1910

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia

Montenegro julistettiin kuningaskunnaksi 28. elokuuta 1910. Edustalla kuningas Nikola I.

15. tammikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan vaalit pidettiin ylähuoneen hylättyä David Lloyd Georgen vuoden 1909 budjetin. Liberaalipuolueen asema heikkeni.
1. helmikuuta – Suomen eduskuntavaalien ensimmäinen päivä.
7. helmikuuta – Belgia, Iso-Britannia ja Saksa vahvistivat Belgian Kongon, Saksan Itä-Afrikan ja Brittiläisen Ugandan väliset rajat.
20. helmikuuta – Boutros Ghali, ensimmäinen egyptiläissyntyinen Egyptin pääministeri murhattiin.^[1]
26. helmikuuta - Koiviston joukkomurha 1910: inkeriläinen kauppiaan renki Feodor Mihailov teki Koivistolla ryöstömurhan, jossa viisi ihmistä sai surmansa.
28. helmikuuta – Suomen ensimmäinen virallinen autokilpailu järjestettiin Viipurissa Papulanlahden jäällä. Pienten autojen sarjan voitti Sergei Nikolajeff Adler-autolla ja isojen autojen sarjan Nikolai Garoff Stoewer-autolla. Kilpailumatka oli noin 10 kilometriä.^[2]
5. maaliskuuta – Helsingissä avattiin Akseli Gallen-Kallelan Afrikka-aiheisten maalausten näyttely.^[3]
10. maaliskuuta – Kiinassa Shang-dynastian ajoilta asti sallitusta orjuudesta tehtiin laitonta.^[4]
18. maaliskuuta – Mary Shelleyn Frankenstein sai ensi-iltansa elokuvana. Elokuvaa pidetään kaikkien aikojen ensimmäisenä kauhuelokuvana. Hirviötä esitti Charles Ogle.
19. maaliskuuta – Suomen kirjastoseura perustettiin.
27. maaliskuuta – Toinen sortokausi: keisari Nikolai II antoi manifestin, jonka nojalla Suomi asetettiin Venäjän lainsäädäntöjärjestyksen alaiseksi.^[5]
21. huhtikuuta – Selim Palmgrenin kuusikuvaelmainen ooppera Daniel Hjort sai ensiesityksensä Turussa. Oopperan libretto perustui Josef Julius Wecksellin samannimiseen murhenäytelmään.^[6]
27. huhtikuuta – Belgian parlamentti hylkäsi sosialistien esityksen yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta äänin 72–58.^[6]
6. toukokuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Yrjö V nousi valtaistuimelle isänsä Edvard VII:n kuoleman jälkeen.
18. toukokuuta – Maa kulki Halleyn komeetan pyrstön läpi.^[7]^[8]
26. toukokuuta – Eduskunta lähetti keisari Nikolai II:lle anomuksen Suomen perustuslakien pysyttämiseksi voimassa.^[9]^[10]
31. toukokuuta – Etelä-Afrikan unioni muodostettiin yhdistämällä Kapmaa ja Natal sekä buurisodan hävinneet Etelä-Afrikan tasavalta (Zuid-Afrikaansche Republiek) ja Oranjen vapaavaltio (Oranje Vrystaat).
10. kesäkuuta – Toinen sortokausi: Venäjän duuma hyväksyi yleisvaltakunnallisen lainsäädännön ulottamisen Suomeen. Kiihkovenäläinen poliitikko Vladimir Puriškevitš huudahti istunnossa: ”Finis Finlandiae!” (”Suomen loppu!”)^[11]
13. kesäkuuta – Ilmailun uranuurtaja Oskar Erbslöhin ensimmäisen ilmalaivan lento.^[12]
25. kesäkuuta – Igor Stravinskyn Tulilintu esitettiin ensi kerran Pariisin oopperassa. Tuolloin vielä 28-vuotias säveltäjä kutsuttiin useita kertoja näyttämölle.^[13]
2. heinäkuuta – Mielenosoituksia Ranskassa julkisia teloituksia vastaan.
4. heinäkuuta – Mustan nyrkkeilijä Jack Johnsonin voitto James J. Jeffriesista raskaansarjan ottelussa johti rotumellakoihin Yhdysvalloissa.^[14]^[15]
12. heinäkuuta – Meteoriitti putosi Mikkelin seudulle^[16]^[17]^[18]^[19]
20. elokuuta – Yhdysvaltain luoteisosassa syttyi maan historian laajimmalle levinnyt metsäpalo.
29. elokuuta – Korean Joseon-dynastian viimeinen keisari Sunjong luopuu vallasta ja maa liitetään Japaniin.
1. syyskuuta – Vatikaani määräsi kaikkien vihittävien pappien vannovan pappisvalan yhteydessä valan modernismia vastaan.
11. syyskuuta – Toimen Pojat – Unga Fribyggare -partiolippukunta perustettiin.
11. syyskuuta – Joensuun ja Lieksan välinen rataosa avattiin liikenteelle.^[20]^[21]
5. lokakuuta – Portugalin vallankumous: Portugalista tuli tasavalta, kuningas Emanuel II pakeni Isoon-Britanniaan.
7. lokakuuta – Toinen sortokausi: keisari Nikolai II hajotti Suomen eduskunnan^[22]^[23] sen jälkeen, kun puhemies P. E. Svinhufvud oli ilmoittanut 23. syyskuuta, että ”Suomen eduskunta ei voi, maan perustuslakeja rikkomatta, ryhtyä valtiopäiväkutsussa annettujen tehtävien täyttämiseen”.^[24]
17. marraskuuta – Oskar Merikannon viisinäytöksinen ooppera Elinan surma sai ensiesityksensä Helsingissä. Oopperan libreton oli kirjoittanut Jalmari Finne Gustaf von Numersin samannimisen näytelmän pohjalta.^[25]
20. marraskuuta – Meksikon vallankumous: Francisco I. Madero julisti itsensä presidentiksi ja vaati syrjäyttämään hallituksen.
23. marraskuuta – Viimeinen teloitus Ruotsissa giljotiinilla (teloitettiin murhaaja Alfred Ander).^[26]

tuntematon päivämäärä

tammikuu – Kreikan armeija pakotti parlamentin ja kuninkaan muuttamaan perustuslakia.
huhtikuu – Osmanien armeija kukisti Albanian kapinan.
lokakuu – Professori Robert Williams Wood julkaisi ensimmäiset infrapunakuvat.

