Paimio

Paimio Pemar
vaakuna	sijainti
Paimion maatilaa talvella.
Sijainti	60°27′25″N, 022°41′10″E
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta	Turun seutukunta
Kuntanumero	577
Hallinnollinen keskus	Vista
Perustettu	1325[1][2]
– kaupungiksi	1997
Pinta-ala ilman merialueita	240,04 km² 250:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	242,27 km² 271:nneksi suurin 2022 [3]
– maa	238,51 km²
– sisävesi	1,53 km²
– meri	2,23 km²
Väkiluku	11 247 87:nneksi suurin 31.8.2024 [4]
– väestötiheys	47,16 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020 [5]
– 0–14-v.	19,1 %
– 15–64-v.	58,6 %
– yli 64-v.	22,3 %
Äidinkieli	2023 [6]
– suomenkielisiä	94,5 %
– ruotsinkielisiä	0,8 %
– muut	4,7 %
Kunnallisvero	8,20 % 238:nneksi suurin 2024 [7]
Työttömyysaste	4,7 % (2019) [8]
Kaupunginjohtaja	Jari Jussinmäki
Kaupunginvaltuusto	35 paikkaa
2021–2025[9]  • Kok.  • Kesk.  • SDP  • PS  • Vihr.  • Vas.  • KD	10 8 7 4 3 2 1
www.paimio.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Paimio (ruots. Pemar) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Turun ja Salon puolivälissä valtatie 1:n varrella. Kaupunkinimityksen Paimio otti käyttöönsä 1997. Paimion naapurikunnat ovat Lieto, Kaarina, Marttila, Salo ja Sauvo.

Paimion läpi virtaava Paimionjoki on Saaristomereen laskevista joista suurin sekä valuma-alueeltaan (1 088 km²) että virtaamaltaan. Joki laskee Paimionlahteen, joka on kapea, pitkä ja syvälle sisämaahan ulottuva merenlahti.^[10] Lahden perukka eli pohjoisosa johon Paimionjoki laskee, on Natura 2000 -aluetta 221 hehtaarin laajuudelta ja se kuuluu siihen lintudirektiivin mukaisena linnuston erityissuojelualueena. Valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa Paimionlahti on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi kohteeksi.^[11] Paimionlahti on ruovikoitunut, mutta umpeenkasvavia rantaniittyjä löytyy vielä. Lahtea ympäröivät metsäsaarekkeet ja laajat pellot. Lahdella on runsas pesimälinnusto ja se on tärkeä muuttoaikainen levähdysalue.^[10]

Paimionjoen alajuoksun varrella, Paimion keskustan pohjoispuolella sijaitsee Paimionjokilaakso, joka on lounaisen viljelyseudun jokilaakso. Paimionjokilaakso on 156 hehtaarin Natura 2000 -alue ja se muodostaa ydinosan Paimionjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta.^[12] Jokilaakso on noin seitsemän kilometriä pitkä, ja siellä sijaitsee myös Askalan vesivoimalaitos eli Askalankoski.^[13] Laaksossa on edustavia rinneniittyjä, joista tärkeimmät sijaitsevat Askalan voimalaitoksen kohdalla joen molemmin puolin. Paimionjokilaakso otettiin aikoinaan viljelyskäyttöön, ja kasvillisuuteen onkin vaikuttanut suuresti pitkään jatkunut laidunnus. Laidunnuksen ansiosta esimerkiksi kuusi ei ole päässyt leviämään, vaan maisema on pysynyt avoimena. Laidunnus alueella loppui kuitenkin 1950-luvulla, jolloin alue alkoi kasvaa umpeen. 1990-luvun alussa alueella aloitettiin hoitotoimenpiteet. Paimionjokilaakson viljelysmaisema on Suomen vanhimpia kulttuurimaisemia.^[12][13]

Paimiossa on vuonna 1933 valmistunut arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema funktionalistinen Paimion parantola, joka on ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi^[14] ja on nimetty myös valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Muita valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat Paimion kirkko ja vanha pappila, Paimion rautatieasema, Suuri Rantatie sekä Wiksbergin kartano.^[15]

Paimiossa on kaksi kirkkoa: Pyhän Mikaelin kirkko keskustassa ja Pyhän Jaakobin kirkko Paimionlahden rannalla Hevonpäässä.

