Tämä on suositeltu artikkeli.

Please Please Me

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä artikkeli käsittelee The Beatlesin musiikkialbumia. Saman yhtyeen samannimistä musiikkikappaletta käsittelee artikkeli Please Please Me (kappale).
Please Please Me
The Beatles
Studioalbumin Please Please Me kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Äänitetty 
  • 11. syyskuuta &
  • 26. marraskuuta 1962 &
  • 11. helmikuuta 1963
 Studio  EMI Studios, Lontoo
 Julkaistu 22. maaliskuuta 1963 (mono)
26. huhtikuuta 1963 (stereo)
 Formaatti LP, kelanauha, C-kasetti, 8-raita, CD
 Tuottaja(t) George Martin
 Tyylilaji merseybeat, poprock, rock and roll, R&B[1]
 Kesto 31.48
 Levy-yhtiö EMI
 Levymerkki Parlophone
Listasijoitukset

Yhdistynyt kuningaskunta Britannia: 1.
Ks. lisää listasijoituksia

The Beatlesin muut julkaisut

Please Please Me
1963 		With the Beatles
1963
Singlet albumilta Please Please Me
  1. ”Love Me Do”
    Julkaistu: 5. lokakuuta 1962
  2. ”Please Please Me”
    Julkaistu: 11. tammikuuta 1963

Please Please Me on brittiläisen The Beatles -yhtyeen esikoisalbumi, jonka monoversio julkaistiin 22. maaliskuuta 1963 ja stereoversio noin kuukautta myöhemmin. Albumi sisältää yhtyeen ensimmäiset singlehitit ”Love Me Do” ja ”Please Please Me” ja cover-kappaleen ”Twist and Shout”. Please Please Me nauhoitettiin pääasiassa yhden päivän aikana, 11. helmikuuta 1963. Levy tehtiin nopeasti, koska sen tarkoitus oli käyttää hyödyksi hieman aiemmin ilmestyneen ”Please Please Me” -singlen menestystä.

Albumin lauluista huomattava osa on John Lennonin ja Paul McCartneyn itse säveltämiä ja sanoittamia. Se oli aikanaan poikkeuksellista, sillä brittiläisillä rock and roll -yhtyeillä oli tapana levyttää enimmäkseen yhdysvaltalaisia lainakappaleita. Omien laulujen tekijätiedot on tällä albumilla merkitty muotoon McCartney/Lennon, ja vasta myöhemmin kirjoitusasuksi vakiintui Lennon/McCartney. Levyn lainakappaleet ovat rock and roll- ja R&B-tyylisiä.

”Do You Want to Know a Secret” -kappaleessa solistina on George Harrison ja kappaleessa ”Boys” Ringo Starr. Albumin tuottaja George Martin soittaa koskettimia kappaleissa ”Misery” ja ”Baby It’s You”.

Taustaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Beatles oli kesäkuussa 1962 saanut levytyssopimuksen EMIn Parlophone-levymerkiltä.[2] Ensimmäinen single ”Love Me Do” ilmestyi 5. lokakuuta, ja se saavutti Britannian Record Retailer -listan 17:nnen sijan.[3] 14. lokakuuta Beatles esiintyi ensimmäistä kertaa televisiossa, kun se esitti Granada TV:n People and Places -ohjelmassa kappaleet ”Love Me Do” ja ”Some Other Guy”.[4]

Toinen single ”Please Please Me” ilmestyi 11. tammikuuta 1963, ja se nousi Record Retailer -listan toiseksi sekä lukuisten muiden brittiläisten listojen kärkeen.[5] Pian yhtye esiintyi ensimmäisen kerran valtakunnallisessa televisiolähetyksessä, kun se soitti ”Please Please Men” playbackinä ohjelmassa Thank Your Lucky Stars. Ohjelmaa seurasi miljoonia nuoria katselijoita, ja Beatlesin esitys sai musiikkilehdistössä paljon kehuja.[6] Yhtye käynnisti 2. helmikuuta kiertueen Helen Shapiron kanssa, mutta se keskeytyi esikoisalbumin äänitysten vuoksi.[7]

Äänitykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Abbey Roadin studio

Albumi tehtiin nopeasti, koska tarkoitus oli hyötyä ”Please Please Me” -singlen menestyksestä.[8] Alun perin se ajateltiin äänittää livenä Liverpoolin Cavern Clubilla, mutta lopulta levy-yhtiö EMIn painostuksesta päädyttiin studiolevyn tekemiseen.[8] Levy nauhoitettiin Lontoossa Abbey Roadin studiossa, joka tuolloin tunnettiin nimellä EMI Studios.[9][10] Brittiläisen popalbumin standardi oli neljätoista kappaletta, joten Beatlesin piti äänittää albumia varten kymmenen kappaletta. Neljä kappaletta oli jo valmiiksi julkaistu singleillä.[11]

»Olin käynyt Cavern Clubilla ja nähnyt mitä he osaavat, tunsin heidän ohjelmistonsa ja tiesin mitä he pystyvät esittämään. Sanoin: ’Levytetään jokainen kappaleenne – tulkaa studioon, niin saamme ne päivässä nauhalle.’ Aloitimme suurin piirtein yhdeltätoista aamulla, lopetimme kahdeltatoista illalla ja äänitimme koko albumin siinä ajassa.»
(George Martin, tuottaja[12])

Tarvittavat kymmenen kappaletta äänitettiin 11. helmikuuta 1963 sessiossa, joka kesti vajaat kymmenen tuntia ja maksoi 400 puntaa.[13][14] Loput neljä kappaletta oli äänitetty jo edellisvuonna ja julkaistu kahden singlen A- ja B-puolina. ”Love Me Dosta” tosin valittiin albumille hieman singleversiota myöhemmin äänitetty levytys, jossa rumpuja soittaa Andy White. Versio julkaistiin myöhemmin EP-levyllä The Beatles’ Hits sekä singlenä Yhdysvalloissa.[13][15] White soittaa rumpuja myös kappaleessa ”P.S. I Love You”, joka oli ilmestynyt alun perin ”Love Me Don” B-puolella.[9] Tuottaja George Martin soittaa pianoa kappaleessa ”Misery” ja celestaa kappaleessa ”Baby It’s You”.[9][16] Helmikuun 11:nnen päivän sessiossa äänitettiin myös yhdestoista kappale, ”Hold Me Tight”, jota ei kuitenkaan valittu levylle. Siitä levytettiin seitsemän kuukautta myöhemmin uusi versio, joka julkaistiin yhtyeen seuraavalla albumilla With the Beatles.[14]

Please Please Me äänitettiin kaksiraitaisella BTR-nauhurilla, jolla voitiin tehdä jälkikäteen pienimuotoisia päällekkäisäänityksiä.[13] Myöhemmin yhtye yleensä tuplasi lauluosuudet, mutta tällä levyllä efektiä käytettiin ainoastaan kappaleessa ”A Taste of Honey”. Kappale soitettiin nauhurista Paul McCartneylle, joka lauloi sen päälle toisen lauluraidan.[17] Albumin nauhoituksissa mikrofoneja oli yksi jokaiselle vahvistimelle, yksi laulajalle, yksi bassorummulle sekä kaksi ”overheadia” rumpusetille.[12]