Suomalainen ooppera aloitti toimintansa Helsingissä Aleksanterin teatterissa. Ohjelmana oli Leoncavallon Pajazzo ja Massenet’n Navarralainen. Orkesteria johti Oskar Merikanto.

Tehtiin ensimmäinen maatalouslaskenta.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

4. tammikuuta – Leo Tujunen, suomalainen lehtimies, Suomen Kuvalehden päätoimittaja (k. 1988)
5. tammikuuta – Hannu Leminen, suomalainen elokuvaohjaaja (k. 1997)
8. tammikuuta – Galina Ulanova, venäläinen balettitanssija (k. 1998)
9. tammikuuta – Michel Aflaq, syyrialainen filosofi, sosiologi ja nationalisti (k. 1989)
12. tammikuuta – Luise Rainer, saksalainen näyttelijätär (k. 2014)
16. tammikuuta – Kaarlo Hiltunen, suomalainen koreografi ja näyttelijä (k. 2006)
18. tammikuuta – B. V. Bowden, brittiläinen tieteilijä, tietokonepioneeri, pedagogi ja ministeri (k. 1989)
21. tammikuuta – Albert Rosellini, yhdysvaltalainen poliitikko (k. 2011)
22. tammikuuta – Petter Mørch Koren, norjalainen poliitikko (k. 2004)
25. tammikuuta – Viljo Revell, suomalainen arkkitehti (Toronton kaupungintalo) (k. 1964)
28. tammikuuta – Göran Widmark, ruotsalainen pappi ja virsirunoilija (k. 1982)
30. tammikuuta – Victor Gram, tanskalainen poliitikko (k. 1969)
3. helmikuuta – Aulis Oja, suomalainen historiantutkija (k. 1976)
9. helmikuuta – Eero Böök, suomalainen shakkimestari (k. 1990)
9. helmikuuta – Jacques Monod, vuoden 1965 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ranskalainen biokemisti (k. 1976)
10. helmikuuta – Maria Cebotari, romanialainen sopraano (k. 1949)
10. helmikuuta – Georges Pire (”Dominique Pire”), vuoden 1958 Nobelin rauhanpalkinnon saanut belgialainen dominikaanimunkki (k. 1969)
12. helmikuuta – Gunnar Höckert, suomalainen kestävyysjuoksija (olympiavoittaja) (k. 1940)
13. helmikuuta – William Shockley, vuoden 1956 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1989)
14. helmikuuta – Leif Juster, norjalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (k. 1995)
15. helmikuuta – Irena Sendler, puolalainen sosiaalityöntekijä, toisen maailmansodan aikainen juutalaislasten pelastaja (k. 2008)
16. helmikuuta – Börje Larsson, ruotsalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja laulujen sanoittaja (k. 1982)
17. helmikuuta – Arthur Hunnicutt, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1979)
17. helmikuuta – Marc Lawrence, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2005)
19. helmikuuta – Dorothy Janis, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010)
20. helmikuuta – Truvor Svento, suomalainen säveltäjä (k. 1939)
21. helmikuuta – Douglas Bader, englantilainen sotilaslentäjä (k. 1982)
25. helmikuuta – Erling Dinesen, tanskalainen poliitikko (k. 1986)
27. helmikuuta – Maija Savutie, suomalainen teatterikriitikko (k. 1988)
1. maaliskuuta – Archer John Porter Martin, vuoden 1952 Nobelin kemianpalkinnon saanut englantilainen kemisti (k. 2002)
1. maaliskuuta – David Niven, englantilainen Oscar-palkittu näyttelijä (Maailman ympäri 80 päivässä) (k. 1983)
2. maaliskuuta – Martti Ruutu, suomalainen historiantutkija, koulutuspoliitikko, musiikkimies ja rehtori (k. 2005)
5. maaliskuuta – Momofuku Ando, taiwanilais-japanilainen liikemies (k. 2007)
8. maaliskuuta – Gabriel París Gordillo, Kolumbian presidentti 1957–1968 (k. 2008)
9. maaliskuuta – Samuel Barber, yhdysvaltalainen säveltäjä (Adagio jousille) (k. 1981)
20. maaliskuuta – Mauno Laisaari, suomalainen juristi ja eduskunnan oikeusasiamies (k. 1994)
23. maaliskuuta – Akira Kurosawa, japanilainen elokuvaohjaaja (Seitsemän samuraita) (k. 1998)
23. maaliskuuta – Unto Salminen, suomalainen näyttelijä (k. 1972)
28. maaliskuuta – Ingrid, ruotsalainen prinsessa ja Tanskan kuningatar, kuningas Fredrik IX:n puoliso (k. 2000)

Huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Harry Carney, yhdysvaltalainen jazzsaksofonisti ja klarinetisti (k. 1974)
2. huhtikuuta – Chico Xavier, brasilialainen meedio (k. 2002)
4. huhtikuuta – Harry Bergström, suomalainen viihdesäveltäjä, -pianisti ja kapellimestari (k. 1989)
4. huhtikuuta – Barthélemy Boganda, keskiafrikkalainen katolinen pappi ja poliitikko (k. 1959)
4. huhtikuuta – Juri German, venäläinen kirjailija (k. 1967)
8. huhtikuuta – Hans Larsen-Bjerre, tanskalainen poliitikko (k. 1999)
10. huhtikuuta – Vilho Siivola, suomalainen teatterimies (k. 1984)
11. huhtikuuta – António de Spínola, Portugalin presidentti (1974) (k. 1996)
15. huhtikuuta – Miguel Najdorf, puolalais-argentiinalainen shakin suurmestari (k. 1997)
16. huhtikuuta – Jens Haugland, norjalainen poliitikko (k. 1991)
18. huhtikuuta – Rudolf Lange, saksalainen SD:n ja Sicherheitspolizein päällikkö (k. 1945)
7. toukokuuta – Arne Geijer, ruotsalainen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja (k. 1979)
8. toukokuuta – Mary Lou Williams, yhdysvaltalainen jazzpianisti (k. 1981)
9. toukokuuta – Martta Vilenius, suomalainen kirjailija (k. 1999)
12. toukokuuta – Dorothy Crowfoot Hodgkin, vuoden 1964 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen biokemisti (k. 1994)
12. toukokuuta – Giulietta Simionato, italialainen mezzosopraano (k. 2010)
19. toukokuuta – Aarne Ervi, suomalainen arkkitehti (Porthania) (k. 1977)
19. toukokuuta – Kajsa Krook, suomalainen kirjallisuuden kääntäjä (k. 1977)
23. toukokuuta – Scatman Crothers, yhdysvaltalainen näyttelijä, laulaja, muusikko ja tanssija (k. 1986)
24. toukokuuta – Nils-Eric Fougstedt, suomalainen säveltäjä ja kapellimestari (k. 1961)
24. toukokuuta – Akseli Rodén, suomalainen SDP:n kansanedustaja ja sosiaalineuvos (k. 1998)
28. toukokuuta – Leonid Leontinevitsh Schavikin (”Laatokan piispa Markus”), Valamon luostarin munkki ja Yhdysvalloissa toiminut ortodoksinen piispa (k. 1989)
2. kesäkuuta – Per Hurum, norjalainen kuvanveistäjä (k. 1989)
3. kesäkuuta – Paulette Goddard, juutalainen näyttelijä (k. 1990)
5. kesäkuuta – Arvid Broms, suomalainen taidemaalari (k. 1968)
10. kesäkuuta – Chester Arthur Burnett (”Howlin' Wolf”), yhdysvaltalainen blueslaulaja ja lauluntekijä (k. 1976)
11. kesäkuuta – Jacques-Yves Cousteau, ranskalainen Oscar-palkittu tutkimusmatkailija, keksijä ja tieteilijä (Meren salaisuudet) (k. 1997)
13. kesäkuuta – Erkki Klemola, suomalainen ylilääkäri ja professori (k. 2006)
14. kesäkuuta – Jean Leduc, ranskalainen pianisti ja urkuri (k. 2008)
14. kesäkuuta – Jutta Rüdiger, saksalainen psykologi, Bund Deutscher Mädelin johtaja (k. 2001)
15. kesäkuuta – Viljo Niskanen, suomalainen juristi ja tekniikan lisensiaatti, Maanmittaushallituksen pääjohtaja 1960–1972 (k. 1986)
16. kesäkuuta – Käte Bosse-Griffiths, saksalais-brittiläinen egyptologi (k. 1998)
19. kesäkuuta – Paul J. Flory, vuoden 1974 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (k. 1985)
22. kesäkuuta – Konrad Zuse, saksalainen arkkitehti (tietokonealan uranuurtaja: Z3-laskukone) (k. 1995)
23. kesäkuuta – Jean Anouilh, ranskalainen näytelmäkirjailija (k. 1987)
24. kesäkuuta – Oiva Saloila, suomalainen hallintomies, Posti- ja lennätinlaitoksen pääjohtaja 1962–1977 (k. 1998)

