Kuusjoki

Kuusjoki
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Salo
vaakuna	sijainti
Nummijärvi Kuusjoella.
Sijainti	60°31′15″N, 023°13′15″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta	Salon seutukunta
Kuntanumero	308
Hallinnollinen keskus	Kuusjoen kirkonkylä
Perustettu	1886
– emäpitäjä	Pertteli
Liitetty	2009
– liitoskunnat	Salo Halikko Kiikala Kisko Muurla Perniö Pertteli Suomusjärvi Särkisalo Kuusjoki
– syntynyt kunta	Salo
Pinta-ala	122,73 km² [1] (1.1.2008)
– maa	122,54 km²
– sisävesi	0,19 km²
Väkiluku	1 724  [2] (31.12.2008)
– väestötiheys	14,07 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma	2007 [3]
– 0–14-v.	17,3 %
– 15–64-v.	62,2 %
– yli 64-v.	20,6 %
Infobox OK

Kuusjoki on Suomen entinen kunta ja nykyään osa Salon kaupunkia Varsinais-Suomen maakunnassa. Ennen kuntaliitosta Kuusjoki kuului Varsinais-Suomen maakuntaan ja Länsi-Suomen lääniin ja tätä ennen Turun ja Porin lääniin. Kuusjoen naapurikuntia sen ollessa itsenäinen olivat Pertteli, Koski, Halikko, Salo (vuoteen 1967 Uskela), Kiikala, Somero ja Marttila.

Kuusjoen slogan oli "Ihmisen kokoinen kunta".^[4]

Luonnonympäristöltään Kuusjoki on savitasankoa, jota paikoin puhkovat kalliosydämiset moreenimäet. Vaihtelua maisemaan tuovat Halikonjoen sivujoen Kuusjoen ja sen suurimman sivuhaaran Viepjoen saveen uurtuneet matalahkot jokilaaksot ja muutamat suot. Pohjoisessa Someron rajalla kulkee katkonainen harjujakso, joka lähellä Kuusjoen, Kosken ja Someron rajaa laajenee Kerkolannummen sora- ja hiekkamuodostumaksi.^[5] Täällä sijaitsevat Kuusjoen ainoat järvet, joista 14 hehtaarin laajuinen, laskujoeton, syvä ja kirkasvetinen Nummijärvi Someron rajalla on suurin.^[6]

Hämäläinen, Impola, Kanunki, Kurkela, Kuttila, Kuusjoenperä, Pappilankylä, Raatala ja Tiskarla.^[7]

Historiallisesti Kuusjoen alue on muodostunut keskiajalla perustetun Uskelan kirkkopitäjän niistä kylistä, jotka ovat sijainneet Halikonjoen latvahaaran Kuusjoen varrella, erotuksena Uskelan muista kylistä, joista pääosa sijaitsi Uskelanjoen ja sen latva- ja sivuhaarojen varsilla. Aluksi nämä kylät kuuluivat Uskelan seurakunnan alaisuuteen joskus 1400-luvun alussa perustettuun Perttelin kappeliseurakuntaan.^[8]

Kuusjoesta tuli Uskelan kirkkopitäjään kuuluneen Perttelin kappeliseurakunnan saarnapiiri, jossa pidettiin omia jumalanpalveluksia, viimeistään vuonna 1699 ja saarnahuonekunta, jolla oli oma saarnahuone, mutta ei omaa pappia, vuonna 1822.^[9][10] Kun Perttelin kunta perustettiin vuonna 1867 ja Perttelistä tuli itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1869, Kuusjoki oli aluksi osa Perttelin kuntaa ja seurakunnallisesti jatkoi Perttelin seurakunnan saarnahuonekuntana.^[11][12]

Itsenäinen kunta ja Perttelin seurakunnan kappeliseurakunta Kuusjoesta tuli vappuna 1886.^[13] Vuonna 1913 Kuusjoesta tuli myös itsenäinen kirkkoherrakunta.^[14] Kuusjoen taival itsenäisenä kuntana tuli näin kestäneeksi runsaat 122 vuotta ja itsenäisenä Kuusjoen seurakuntana runsaat 95 vuotta.