Paimion alueella on kaksi toimivaa vesivoimalaitosta: Juntolan ja Askalan voimalaitokset.^[14] Askalankoski on ympäristöyhdistyksen ylläpitämä kulttuuri- ja luontokohde perinnemaisemineen. Kaupungissa toimii myös elokuvateatteri Bio Stara, Paimion Sähkömuseo ja Käsityömuseo Miila.^[16]

Paimion Taatilassa on myös Ammattiopisto Livian (ent. Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos) maaseutuopisto, jossa opetuslajeina ovat eläinala ja metsätalous.^lähde?

Viva Vista oli koko perheen kaupunkitapahtuma Paimiossa, joka järjestettiin vuosina 2008–2014. Paimion entisessä sahanrannassa järjestetään vuosittain leikkimielinen Kahden sillan soutu -tapahtuma.

Ravintola Pomarissa järjestetään leikkimielinen maailmanmestaruuskilpailu ilma-imitoinnin parissa.^[17]

Paimioon avattiin vastaanottokeskus marraskuussa 2009, mutta se suljettiin vuonna 2012.^[18]

Entisessä Hotelli Valtatie 1:n majoitusrakennuksessa on kuvattu pätkä Reijo Mäen romaaniin perustuvasta elokuvasta Vares – yksityisetsivä (2004).

Paimion alueella puhutun kielen perustana on itäinen Lounais-Suomen murre. Paimion murre kuuluu Lounais-Suomen itäryhmän Halikon alaryhmään.^[19]

Paimion pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunasoseesta tehty pastanttipuuro, pikkuleivät nimeltä murosmöttöset, makea varilimppu sekä lahnanpääkeitto^[20], jota paimiolaiset eivät tahtoneet kelpuuttaa nimikkoruoakseen^[21].

Paimiosta tunnetaan suuri määrä pronssi- ja rautakauden muinaisjäännöksiä. Vuonna 2009 uutisoitiin maanlaajuisesti Paimiosta löydetystä 3 500 vuotta vanhasta pronssikirveestä, jota säilytetään Paimion kotiseutumuseossa.^[22]

Keskiajalla alueella vaikuttivat muun muassa Pora (Spore) -suku, jonka oletettu napakairaa esittävä sukuvaakuna on antanut aiheen Paimion kaupungin vaakunalle, ja Jägerhorn af Spurila -suku. Paimiossa oli jo keskiajalla monta kartanoa, muun muassa Hevonpään (nykyään Viksberg) ja Spurilan kartanot.

Askalankoskella on ollut 1930-luvulta asti vesivoimala. Sähkö on myös yksi Paimion suurista teollisuudenaloista ja paikkakunnalla on ollut sähköalan jakelu-, tehdas- ja asennuslaitoksia. Turun ja Helsingin väliset junat ovat aiemmin pysähtyneet Paimiossa.

Paimiossa asui 31.12.2021 yhteensä 11 041 henkeä. Näistä suomenkielisiä oli 10 576 eli 95,8% väestöstä. Ruotsinkielisiä oli 117 eli 1,1%. Yksi asukas oli saamenkielinen. Vieraskielisiä oli kunnassa 347 eli 3,1%.^[23] Vieraskielisistä ryhmistä tärkeimmät olivat viro (89 puhujaa), venäjä (59 puhujaa), ukraina (36 puhujaa), latvia (29 puhujaa), englanti (18 puhujaa), kurdi (14 puhujaa), thai (12 puhujaa), bulgaria (12 puhujaa) sekä arabia (10 puhujaa).^[24]

Väestöstä 72,2% kuului vuonna 2023 Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja 1,6% muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin. 26,2% ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.^[25]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2017 lopussa Paimiossa oli 10 730 asukasta, joista 8 454 asui taajamissa, 2 173 haja-asutusalueilla ja 103:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Paimion taajama-aste on 79,6 %.^[27] Kaupungin taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken^[28]:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Paimion keskustaajama, tunnetaan toisinaan myös nimellä Vista	8 336
2	Tammisilta*	118

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Tammisillan taajama ulottuu puoliksi Kaarinan ja puoliksi Paimion kaupungin alueelle.^[28]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Paimiossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat^[29]:

• Paimion seurakunta

Vuodesta 2019 lähtien seurakunta toimii myös Sauvon kunnan alueella.