Albumin stereomiksaukset tehtiin 25. helmikuuta. Stereoversiossa on yksi kanava vasemmalla ja yksi oikealla, ja vasemmasta kuuluvat soittimet ja oikeasta laulut. Lisäksi molempiin kanaviin on lisätty hieman kaikuefektiä. ”Please Please Me” -kappaleen stereoversio on kokonaan eri otto kuin monoversiossa, ja kolmannessa säkeistössä lauletaan virheellisiä sanoja.[13][14][18] Aiemmin levytettyjen ”Love Me Do” ja ”P.S. I Love You” -singlekappaleiden stereoversioita ei ollut säilytetty, joten albumin stereopainoksessa niistä julkaistiin niin sanotut ”fake stereo” -versiot, joissa tavallista monoääntä oli stereovaikutelman lisäämiseksi kaiutettu toiseen kanavaan. Se oli aikanaan yleinen tapa, mutta joutui myöhemmin epäsuosioon, minkä vuoksi vuoden 2009 stereo-CD:llä molemmat kappaleet julkaistiin monona.[18]

Please Please Me -albumin äänittäminen kesti kaksitoista tuntia[8] ja koko albumin tekeminen editointi ja miksaus mukaan lukien 25 tuntia. Vuosia myöhemmin, kun Beatlesin levytykset muuttuivat kunnianhimoisemmiksi, samassa ajassa saatiin hädin tuskin yksi kappale valmiiksi.[18] 11. helmikuuta 2013, kun albumin tuotteliaimmasta äänityspäivästä oli kulunut 50 vuotta, joukko brittiläisiä tähtimuusikoita yritti tehdä Abbey Roadin studiolla omat versionsa levyn kappaleista kahdessatoissa tunnissa. Sessiosta tehtiin radio-ohjelma, joka julkaistiin BBC Radio 2 -kanavalla.[8]

Musiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhtyeen omista kappaleista albumilla suurin osa on John Lennonin kirjoittamia.

Albumilla on kahdeksan John Lennonin ja Paul McCartneyn kirjoittamaa laulua sekä kuusi lainakappaletta,[19] jotka ovat rhythm and blues- ja rock and roll -tyylisiä ja kuuluivat yhtyeen keikkaohjelmistoon.[15][20] Musiikillisesti Beatles otti vaikutteita Etelävaltioista peräisin olevasta afroamerikkalaisesta rhythm and bluesista ja countrysta ja yhdisti ne Yhdysvaltain koillisosien tyttöyhtyeille tyypillisiin lauluharmonioihin. Tämä loi soundin, jollaista Paste-lehden mukaan ”popmaailma ei ollut koskaan kuullut”.[21] Poikkeuksellista oli myös itse kirjoitetun materiaalin määrä, sillä tuolloin brittiläiset rock and roll -yhtyeet levyttivät yleensä vain yhdysvaltalaisia lauluja ja pyrkivät jäljittelemään niiden alkuperäistä soundia. Yhdysvaltalaisetkin tähdet Chuck Berry, Buddy Holly ja Roy Orbison turvautuivat toisinaan ulkopuolisiin laulunkirjoittajiin. The Beatles – Suuri historia -kirjan kirjoittaja Tenho Immonen on tämän vuoksi pitänyt albumia ”pienoisena vallankumouksena”.[22] AllMusic-sivusto määrittelee albumin genreiksi merseybeatin, rock and rollin, poprockin ja AM-popin.[23]

Vuonna 1963 popyhtyeet julkaisivat enimmäkseen singlejä ja EP-levyjä. LP-levyt olivat niitä kalliimpia ja harvinaisempia, ja ne oli useimmiten koottu muutamasta hitistä ja lukuisista täytekappaleista. Myös Please Please Me edusti tätä trendiä, ja albumin kanteen oli jopa kirjoitettu teksti ”With Love Me Do and 12 other songs” (suom. Mukana Love Me Do ja 12 muuta laulua.)[13]

