Harald V
Harald V (s. 21. helmikuuta 1937) on ollut Norjan kuningas 17. tammikuuta 1991 lähtien.[1] Kuninkaallisessa asemassaan Harald V on Norjan asevoimien ylipäällikkö. Hänellä on myös Norjan maavoimien ja ilmavoimien kenraalin sekä merivoimien amiraalin arvo.[1]
| Harald V | |
|---|---|
 Kuningas vuonna 2021. | |
 Norjan kuningas | |
| Valtakausi | 17. tammikuuta 1991 – |
| Edeltäjä | Olavi V |
| Perijä | Haakon |
| Pääministeri |
Gro Harlem Brundtland Thorbjørn Jagland Kjell Magne Bondevik Jens Stoltenberg Erna Solberg Jonas Gahr Støre |
| Syntynyt |
21. helmikuuta 1937 Skaugum, Asker, Norja |
| Puoliso | Kuningatar Sonja ( 1968) |
| Lapset |
Prinsessa Märtha Louise Kruununprinssi Haakon |
| Suku | Glücksburg |
| Isä | Kuningas Olavi V |
| Äiti | Prinsessa Märtha |
| Uskonto | Norjan kirkko |
| Nimikirjoitus |
 |
Varhainen elämä
muokkaaHarald on Olavi V:n ja Ruotsin prinsessa Märtha Sofia Lovisan poika.[1] Harald syntyi kruununprinssi Olavin kuninkaallisessa asumuksessa Skaugumissa, Askerissa lähellä Osloa. Hän on ensimmäinen Norjassa syntynyt prinssi sitten Olavi IV:n vuonna 1370.[1] Harald V on Britannian kuningatar Viktorian jälkeläinen ja kuningatar Elisabet II:n pikkuserkku, molempien isoisoisä on Edvard VII, kuningatar Viktorian vanhin poika.[2]
Kuninkaallinen perhe pakeni Saksan hyökkäystä vuonna 1940. Harald, hänen äitinsä ja siskonsa asuivat Washingtonissa toisen maailmansodan aikana. Kuningas Haakon ja kruununprinssi Olavi olivat Lontoossa pakolaishallituksen johdossa. Harald palasi Norjaan sodan päätyttyä 1945.[1]
Saatuaan koulunsa päätökseen vuonna 1955 kruununprinssi Harald kouluttautui ratsuväkiupseeriksi ja viimeisteli armeijaopintonsa Norjan sotilasakatemiassa. Hän opiskeli myös Oxfordin yliopiston Balliol Collegessa yhteiskuntatieteitä, historiaa ja taloustiedettä vuosina 1960–1962.[1]
Kuninkaana
muokkaaIsänsä kuoltua tammikuussa 1991 Harald nousi Norjan uudeksi kuninkaaksi. Maan perustuslaki ei vaadi kruunajaisten pitämistä, minkä sijaan Harald antoi hallitsijanvakuutuksen suurkäräjille 21. tammikuuta. Hänet, ja uusi kuningatar Sonia, siunattiin kuningaspariksi Nidarosin tuomiokirkossa 23. kesäkuuta.[3]
Vuonna 2003 kuninkaan ilmoitettiin sairastavan virtsarakon syöpää, joka leikattiin. Toipumisen ajan kruununprinssi Haakon toimi valtionhoitajana. Myöhemmin Haakon sijaisti kuningasta tämän toipuessa sydänleikkauksesta.[4]
Vuonna 2012 Norjan perustuslakia muutettiin siten, että kuningas ei ole enää Norjan evankelis-luterilaisen kirkon nimellinen johtaja, jonka tehtävä on mm. suojella kirkkoa. Kuninkaan tulee kuitenkin edelleen kuulua kyseiseen kirkkoon.[5] Samana vuonna evankelis-luterilainen kirkko menetti myös asemansa kuningaskunnan virallisena kirkkona.[6]
Vuonna 2018 voimaan tulleen perustuslain muutoksen nojalla kuningas ei ole enää pyhä. Hänellä on kuitenkin edelleen syytesuoja.[7]
Perhe
muokkaaHarald nai 29. elokuuta 1968 aatelittoman Sonja Haraldsenin (s. 1937). Avioliitto herätti paljon vastustusta. He olivat seurustelleet yhdeksän vuotta salassa Sonjan aatelittomuuden vuoksi.[1] Lopulta kruununprinssi Harald uhkasi hylätä oikeutensa kruunuun, jollei pari saisi mennä naimisiin.[4] Heillä on kaksi lasta, prinsessa Märtha Louise (s. 1971) ja kruununprinssi Haakon Magnus (s. 1973).[1]
Galleria
muokkaa-
Harald V:n kuninkaallinen monogrammi.
-
Harald vuonna 1937.