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus^[30]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen lukeutuva Suomen Helluntaikirkon jäsenseurakunta Paimion Asemaseurakunta. Paimiossa on myös Jehovan todistajien valtakunnansali.^[31] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Paimion alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.^[32]

Liikuntamahdollisuuksia Paimiossa tarjoavat muiden muassa seuraavat kohteet:

• Varasvuoren hyppyrimäet (K-58, K-29, K-15 sekä K-8)
• Paimion Urheilupuisto (400 metrin juoksurata + nurmikenttä, KHT Soikka tekonurmi, tenniskentät, jäähalli OP-Areena, valaistut hiihtoladut/pururadat)
• Action Sport Center
• Uimahalli Solina
• KuntoPeimari-kuntosali
• Ankkalampi
• Hiekkahelmi
• Kartingrata
• Motocrossrata
• Pesäpallokenttä
• Padelkenttä

• Paimion Haka, jalkapallo ja jääkiekko
• Paimion Pesis, pesäpallo
• Paimion Rasti, suunnistus
• Paimion Ruoska, salibandy
• Paimion Ratsastajat, ratsastus
• Paimion Urheilijat, hiihto, mäkihyppy ja yleisurheilu
• Paimion Yritys, pesäpallo ja lentopallo
• Peimari United, jalkapallo
• Paimion Kiekkoseura, jääkiekko

• Audru (Viro)
• Johannes (Venäjä)
• Ljungbyn kunta (Ruotsi)
• Odenthal (Saksa)
• Terijoki (Venäjä)
• Tølløse (Tanska)
• Ås (Norja)
• Öckerön kunta (Ruotsi)^[33][34]

• Esko Arjaluoto (1923–1987), yritysjohtaja, kauppaneuvos
• Hugo Backmansson (1860–1953), kuvataiteilija
• Reino Breilin (1928–2010), kansanedustaja ja ministeri
• Erik Dahlström (1879–1943), kartanomistaja, maanviljelysneuvos
• Sari Essayah (s. 1967), kilpakävelyn maailmanmestari, kansanedustaja (kd.), kristillisdemokraattinen puheenjohtaja^[35]
• Aulis Hiekko (1919–2000), Suomen ensimmäinen energianeuvos
• Juha Hurme (s. 1959), teatteriohjaaja ja kirjailija
• Gunnar Joutsensaari (1927–1991), kansanedustaja (SMP), lakimies^[35]
• Veeti Kallio (s. 1966), laulaja, näyttelijä
• Jarno Koskiranta (s. 1986), jääkiekkoilija
• Tero Koskiranta (s. 1984), jääkiekkoilija
• Kaarle Knuutila (1868–1949), kansanedustaja (suom.), maanviljelijä, kunnallisneuvos^[35]
• Kalle Lamberg (s. 1987), koomikko
• Iivari Lähteenmäki (1900–1979), yrittäjä ja yritysjohtaja, kauppaneuvos
• Tuomo Melasuo (s. 1948), rauhantutkija
• Mika Ojala (s. 1988), jalkapalloilija
• Mauri Perkonoja (1902–1994), kansanedustaja (SKDL), kirvesmies^[35]
• V. J. Sukselainen (1906–1995), kansanedustaja (kesk.), pääministeri
• Pekka Tapio (1927-2020), yritysjohtaja, maanviljelysneuvos
• Ville Valkonen (s. 1988), poliitikko, kansanedustaja (kok.)

• Luettelo Paimion julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paimio Wikimedia Commonsissa

• Paimion kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus: Paimion avainluvut