Yhtyeen omista kappaleista John Lennonin kokonaan tai lähes kokonaan kirjoittamia ovat ”Ask Me Why”, ”Please Please Me”,[24] ”Do You Want to Know a Secret” ja ”There’s a Place”. Myös ”Misery” on pääosin Lennonin tekemä, vaikka Paul McCartney on avustanut sen tekemisessä. ”I Saw Her Standing There” puolestaan on McCartneyn tekemä kappale, jonka kirjoittamisessa Lennonin rooli oli vähäinen.[25] McCartney kirjoitti lisäksi suurimman osan kappaleesta ”Love Me Do” sekä kokonaan laulun ”P.S. I Love You”.[26] Beatlesin käytäntö oli, että kappaleen kirjoittaja myös lauloi sen. ”There’s a Place” on poikkeus, sillä siinä Lennon laulaa soolona vain muutaman rivin ja loput yksiäänisesti McCartneyn kanssa.[27] John Lennonin kirjoittamassa ”Do You Want to Know a Secret” -kappaleessa solistina on George Harrison ja cover-kappaleessa ”Boys” rumpali Ringo Starr. Tämä juontui perinteisestä reilun pelin hengestä, jossa kukin sai solistisen hetkensä.[28]

Jo albumin kahdesta ensimmäisestä kappaleesta, ”I Saw Her Standing There” ja ”Misery”, tulee esiin Paul McCartneyn ja John Lennonin sanoitusten perustavanlaatuinen ero. Edellinen on enimmäkseen McCartneyn kirjoittama ja sävyltään hyvin optimistinen, kun taas jälkimmäisessä Lennon käsittelee hylätyksi tulemisen ja yksinäisyyden tuntoja, joihin hän palasi usein myöhemmässäkin tuotannossaan.[29]

Please Please Me on Beatlesin ainoa albumi, jossa kappaleiden tekijöiden nimet ilmoitettiin järjestyksessä McCartney/Lennon, kun myöhemmin muodoksi vakiintui Lennon/McCartney.[8] Albumin kokonaispituus on 31 minuuttia ja 48 sekuntia.[30]

Tietoa kappaleista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumin avaa vuonna 1961 kirjoitettu ”I Saw Her Standing There”, joka on ensimmäisiä Lennon/McCartney-sävellyksiä. Kappale kertoo tarinan pojasta, joka näkee tanssilattialla ulkonäöltään ”vertaansa vailla” olevan tytön. Lennon osallistui kappaleen tekemiseen viimeistelemällä melodian ja muuttamalla sanoituksen kahta ensimmäistä riviä.[31] ”Miseryn” kirjoittamisen Lennon ja McCartney aloittivat erään keikan jälkeen takahuoneessa tammikuussa 1963. Kappale tehtiin alun perin Helen Shapiron levytettäväksi, mutta se päätyi lopulta Kenny Lynchille, josta tuli ensimmäinen ulkopuolinen Lennon/McCartney-kappaleen levyttänyt artisti.[32] ”Anna (Go to Him)” on Arthur Alexanderin kirjoittama kappale, joka ilmestyi hänen singlenään syyskuussa 1962, mutta siitä ei tullut hittiä. ”Chainsin” kirjoittajat ovat Carole King ja Gerry Goffin. Se oli pieni hitti vuodenvaihteessa 1962–1963 The Cookiesin esittämänä.[33]

Rumpali Ringo Starrin laulama ”Boys” on alkujaan tyttöyhtye The Shirellesin levytys, jonka ovat kirjoittaneet Luther Dixon ja Wes Farrell. Kappaletta oli laulanut keikoilla myös aikaisempi rumpali Pete Best.[33] ”Ask Me Why” on Lennonin kirjoittama kevyt rakkauslaulu, jota yhtye oli esittänyt jo pitkään Liverpoolin Cavern Clubilla. Lennonin työstämä nimikappale ”Please Please Me” sai innoituksensa jostain Roy Orbisonin balladista sekä Bing Crosbyn vuonna 1932 levyttämästä kappaleesta ”Please”.[24]