-
Harald (vas.) palaa perheensä kanssa Norjaan kesäkuussa 1945.
-
Harald vuonna 1955.
-
Harald ja Sonja vuonna 1968.
.jpg){kind=link}
Kunnianosoituksia
muokkaaKuninkaana Harald toimii norjalaisten ritarikuntien suurmestarina. Lisäksi hänelle on myönnetty seuraavat ulkomaalaiset kunniamerkit:
- Vapauttaja kenraali San Martínin ritarikunta (Argentiina)
- Leopoldin ritarikunta (Belgia)
- Etelän ristin ritarikunta (Brasilia)
- Stara planinan ritarikunta (Bulgaria)
- Chilen ansioritarikunta (Chile)
- Elefanttiritarikunta (Tanska)
- Dannebrogin ritarikunta (Tanska)
- Marianmaan ristin ritarikunta (Viro)
- Valkoisen tähden ritarikunta (Viro)
- Valkoisen ruusun ritarikunta (Suomi)
- Kunnialegioona (Ranska)
- Vapahtajan ritarikunta (Kreikka)
- Olympic Order (KOK)
- Islannin haukan ritarikunta (Islanti)
- Italian tasavallan ansioritarikunta (Italia)
- Krysanteemiritarikunta (Japani)
- Al-Hussein bin Alin ritarikunta (Jordania)
- Jugoslavian tähden ritarikunta (Jugoslavia)
- Kuningas Tonislavin ritarikunta (Kroatia)
- Kolmen tähden ritarikunta (Latvia)
- Vesthardus-ritarikunta (Latvia)
- Vytautas Suuren ritarikunta (Liettua)
- Nassaun perheen kultaisen leijonan ritarikunta (Luxemburg)
- Aadolf Nassaulaisen ritarikunta (Luxemburg)
- Alankomaiden leijonan ritarikunta (Alankomaat)
- Alankomaiden kruunun ritarikunta (Alankomaat)
- Kultaisen arkin ritarikunta (Alankomaat)
- Valkoisen kotkan ritarikunta (Puola)
- Pyhän Jaakon miekan sotilaallinen ritarikunta (Portugali)
- Henrik Purjehtijan ritarikunta (Portugali)
- Avizin sotilaallinen ritarikunta (Portugali)
- Mugunghwa-ritarikunta (Etelä-Korea)
- Romanian tähden ritarikunta (Romania)
- Valkoisen kaksoisristin ritarikunta (Slovakia)
- Poikkeuksellisten meriittien ritarikunta (Slovenia)
- Kultaisen taljan ritarikunta (Espanja)
- Kaarle III:n ritarikunta (Espanja)
- Sukkanauharitarikunta (Yhdistynyt kuningaskunta)
- Royal Victorian Order (Yhdistynyt kuningaskunta)
- Serafiimiritarikunta (Ruotsi)
- Hyväntoivonniemen ritarikunta (Etelä-Afrikka)
- Chula Chom Klaon ritarikunta (Thaimaa)
- Turkin tasavallan valtion ritarikunta (Turkki)
- Bundesverdienstkreuz (Saksa)
- Unkarin ansioritarikunta (Unkari)
- Itävallan tasavallan kunniamitali (Itävalta)
.png){kind=link}
.png){kind=link}
_-_ribbon_bar.svg){kind=link}
.png){kind=link}
_ribbon.svg){kind=link}
_1class_Collar_BAR.svg){kind=link}
Lähde:[8]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h Hans Majestet Kongen Det norske kongehuset. Norjan kuningashuone. Viitattu 7.7.2013. (norjaksi)
- ↑ Family tree of the Kings of Norway royalcourt.no. Norjan kuningashuone. Viitattu 15.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Accession of the new monarch in 1991 The Royal House of Norway. 2022. Viitattu 14.11.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Vesala, Hanna: Hämmästyttävä puhe teki Norjan kuningas Haraldista, 80, someilmiön – liitto kuningatar Sonjan kanssa on kestänyt monet vastoinkäymiset Ilta-Sanomat. 21.2.2017. Viitattu 3.5.2017.
- ↑ Skrede, Kristi Marie & Aspunvik, Sofie Gran & Nielsen, Henrik Myhr: – Kongen hindret et reelt skille mellom kirke og stat NRK. 14.1.2016. Viitattu 14.11.2022. (kirjanorja)
- ↑ Vår historie Den norske kirke. Viitattu 14.11.2022. (kirjanorja)
- ↑ Fra tirsdag er ikke kongen lenger hellig NRK. 7.5.2018. Viitattu 14.11.2022. (kirjanorja)
- ↑ H.M. Kongens dekorasjoner Det norske kongehuset. 2022. Viitattu 14.11.2022. (norja)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Harald V Wikimedia Commonsissa
- Norjan kuningashuoneen sivusto (norjaksi)