Heinäkuu–syyskuu

4. heinäkuuta – Jorma Jalava, suomalainen osuustoimintaliikkeen vaikuttaja (k. 1991)
4. heinäkuuta – Gloria Frances Stewart (”Gloria Stuart”), yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010)
6. heinäkuuta – Dorothy Kirsten, yhdysvaltalainen oopperalaulaja (k. 1992)
13. heinäkuuta – Martta Vornanen, suomalainen runoilija (k. 1989)
14. heinäkuuta – William Hanna, yhdysvaltalainen animaatiofilmien tekijä ja sarjakuvataiteilija (k. 2001)
18. heinäkuuta – Antti Hannikainen, suomalainen lakimies ja ministeri (k. 1976)
18. heinäkuuta – Ester Ristimäki, suomalainen runoilija (k. 1991)
23. heinäkuuta – Klaus Holvisola, suomalainen näytelmäkirjailija (k. 1979)
23. heinäkuuta – Olga Terho, suomalainen ompelija ja vasemmistopoliitikko (k. 2003)
24. heinäkuuta – Tuure Junnila, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja (k. 1999)
27. heinäkuuta – Martta Tynni, suomalainen yliopiston lehtori ja kääntäjä (k. 1989)
29. heinäkuuta – Ingeborg Maattola (”Inke Mikkola”), suomalainen näyttelijä (k. 1992)
29. heinäkuuta – Helend Peep, virolainen näyttelijä ja laulaja (k. 2007)
1. elokuuta – Gerda Taro, saksalainen sotavalokuvaaja (k. 1937)
4. elokuuta – William Schuman, yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 1992)
8. elokuuta – Sylvia Sidney, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1999)
12. elokuuta – Gustav Lantschner, saksalainen alppihiihtäjä (k. 2011)
14. elokuuta – Konsta Jylhä, suomalainen mestaripelimanni ja kansanmusiikin säveltäjä (Vaiennut viulu) (k. 1984)
16. elokuuta – Violet Ådahl, suomenruotsalainen runoilija (k. 1989)
20. elokuuta – Eero Saarinen, suomalainen arkkitehti (Gateway Arch) (k. 1961)
22. elokuuta – Hans Lidman, ruotsalainen kirjailija, valokuvaaja ja kalastaja (k. 1976)
26. elokuuta – Agnes Gonxha Bojaxhiu (”Äiti Teresa”), vuoden 1979 Nobelin rauhanpalkinnon saanut albanialainen nunna (k. 1997)
28. elokuuta – Tjalling Koopmans, vuoden 1975 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut alankomaalaissyntyinen taloustieteilijä (s. 1985)
2. syyskuuta – Oiva Paloheimo, suomalainen kirjailija (Tirlittan) (k. 1973)
8. syyskuuta – Jean-Louis Barrault, ranskalainen ohjaaja, näyttelijä ja miimikko (k. 1994)
10. syyskuuta – Jussi Kekkonen, suomalainen majuri ja toimitusjohtaja, presidentti Urho Kekkosen veli (k. 1962)
11. syyskuuta – Mikko Mäkelä, suomalainen kirjastonjohtaja ja kulttuurihenkilö, Mäkelän piirin perustaja (k. 1985)
11. syyskuuta – Gerhard Schröder, länsisaksalainen kristillisdemokraattinen poliitikko (k. 1989)
13. syyskuuta – Chu Berry, yhdysvaltalainen jazzsaksofonisti (k. 1941)
14. syyskuuta – Lasse Dahlquist, ruotsalainen säveltäjä, laulaja ja ohjaaja (s. 1979)
14. syyskuuta – Jack Hawkins, brittiläinen näyttelijä (k. 1973)
16. syyskuuta – Else Alfelt, tanskalainen taidemaalari (k. 1974)
17. syyskuuta – Otto Varhia, suomalainen lehtimies, mainostoimittaja, kääntäjä ja kirjailija (k. 1956)
18. syyskuuta – Lauri Simonsuuri, suomalainen kansanrunouden tutkija (k. 1964)
18. syyskuuta – Aarne Paananen, suomalainen sosialidemokraattinen poliitikko (k. 2000)
20. syyskuuta – Lauri Paunu, suomalainen rovasti ja kuurojenpappi (k. 2006)
22. syyskuuta – György Faludy, unkarilainen runoilija (k. 2006)
22. syyskuuta – Jorma Korpela, suomalainen kirjailija (k. 1964)
22. syyskuuta – Klement Slavický, tšekkiläinen säveltäjä (k. 1999)
28. syyskuuta – Diosdado Macapagal, Filippiinien presidentti (1961–1965) (k. 1997)
28. syyskuuta – Hans Gustaf Snellman, suomalainen asianajaja ja elinkeinoelämän vaikuttaja (k. 1997)

Lokakuu–joulukuu

1. lokakuuta – Bonnie Parker, yhdysvaltalainen lainsuojaton (k. 1934)
4. lokakuuta – Axel Ax:son Johnson, ruotsalainen kaivosinsinööri ja teollisuusmies (k. 1988)
8. lokakuuta – Gus Hall, yhdysvaltalainen kommunistipoliitikko (k. 2000)
10. lokakuuta – Albert Margai, Sierra Leonen pääministeri (1964–1967) (k. 1980)
13. lokakuuta – Art Tatum, yhdysvaltalainen jazzpianisti (k. 1956)
15. lokakuuta – Onar Onarheim, norjalainen poliitikko (k. 1988)
19. lokakuuta – Subrahmanyan Chandrasekhar, vuoden 1983 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut intialainen fyysikko (k. 1995)
19. lokakuuta – Oiva Kaivola, suomalainen kaupunginjohtaja (k. 1971)
21. lokakuuta – Rikhard Sotamaa, suomalainen lääkäri ja lääkintöneuvos (k. 2000)
23. lokakuuta – Aino Räsänen, suomalainen kirjailija (k. 1995)
2. marraskuuta – Lis Groes, tanskalainen poliitikko (k. 1974)
6. marraskuuta – Lea Joutseno, suomalainen elokuvanäyttelijä (k. 1977)
6. marraskuuta – Erik Ode, saksalainen näyttelijä ja ohjaaja (k. 1983)
13. marraskuuta – Eero Tenhosaari, suomalainen kääntäjä (k. 1983)
20. marraskuuta – George Devine, englantilainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (k. 1966)
29. marraskuuta – Osmo Kivilinna, suomalainen kapteeniluutnantti (Mannerheim-ristin ritari) (k. 1943)
2. joulukuuta – Taisto Mäki (”Rekolan paimenpoika”), suomalainen juoksija (k. 1979)
4. joulukuuta – Helvi Jokinen, suomalainen toimittaja ja kirjailija (k. 1994)
4. joulukuuta – Martti O. Kölli, suomalainen Kokoomuksen kansanedustaja (k. 1985)
4. joulukuuta – Alex North, yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 1991)
5. joulukuuta – Abraham Polonsky, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, -käsikirjoittaja, elokuvakouluttaja ja kirjailija (k. 1999)
7. joulukuuta – Jekaterina Furtseva, neuvostoliittolainen poliitikko (k. 1974)
10. joulukuuta – Per Laurén, suomalainen poliitikko, varatuomari ja säästöpankinjohtaja (k. 1974)
18. joulukuuta – Pauli Lehtosalo, suomalainen maalaisliittolainen poliitikko ja ministeri (k. 1989)
18. joulukuuta – Allan Soiniemi, suomalainen diplomi-insinööri ja koneenrakentaja (k. 1993)
19. joulukuuta – Jean Genet, ranskalainen kirjailija (Querelle) (k. 1986)
19. joulukuuta – Ruthild Hahne, saksalainen kuvanveistäjä (k. 2001)
19. joulukuuta – José Lezama Lima, kuubalainen kirjailija ja toisinajattelija (k. 1976)
29. joulukuuta – Ronald Coase, vuoden 1991 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut brittiläinen taloustieteilijä (k. 2013)