B-puolen aloittaa tekstiltään pintapuolinen ja sävellykseltään yksinkertainen ”Love Me Do”, joka kulkee enimmäkseen kahden soinnun varassa.[34] Sitä seuraa ”P.S. I Love You”, jonka McCartney kirjoitti Hampurissa vuonna 1961. Sanoitukseltaan se on hänelle tyypillinen: sentimentaalinen ja optimistinen. Se on rakkauslaulu, joka McCartneyn mukaan ei kerro kenestäkään tietystä henkilöstä, vaikka hänen onkin väitetty kirjoittaneen sen silloiselle tyttöystävälleen.[35] Albumin toinen The Shirelless -cover on ”Baby It’s You”, joka oli ollut top 10 -hitti alkuvuodesta 1962.[33] John Lennonin kirjoittamassa ja George Harrisonin laulamassa kappaleessa ”Do Yo Want to Know a Secret” kertoja huomaa rakastuneensa. Hän haluaa kuiskata tämän salaisuuden rakkaalleen ja pyytää, ettei tämä kerro asiasta kenellekään. Aihe oli peräisin elokuvan Lumikki ja seitsemän kääpiötä laulusta ”I’m Wishing”, jossa Lumikki laulaa kaivon ääressä kyyhkysille: ”Wanna know a secret? Promise not to tell?” (suom. Haluatteko tietää salaisuuden? Lupaatteko olla kertomatta?) Kappaleesta tuli Billy J. Kramerin esittämänä suuri hitti, kun se kesäkuussa 1963 nousi Britannian listaykköseksi.[36]

”A Taste of Honey” on Ric Marlow’n ja Bobby Scottin samannimiseen näytelmään kirjoittama kappale vuodelta 1960. Alun perin sen oli levyttänyt Bobby Scott and Combo -elokuvan soundtrackille.[37] ”There’s a Place” esittelee yhden Lennonin sanoituksille tyypillisen teeman: lohdutuksen etsimisen omista ajatuksista, unelmista ja muistoista.[27] Albumin päättää lainakappale ”Twist and Shout”, joka oli ollut edellisvuonna Yhdysvalloissa top 20 -hitti The Isley Brothersin levytyksenä. Beatlesin versio on tunnettu John Lennonin karjuvasta laulutyylistä, sillä kappale äänitettiin session viimeisenä, kun hän oli jo melkein menettänyt äänensä.[38] Se oli jätetty viimeiseksi, koska George Martin pelkäsi, ettei Lennon pystyisi sen jälkeen enää laulamaan muita kappaleita.[8]

Kaikkia esikoisalbumin kappaleita kuultiin myös Beatlesin konserteissa. Pisimpään soittolistalla pysyi ”Twist and Shout”, jota soitettiin vuosina 1962–1965. Se oli pitkään konserttien päätösnumero, kunnes se vuonna 1964 vaihdettiin ensimmäiseksi. Kappaleita ”Please Please Me”, ”Boys” ja ”I Saw Her Standing There” esitettiin vuoteen 1964 asti.[39]

Kansitaide

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Beatlesin tuottaja George Martin halusi alun perin levyn nimeksi Off the Beatle Track. Paul McCartney piirsi joitakin ideoita kantta varten, kunnes suunnitelmasta luovuttiin. Martin suunnitteli itse, että kannessa olisi kuva yhtyeestä Lontoon eläintarhan hyönteistalon edessä. Eläintarha piti kuitenkin ajatusta mauttomana eikä antanut kuvauslupaa.[13]

Levyn lopullisessa kansikuvassa yhtyeen jäsenet katsovat alas parvekkeelta, ja se on kuvattu yläviistoon EMIn toimitalossa Lontoon Manchester Squarella.[15][40] Kuuluisaksi tulleen kuvan otti helmikuussa 1963 Angus McBean,[15][41] jonka nimi on merkitty kannen oikeaan alareunaan. Takakannessa on yhtyeen tiedottajan Tony Barrow’n kirjoittama esittely.[42][43] Vuonna 1969 samassa paikassa otettiin uusi, etukannen kaltainen kuva, jota oli tarkoitus käyttää Get Back -albumin kansikuvana. Lopulta se päätyi vuonna 1973 ilmestyneen The Beatles 1967–1970 -kokoelman kanteen.[40]

