarne Äyräpää, suomalainen arkeologi ja historiantutkija (s. 1887)
18. kesäkuuta – Paul Karrer, vuoden 1937 Nobelin kemianpalkinnon saanut sveitsiläinen orgaaninen kemisti (s. 1889)
22. kesäkuuta – Olli Tulenheimo, suomalainen asianajaja (s. 1891)
25. kesäkuuta – John Boyd Orr, vuoden 1949 Nobelin rauhanpalkinnon saanut skotlantilainen lääkäri, biologi ja poliitikko (s. 1880)
26. kesäkuuta – Simo Penttilä, suomalainen kirjailija (Punavyö) (s. 1898)
28. kesäkuuta – Martti Tenkanen, suomalainen evankelisen herätysliikkeen piirisihteeri, toimittaja ja kirjailija (s. 1911)
30. kesäkuuta – Sojuz 11 -onnettomuudessa kuolleet neuvostoliittolaiset kosmonautit:
- Georgi Dobrovolski (s. 1928)
- Viktor Patsajev (s. 1933)
- Vladislav Volkov (s. 1935)

heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – William Lawrence Bragg, vuoden 1915 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut australialais-brittiläinen fyysikko (s. 1890)
3. heinäkuuta – James Douglas Morrison (”Jim Morrison”), yhdysvaltalainen laulaja ja runoilija ("The Doors") (s. 1943)
4. heinäkuuta – August Derleth, yhdysvaltalainen kustannustoimittaja, tieteis- ja fantasiakirjailija (s. 1909)
6. heinäkuuta – Louis Armstrong (”Satchmo”), yhdysvaltalainen jazz-muusikko (s. 1901)
7. heinäkuuta – Ubbe Ert Iwwerks (”Ub Iwerks”), yhdysvaltalainen animaattori (Mikki Hiiri) (s. 1901)
8. heinäkuuta – Onni Hiltunen, suomalainen poliitikko (s. 1895)
11. heinäkuuta – John W. Campbell, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija ja kustannustoimittaja (Analog Science Fiction and Fact) (s. 1910)
11. heinäkuuta – Pedro Rodríguez, meksikolainen kilpa-autoilija (s. 1940) (auto-onnettomuus)
21. heinäkuuta – Yrjö Väisälä, suomalainen tähtitieteilijä, geodeetti ja fyysikko (s. 1891)
23. heinäkuuta – Emmett Evan Heflin, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1910)
23. heinäkuuta – William Tubman, Liberian presidentti (s. 1895)
26. heinäkuuta – Diane Arbus, yhdysvaltalainen valokuvaaja (s. 1923)
27. heinäkuuta – Bernhard Paumgartner, itävaltalainen orkesterinjohtaja ja säveltäjä (s. 1887)
30. heinäkuuta – Irja Simola, suomalainen oopperalaulaja ja oopperaohjaaja (s. 1911)
2. elokuuta – Ludwig Marcuse, saksalainen kirjallisuuskriitikko ja filosofi (s. 1894)
9. elokuuta – Ritva Lehto, suomalainen opiskelija (Miss Suomi 1967) (s. 1945) (itsemurha)
17. elokuuta – Wilhelm List, saksalainen sotamarsalkka (s. 1880)
25. elokuuta – Aarni Penttilä, suomalainen kielitieteilijä (s. 1899)
25. elokuuta – Toivo Tapanainen, suomalainen pankkiiri ja asianajaja (s. 1888)
4. syyskuuta – Bjarne Lyngstad, norjalainen poliitikko (s. 1901)
7. syyskuuta – Spring Byington, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1886)
11. syyskuuta – Nikita Hruštšov, Neuvostoliiton johtaja (s. 1894)
12. syyskuuta – Lin Biao (Lin Piao), Kiinan kansantasavallan puolustusministeri (s. 1907)
19. syyskuuta – William F. Albright yhdysvaltalainen arkeologi ja seemiläisten kielten professori (s. 1891)
20. syyskuuta – Giórgos Seféris, vuoden 1963 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut kreikkalainen runoilija ja diplomaatti (s. 1900)
21. syyskuuta – Bernardo Houssay, vuoden 1947 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut argentiinalainen fysiologi (s. 1887)
21. syyskuuta – Kaiku Kallio, suomalainen kokoomuslainen poliitikko (s. 1890)
29. syyskuuta – Johannes Lid, norjalainen kasvitieteilijä (s. 1886)