Kuolleita

Tammikuu–maaliskuu

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1910 kuolleista henkilöistä

5. tammikuuta – Léon Walras, ranskalainen kansantaloustieteilijä (s. 1834)
9. tammikuuta – Christian Fürst, norjalainen arkkitehti (s. 1860)
9. tammikuuta – Nathaniel Moore, yhdysvaltalainen golfaaja (s. 1884)
10. tammikuuta – Joaquim Nabuco, brasilialainen kirjailija, poliitikko ja orjuuden vastustaja (s. 1849)
13. tammikuuta – Edvard Wilhelm Borg, suomalainen kirkkoherra ja kansakouluntarkastaja (s. 1830)
23. tammikuuta – Oskar Hainari, suomalainen koulumies ja poliitikko (s. 1856)^[27]
24. tammikuuta – Olga Aspelin, suomalainen kaunokirjallisuuden ruotsintaja (s. 1846)
27. tammikuuta – Thomas Crapper, brittiläinen keksijä
29. tammikuuta – John Börjeson, ruotsalainen kuvanveistäjä (s. 1835)
29. tammikuuta – Hjalmar Lagerborg, suomalainen insinööri, Suomen pääpostijohtaja (s. 1842)
1. helmikuuta – Otto Julius Bierbaum, saksalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1865)
11. helmikuuta – Luó Yīxiù, Mao Zedongin ensimmäinen puoliso (s. 1889)
25. helmikuuta – Anton Konkola, suomalainen talonpoika, liikemies ja patruuna (s. 1872)
9. maaliskuuta – Fredrik von Otter, ruotsalainen meriupseeri ja poliitikko, Ruotsin pääministeri (1900–1902) (s. 1833)
10. maaliskuuta – Karl Lueger, itävaltalainen poliitikko ja Wienin pormestari (s. 1844)
10. maaliskuuta – Carl Reinecke, saksalainen säveltäjä, pianisti ja kapellimestari (s. 1824)
12. maaliskuuta – Ivan Obolenski, venäläinen ruhtinas ja kenraaliluutnantti, Suomen kenraalikuvernööri (1904–1905) (s. 1853)
15. maaliskuuta – Atte Mantere, suomalainen kirjapainon johtaja ja SDP:n kansanedustaja (s. 1878)
20. maaliskuuta – Frans Rapola, suomalainen oppikoulun lehtori ja kansanedustaja (s. 1862)
21. maaliskuuta – Gaspard-Félix Tournachon (”Nadar”), ranskalainen valokuvaaja, karikatyristi, toimittaja, kirjailija ja kuumailmapalloilija (s. 1820)
26. maaliskuuta – An Jung-geun, korealainen aktivisti ja poliittinen murhaaja (s. 1879)
26. maaliskuuta – Theodor Tigerstedt, suomalainen piirilääkäri, päätoimittaja ja valtiopäivämies (s. 1829)
29. maaliskuuta – George Turner, englantilainen taidemaalari (s. 1841)

Huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Andreas Achenbach, saksalainen taidemaalari (s. 1815)
2. huhtikuuta – Boyd Alexander, englantilainen tutkimusmatkailija ja lintutieteilijä (s. 1873)
2. huhtikuuta – Friedrich von Bodelschwingh, saksalainen diakonian kehittäjä (s. 1831)
8. huhtikuuta – Georges de la Falaise, ranskalainen kalpa- ja säilämiekkailija (s. 1866)
9. huhtikuuta – K. A. Puhdaskoski, suomalainen kirjailija (s. 1890)
10. huhtikuuta – Ferdinand Alexander Kumlin, suomalainen juristi, valtiopäivämies ja senaattori (s. 1845)
14. huhtikuuta – Mihail Vrubel, venäläinen taidemaalari (s. 1856)
15. huhtikuuta – Julius Blüthner, saksalainen pianotehtailija (s. 1824)
21. huhtikuuta – Samuel Langhorne Clemens (”Mark Twain”), yhdysvaltalainen kirjailija ja humoristi (Huckleberry Finnin seikkailut)^[28] (s. 1835)
21. huhtikuuta – Vihtori Niemi, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1870)
24. huhtikuuta – Carl Johan Moberg, suomalainen pappi, rehtori ja lehdenkustantaja (s. 1820)
26. huhtikuuta – Bjørnstjerne Bjørnson, vuoden 1903 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut norjalainen kirjailija^[29] (s. 1832)
26. huhtikuuta – Garretson W. Gibson, Liberian presidentti (1900–1904) (s. 1832)
28. huhtikuuta – Edward Porter Alexander, Etelävaltioiden kenraali Yhdysvaltain sisällissodassa (s. 1835)
28. huhtikuuta – Julius Rudolf Osberg, suomalainen valtioneuvos, protokollasihteeri ja konepajan omistaja (s. 1842)
30. huhtikuuta – Jean Moréas, kreikkalais-ranskalainen kirjailija (s. 1856)
6. toukokuuta – Edvard VII, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas (1901–1910) (s. 1841)
10. toukokuuta – Stanislao Cannizzaro, italialainen kemisti ja poliitikko (s. 1826)
12. toukokuuta – William Huggins, englantilainen tähtitieteilijä (s. 1824)
13. toukokuuta – Axel Johnson, ruotsalainen liikemies ja telakoitsija (s. 1844)
17. toukokuuta – Anders Gustaf Ramsay, suomenruotsalainen ruukinpatruuna, liikemies ja kirjailija (s. 1832)
18. toukokuuta – Eliza Orzeszkowa, puolalainen kirjailija (s. 1841)
18. toukokuuta – Pauline Viardot-García, ranskalainen oopperalaulaja, laulupedagogi ja säveltäjä (s. 1821)
19. toukokuuta – Antti Siltala, suomalainen eläintieteilijä (s. 1878)
20. toukokuuta – Oscar Wergeland, norjalainen taidemaalari (s. 1844)
27. toukokuuta – Robert Koch, vuoden 1905 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen lääkäri (s. 1843)
28. toukokuuta – Beda Stjernschantz, suomalainen taidemaalari (s. 1867)
29. toukokuuta – Mili Balakirev, venäläinen säveltäjä ja pianisti (s. 1837)
31. toukokuuta – Elizabeth Blackwell, englantilainen fyysikko ja lääkäri (s. 1821)
1. kesäkuuta – Pekka Mömmö, suomalainen kirjansitoja ja kansanedustaja (s. 1878)
5. kesäkuuta – Elias Niemelä, suomalainen merimies, laivapuuseppä, majakanvartija ja kansanrunoilija (s. 1847)
5. kesäkuuta – William Sydney Porter, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1862)
9. kesäkuuta – Jan Tshokke, latvialainen bolševikki ja pankinryöstäjä (s. 1878)
13. kesäkuuta – Gustav Albert Petrelius, suomalainen kunnallisneuvos, teollisuusmies ja hyväntekeväisyyden harrastaja (s. 1836)
14. kesäkuuta �� Ossian Grotenfelt, suomalainen lyseon lehtori (s. 1848)
16. kesäkuuta – Enrico Mosconi, italialais-argentiinalainen insinööri ja rautateiden rakentaja (s. 1843)