Kuusjoen kunta yhdistettiin yhdeksän muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen, jolloin siihenastinen Salon kaupunki, Halikon kunta, Kuusjoen kunta, Perttelin kunta, Muurlan kunta, Perniön kunta, Särkisalon kunta, Kiskon kunta, Kiikalan kunta ja Suomusjärven kunta lakkautettiin. Tilalle perustettiin Salon kaupungin ja em. kuntien alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Salo-nimen ja kaupunki-nimityksen.^[15]

Salosta Somerolle johtava kantatie 52 kulkee entisen Kuusjoen kunnan alueella lyhyen matkaa Kanungin kylässä lännessä. Kantatieltä 52 etelästä Salon suunnasta Kuusjoelle johtaa yhdystie 2407, joka jatkuu Kuusjoen Raatalan kautta Koskelle. Kuusjoen Impolassa tästä haarautuu kantatiehen 52 Kanungissa lähellä Someron rajaa yhtyvä yhdystie 2404, jonka varrelle jää pääosa Kuusjoen asutuksesta. Näiden puolivälissä kantatieltä 52 Kuusjoen kirkolle johtaa vielä yhdystie 2408. Yhdystien 2404 ja kantatien 52 risteyksestä Kiikalaan johtaa Yhdystie 2405.

Uusi Kuusjoen koulu ja päiväkoti valmistui 30. lokakuuta 2009 ja se on otettu käyttöön vuoden 2010 alussa. Samalla aiemmat Kurkelan, Raatalan ja Ylikulman koulut lopettivat toimintansa.^[16]

Kuusjoen kirkko on vuodelta 1823. Sen yhteydessä oleva kellotapuli on vuodelta 1882 ja näiden lähellä sijaitsee kivinen makasiini vuodelta 1927.^[17][18][19] Kuusjoella toimi 1857–1890 Iloniemen lasitehdas. Sen rakennuksista on jäljellä enää kunnostettu paja. Samalla suunnalla on muinaislinnaksi mainittu Kaupinlinna, jonka historiallisuudesta ei ole varmuutta^[20]. Nummijärven rannalla on uimaranta.

Kuusjoella ovat syntyneet tai vaikuttaneet muiden muassa seuraavat tunnetut henkilöt:

• Erik Blomberg, elokuvaohjaaja, asui viimeiset vuotensa Kuusjoella
• Aku Korvenoja, maanviljelysneuvos ja kansanedustaja, syntynyt Kuusjoella
• Jalmari Kulmala, kansaedustaja
• Kalle Kulmala, kansanedustaja
• Evert Alexander Louhi, s. 2.9.1883 Kuusjoella. Amerikansuomalainen, kirjoitti kirjat The Delaware Finns (Humanity Press, 1925) ja New York Nights (Humanity Press, 1941)
• Wilma Murto, seiväshyppääjä
• Aulis Oja, historiantutkija, Kuusjoen kirkkoherran poika, kävi koulunsa Kuusjoella ja kirjoitti Kuusjoen ja lukuisten muiden lounaissuomalaisten kuntien pitäjänhistoriat
• Harri Pystynen, sarjakuvapiirtäjä, asui Kuusjoella
• Minna Vehmasto-Sulander, korkeushyppääjä

Kuusjoen alueella puhutun kielen perustana on itäinen Lounais-Suomen murre. Kuusjoen murre kuuluu Lounais-Suomen itäryhmän Halikon alaryhmään.^[21]

Kuusjoen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ohraryyneistä ja porsaanmaksasta tehty maksamakkara sekä piimäjuusto.^[22]

• Oja, Aulis: Kuusjoen historia. Kuusjoki: Kuusjoen kunta, 1961.
• Pylkkänen, Ali: Elämä Uskelassa. (Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868) Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuusjoki Wikimedia Commonsissa

• Kuusjoki-seura ry kuusjoki-seura.net. Viitattu 15.5.2009.^{[vanhentunut linkki]}
• Kuusjoen kirkko Rakennusperintörekisteri. Museovirasto. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 21.6.2009.

• Senaatin kartasto 1:21 000. X.21. Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, 1879. Kartan verkkoversio Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (viitattu 23.7.2011)
• Suomen taloudellinen kartta 1:100 000. III:4 Loimaa. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1927. Kartan verkkoversio Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (viitattu 23.7.2011)