lokakuu–joulukuu

4. lokakuuta – Saulo Haarla, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1930)
8. lokakuuta – Ramón Villeda Morales, Hondurasin presidentti 1957–1963 (s. 1909)
10. lokakuuta – Rasmus Hansen, tanskalainen toimittaja ja poliitikko (s. 1896)
12. lokakuuta – Dean Acheson, yhdysvaltalainen lakimies, poliitikko ja ulkoministeri (s. 1893)
12. lokakuuta – Gene Vincent, yhdysvaltalainen rock and roll -laulaja (s. 1935)
17. lokakuuta – Leonas Bistras, liettualainen poliitikko, toimittaja, kääntäjä, filosofi ja professori (s. 1890)
23. lokakuuta – Veikko Heiskanen, suomalainen geofyysikko ja geodeetti (s. 1895)
24. lokakuuta – Jo Siffert, sveitsiläinen kilpa-autoilija (s. 1936)
26. lokakuuta – Yrjö Ylänne, suomalainen toimittaja, eräkirjailija ja professori (s. 1888)
29. lokakuuta – Duane Allman, yhdysvaltalainen rock-kitaristi (”Allman Brothers Band”) (s. 1946) (moottoripyöräonnettomuus)
29. lokakuuta – Arne Tiselius, vuoden 1948 Nobelin kemianpalkinnon saanut ruotsalainen biokemisti (s. 1902)
1. marraskuuta – Absalom Willis Robertson, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko (s. 1887)
11. marraskuuta – Erkki Salomaa, suomalainen poliitikko, tutkija ja ammattiyhdistysmies (s. 1917) (itsemurha)
11. marraskuuta – Mandi Terho, suomalainen näyttelijä (s. 1885)
13. marraskuuta – Rudolf Abel, neuvostoliittolainen vakooja (s. 1903)
16. marraskuuta – Edie Sedgwick, yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä (Andy Warholin supertähti) (s. 1943)
20. marraskuuta – Pauli Hirvonen, suomalainen kirjailija (s. 1918)
25. marraskuuta – Nils Hønsvald, norjalainen poliitikko (s. 1899)
9. joulukuuta – Ralph Bunche, vuoden 1950 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen politiikan tutkija ja diplomaatti (s. 1904)
18. joulukuuta – Aleksandr Tvardovski, neuvostoliittolainen runoilija (s. 1910)
20. joulukuuta – Roy Oliver Disney, yhdysvaltalainen liikemies, Walt Disneyn veli, yksi The Walt Disney Companyn perustajista (s. 1901)
24. joulukuuta – Jorma Mäenpää, suomalainen kirjailija (s. 1918)
26. joulukuuta – Lempi Lehto, suomalainen toimitsija ja SDP:n kansanedustaja (s. 1896)
27. joulukuuta – Hulda Nordenstreng, suomalainen liikkeenharjoittaja ja kansanedustaja (s. 1879)
28. joulukuuta – Max Steiner, itävaltalais-yhdysvaltalainen elokuvasäveltäjä (s. 1888)
31. joulukuuta – Vikram Sarabhai, intialainen fyysikko (Intian avaruusohjelman ”isä”) (s. 1919)

Nobelin palkinnot

Muuta

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ Risto Lehmusoksa (toim.): ”1970–1986”, Vuosisatamme kronikka, s. 1002–1012. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X
↑ Jaakko Isoniemi: Murhakultin johtaja Charles Manson on kuollut. Iltalehti, 20.11.2017. Artikkelin verkkoversio.
↑ Gordon, Andrew (toim.): Postwar Japan as History, s. 116. University of California Press, 1993. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ Wilson, Bill: The man who made 'the world's first personal computer' BBC News. Viitattu 25.7.2017.

[Kronikka-1] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ Risto Lehmusoksa (toim.): ”1970–1986”, Vuosisatamme kronikka, s. 1002–1012. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X

[2] Jaakko Isoniemi: Murhakultin johtaja Charles Manson on kuollut. Iltalehti, 20.11.2017. Artikkelin verkkoversio.

[3] Gordon, Andrew (toim.): Postwar Japan as History, s. 116. University of California Press, 1993. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

[bbckenbak-4] Wilson, Bill: The man who made 'the world's first personal computer' BBC News. Viitattu 25.7.2017.

[1]