Heinäkuu–syyskuu

2. heinäkuuta – Frederick Furnivall, brittiläinen kielitieteilijä (s. 1825)
2. heinäkuuta – Elias Sunde, norjalainen poliitikko (s. 1851)
4. heinäkuuta – Giovanni Schiaparelli, italialainen tähtitieteilijä (s. 1835)
8. heinäkuuta – Emilio Usiglio, italialainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1841)
10. heinäkuuta – Johann Gottfried Galle, saksalainen tähtitieteilijä, Neptunuksen löytäjä (s. 1812)
14. huhtikuuta – Marius Petipa, ranskalainen balettimestari ja koreografi (s. 1818)
16. heinäkuuta – Albert Anker, sveitsiläinen taidemaalari (s. 1831)
16. heinäkuuta – Elis Furuhjelm, suomalainen senaatin protokollasihteeri ja valtiopäivämies (s. 1850)
24. heinäkuuta – Arhip Kuindži, venäläinen taidemaalari (s. 1841)
31. heinäkuuta – John Griffin Carlisle, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko (s. 1834)
3. elokuuta – Georg August Forstén, suomalainen historioitsija ja professori (s. 1857)
13. elokuuta – Florence Nightingale, englantilainen sairaanhoitaja (sairaanhoidon uudistaja) (s. 1820)
26. elokuuta – Carl Alfred Carlström, suomalainen kauppaneuvos, laivanvarustaja, kauppias ja valtiopäivämies (s. 1851)
26. elokuuta – William James, yhdysvaltalainen psykologi ja filosofi, pragmatismin perustaja (s. 1842)
26. elokuuta – Friedrich Daniel von Recklinghausen, saksalainen patologi (s. 1833)
28. elokuuta – Carl Gustaf Estlander, suomalainen kirjallisuudentutkija ja valtioneuvos (s. 1834)
28. elokuuta – Frans Petter Krank, suomalainen lestadiolainen pappi ja virsisäveltäjä (s. 1844)
30. elokuuta – Emīls Dārziņš, latvialainen säveltäjä ja musiikkikriitikko (s. 1875)
30. elokuuta – Albert Vandal, ranskalainen kreivi ja historioitsija (s. 1853)
2. syyskuuta – Henri Rousseau (”Tullimies Rousseau”), ranskalainen taidemaalari (s. 1844)
3. syyskuuta – Alexander von Collan, suomalainen lääkäri ja keisarillinen kunniahenkikirurgi (s. 1819)
7. syyskuuta – William Holman Hunt, englantilainen taidemaalari (s. 1827)
9. syyskuuta – William C. Oates, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko (s. 1833)
19. syyskuuta – Paul Lotsij, alankomaalainen soutaja ja olympiamitalisti (s. 1880)
20. syyskuuta – Josef Kainz, itävaltalainen näyttelijä (s. 1858)
26. syyskuuta – Thorvald Thiele, tanskalainen tähtitieteilijä ja matemaatikko (s. 1838)
29. syyskuuta – Winslow Homer, yhdysvaltalainen taidemaalari (s. 1836)
30. syyskuuta – Julius von Verdy du Vernois, saksalainen kenraali (s. 1832)

Lokakuu–joulukuu

3. lokakuuta – Yrjö Paananen, suomalainen taidemaalari (s. 1886)
3. lokakuuta – Lucy Hobbs Taylor, yhdysvaltalainen maailman ensimmäinen naispuolinen hammaslääkäri (s. 1833)
8. lokakuuta – Maria Konopnicka, puolalainen runoilija ja kirjailija (s. 1842)
10. lokakuuta – Joseph Ravannack, yhdysvaltalainen soutaja (s. 1878)
12. lokakuuta – William Hunt Painter, englantilainen kasvitieteilijä (s. 1835)
17. lokakuuta – Julia Ward Howe, yhdysvaltalainen yhteiskunta-aktivisti ja runoilija (s. 1819)
19. lokakuuta – Luigi Lucheni, italialainen anarkisti ja poliittinen murhaaja (s. 1873)
23. lokakuuta – Rama V (Chulalongkorn), Thaimaan kuningas (1873–1910) (s. 1835)
24. lokakuuta – Toini Topelius, suomalainen toimittaja ja nuortenkirjailija, Zacharias Topeliuksen tytär (s. 1854)
25. lokakuuta – Willie Anderson, skotlantilais-yhdysvaltalainen golfaaja (s. 1879)
28. lokakuuta – Onni W. Arima, suomalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1865)
29. lokakuuta – Ernst Edvard Qvist, suomalainen kemisti, insinööri, rehtori ja valtioneuvos (s. 1839)
30. lokakuuta – Charles Ahnger, suomalainen kruununvouti ja kirjailija (s. 1844)
30. lokakuuta – Henri Dunant, vuoden 1901 Nobelin rauhanpalkinnon saanut sveitsiläinen liikemies, filantrooppi ja humanitääri (Punaisen Ristin perustaja) (s. 1862)
31. lokakuuta – Theodor Höijer, suomalainen arkkitehti^[30] (s. 1843)
2. marraskuuta – Alexander Gustaf Walle, suomalainen kirkkoherra, lääninrovasti ja valtiopäivämies (s. 1843)
11. marraskuuta – Harald Olsen, norjalainen arkkitehti (s. 1851)
20. marraskuuta – Leo Tolstoi, venäläinen kirjailija (s. 1828)
21. marraskuuta – Albert Nasse, yhdysvaltalainen soutaja (s. 1878)
27. marraskuuta – Jegor Sozonov, venäläinen sosialistivallankumouksellinen (s. 1879)
29. marraskuuta – George Ernest Shelley, englantilainen geologi ja ornitologi (s. 1840)
3. joulukuuta – Mary Baker Eddy, yhdysvaltalainen uskonnollinen johtaja, Kristillisen tieteen perustaja (s. 1821)
4. joulukuuta – Johannes Elmblad, ruotsalainen oopperalaulaja (s. 1853)
6. joulukuuta – Charles Otis Whitman, yhdysvaltalainen eläintieteilijä (s. 1842)
7. joulukuuta – Cecilia Blomqvist, suomalainen diakonissa (s. 1845)
7. joulukuuta – George E. Goodfellow, yhdysvaltalainen lääkäri ja luonnontutkija (s. 1855)
10. joulukuuta – Fritz Hirn, suomalainen kuurojen opettaja ja viittomakielen kehittäjä (s. 1834)
11. joulukuuta – Matteos II, Armenian katolikos (s. 1845)
11. joulukuuta – Carl Schirren, baltiansaksalainen historioitsija (s. 1826)
27. joulukuuta – Axel Bosin, ruotsalainen teatteriohjaaja (s. 1840)
28. joulukuuta – Benn Pitman, englantilais-yhdysvaltalainen pikakirjoittaja (s. 1822)
29. joulukuuta – Reginald Doherty, englantilainen tennispelaaja ja olympiamitalisti (s. 1872)

tuntematon päivämäärä

Rocco Anselmini, italialainen katolinen piispa (s. 1837)
Abraham Pietikäinen, suomalainen lastenkirjailija (s. 1848)
Josep Vilaseca i Casanovas, katalonialainen arkkitehti (s. 1848)
Stephen Wäkevä, suomalais-venäläinen hopeaseppä (s. 1833)

Nobelin palkinnot

Muuta

Lähteet

↑ Terrorismi Egyptissä. Työmies, 03.03.1910, nro 50, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
↑ Jorma O. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 120. Jyväskylä: Gummerus, 1987.
↑ Vuosisatamme Kronikka, s. 121.
↑ Orjuus lakkautettu Kiinassa. Helsingin Sanomat, 11.03.1910, nro 57, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
↑ Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus lakiehdotuksen johdosta niiden Suomen Suuriruhtinaanmaata koskevien lakien ja asetusten säätämisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys.. Suomalainen Wirallinen Lehti, 30.03.1910, nro 71, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
↑ ^a ^b Vuosisatamme Kronikka, s. 124.
↑ Pyrstötähden hännän läpi. Mikkelin Sanomat, 19.05.1910, nro 53, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
↑ Eilispäiwän ilma. Helsingin Sanomat, 19.05.1910, nro 111, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
↑ Suomen perustuslakien woimassa pitäminen. Perustuslakiwaliokunnan mietintö. Helsingin Sanomat, 26.05.1910, nro 117, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
↑ Anomus laittomuuksien oikaisemisesta (pääkirjoitus). Helsingin Sanomat, 26.05.1910, nro 117, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
↑ Duuma hywäksynyt Suomea koskewan lain kokonaisuudessaan. Aamulehti, 11.06.1910, nro 132, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
↑ Ilmalaiwaonnettomuus Leichlingenin luona. Helsingin Sanomat, 17.07.1910, nro 161, s. 8. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
↑ http://www.emol.com/noticias/magazine/detalle/detallenoticias.asp?idnoticia=420648
↑ Jim Jeffriesin ja Jack Johnsonin nyrkkikamppailu. Ottelu aiheuttanut hurjan metelin. Helsingin Sanomat, 10.07.1910, nro 155, s. 9. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
↑ Nyrkkitaistelu maailmanmestaruudesta. Werisiä mellakoita synnyttänyt woitto. Raahen Sanomat, 14.07.1910, nro 76, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
↑ Meteori. Suur-Savo, 13.07.1910, nro 78, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
↑ Meteoorin kuuluu eräs mikkeliläinen herrasmies ostaneen. Suur-Savo, 15.07.1910, nro 79, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
↑ Mikkelistä löydetty meteoriitti Suomen Geologisen toimiston kokoelmiin. Suur-Savo, 18.07.1910, nro 80, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
↑ Meteori pudonnyt Mikkelin lähelle. Kansalainen, 18.07.1910, nro 77, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
↑ Joensuu-Lieksa. Helsingin Sanomat, 11.09.1910, nro 209, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
↑ Joensuu - Lieksa. Wiipuri, 11.09.1910, nro 105, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
↑ Keisarillisen Majesteetin Armollinen Avoin Kirje ja Käsky uusien edustajavaalien toimittamisesta.... Suomalainen Wirallinen Lehti, 08.10.1910, nro 233, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
↑ Armollinen Asetus uusien edustajavaalien toimittamisesta. Suomalainen Wirallinen Lehti, 08.10.1910, nro 233, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
↑ Eduskunnan päätös. Puhemies ilmoittaa eduskunnalle, ettei hän woi sille esittää lainwastaisessa järjestyksessä saapuneita lakiehdotuksia. Helsingin Sanomat, 24.09.1910, nro 220, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
↑ Vuosisatamme Kronikka, s. 130.
↑ Ryöstömurhaaja Anderin mestaus. Suomalainen, 28.11.1910, nro 136, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
↑ Oskar Adolf Hainari (muistokirjoitus). Suomalainen Kansa, 24.01.1910, nro 18, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
↑ Mark Twain kuollut. Helsingin Sanomat, 23.04.1910, nro 91, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
↑ Björnstejerne Björnson kuollut. Suur-Savo, 27.04.1910, nro 47, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
↑ Arkkitehti Carl Theodor Höijer kuollut. Helsingin Sanomat, 01.11.1910, nro 252, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[1] Terrorismi Egyptissä. Työmies, 03.03.1910, nro 50, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[2] Jorma O. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 120. Jyväskylä: Gummerus, 1987.

[3] Vuosisatamme Kronikka, s. 121.

[4] Orjuus lakkautettu Kiinassa. Helsingin Sanomat, 11.03.1910, nro 57, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[5] Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus lakiehdotuksen johdosta niiden Suomen Suuriruhtinaanmaata koskevien lakien ja asetusten säätämisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys.. Suomalainen Wirallinen Lehti, 30.03.1910, nro 71, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[Nimetön-rGZ0-1-6] Vuosisatamme Kronikka, s. 124.

[7] Pyrstötähden hännän läpi. Mikkelin Sanomat, 19.05.1910, nro 53, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[8] Eilispäiwän ilma. Helsingin Sanomat, 19.05.1910, nro 111, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[9] Suomen perustuslakien woimassa pitäminen. Perustuslakiwaliokunnan mietintö. Helsingin Sanomat, 26.05.1910, nro 117, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[10] Anomus laittomuuksien oikaisemisesta (pääkirjoitus). Helsingin Sanomat, 26.05.1910, nro 117, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[11] Duuma hywäksynyt Suomea koskewan lain kokonaisuudessaan. Aamulehti, 11.06.1910, nro 132, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[12] Ilmalaiwaonnettomuus Leichlingenin luona. Helsingin Sanomat, 17.07.1910, nro 161, s. 8. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[13] ttp://www.emol.com/noticias/magazine/detalle/detallenoticias.asp?idnoticia=420648

[14] Jim Jeffriesin ja Jack Johnsonin nyrkkikamppailu. Ottelu aiheuttanut hurjan metelin. Helsingin Sanomat, 10.07.1910, nro 155, s. 9. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[15] Nyrkkitaistelu maailmanmestaruudesta. Werisiä mellakoita synnyttänyt woitto. Raahen Sanomat, 14.07.1910, nro 76, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[16] Meteori. Suur-Savo, 13.07.1910, nro 78, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[17] Meteoorin kuuluu eräs mikkeliläinen herrasmies ostaneen. Suur-Savo, 15.07.1910, nro 79, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[18] Mikkelistä löydetty meteoriitti Suomen Geologisen toimiston kokoelmiin. Suur-Savo, 18.07.1910, nro 80, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[19] Meteori pudonnyt Mikkelin lähelle. Kansalainen, 18.07.1910, nro 77, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[20] Joensuu-Lieksa. Helsingin Sanomat, 11.09.1910, nro 209, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[21] Joensuu - Lieksa. Wiipuri, 11.09.1910, nro 105, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[22] Keisarillisen Majesteetin Armollinen Avoin Kirje ja Käsky uusien edustajavaalien toimittamisesta.... Suomalainen Wirallinen Lehti, 08.10.1910, nro 233, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[23] Armollinen Asetus uusien edustajavaalien toimittamisesta. Suomalainen Wirallinen Lehti, 08.10.1910, nro 233, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[24] Eduskunnan päätös. Puhemies ilmoittaa eduskunnalle, ettei hän woi sille esittää lainwastaisessa järjestyksessä saapuneita lakiehdotuksia. Helsingin Sanomat, 24.09.1910, nro 220, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[25] Vuosisatamme Kronikka, s. 130.

[26] Ryöstömurhaaja Anderin mestaus. Suomalainen, 28.11.1910, nro 136, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[27] Oskar Adolf Hainari (muistokirjoitus). Suomalainen Kansa, 24.01.1910, nro 18, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[28] Mark Twain kuollut. Helsingin Sanomat, 23.04.1910, nro 91, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[29] Björnstejerne Björnson kuollut. Suur-Savo, 27.04.1910, nro 47, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[30] Arkkitehti Carl Theodor Höijer kuollut. Helsingin Sanomat, 01.11.1910, nro 252, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.

[1]