Please Please Men kanteen suunniteltiin myös kuvaa, jossa Beatlesin jäsenet seisovat EMIn toimitalon kierreportaissa tai jossa he hyppäävät alas rappusilta Abbey Road -studioiden ulkopuolella.[13]

Julkaisu ja vastaanotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myynti ja julkaisut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkuperäisen brittiläisen monoversion vinyylietiketti

Please Please Me muutti modernin musiikin kasvot ja teki Beatlesistä ilmiön.[8] Albumin monoversio ilmestyi Britanniassa 22. maaliskuuta ja stereoversio 26. huhtikuuta 1963.[44] Please Please Me nousi Britannian albumilistalle 6. huhtikuuta ja pääsi ykköspaikalle 11. toukokuuta. Se säilyi ensimmäisellä sijalla ennätyksellisesti 30 viikkoa, kunnes yhtyeen seuraava studioalbumi With the Beatles syrjäytti sen.[30] Ensimmäisen puolen vuoden aikana levyä myytiin 250 000 kappaletta, ja se pysyi listalla kaikkiaan 70 viikkoa.[43] Sen menestys oli yllätys, sillä Britannian albumilistaa hallitsivat tuolloin ”aikuisempaa” makua edustaneet soundtrackit ja viihdelaulajat.[15] Länsi-Saksassa albumi nousi neljänneksi.[45] Ranskassa albumi julkaistiin nimellä N°1, ja se ylsi listan viidenneksi.[46][47]

Samoihin aikoihin kun Please Please Me ilmestyi, Beatlesin levymerkki Parlophone oli muuttamassa vinyylietikettinsä mallia. Ensimmäisessä ja toisessa painoksessa on kultainen teksti mustalla taustalla. Niistä erityisesti stereoversiot ovat nykyisin harvinaisia ja arvokkaita, sillä vuonna 1963 monoääni oli huomattavasti suositumpi äänentoistomuoto ja stereota käyttivät vain harvat ”hifistelijät”. Ilmestymisvuonna albumi julkaistiin myös kelanauhana, tosin ainoastaan monoversiona.[18][43] Vinyylilevyn toista painosta valmistettiin tiettävästi vain tuhat mono- ja stereoversiota, minkä vuoksi ne ovat yhtä arvokkaita kuin ensipainoksetkin. Kolmannessa painoksessa etiketti muuttui vuoteen 1969 asti käytössä olleeseen malliin, jossa on keltainen teksti mustalla pohjalla.[43]

Ensimmäinen C-kasettiversio ilmestyi stereona vuonna 1970,[30] ja stereoääninen 8-raita ennen vuotta 1973. Vuonna 1987 ilmestyi uusi C-kasettipainos, nyt pelkästään monona.[44] 26. helmikuuta 1987[43] julkaistiin ensimmäinen CD-versio, ja se nousi vuonna 1987 Britannian albumilistan sijalle 32 ja pysyi listalla kaikkiaan neljä viikkoa. Vuonna 2009 ilmestynyt uusi CD-painos ylsi kahden viikon aikana 38. sijalle.[30] Siitä myönnettiin vuonna 2013 kultalevy.[48]

Yhdysvalloissa albumia ei julkaistu virallisesti ennen vuotta 1987. Vuoden 1964 alussa siellä ilmestyi kuitenkin Vee-Jay Recordsin julkaisema Introducing... The Beatles, joka sisälsi paljon samoja kappaleita. Vuonna 1965 Capitol Records julkaisi niin ikään lukuisia Please Please Me -albumin kappaleita sisältäneen levyn The Early Beatles.[15] Vuonna 1987 julkaistu CD-versio saavutti Yhdysvalloissa platinalevyyn oikeuttavan määrän tammikuussa 1997.[49]

Kriitikoiden mielipide

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vastaanotto
Arvostelupisteet
JulkaisuPisteet
AllMusic[23]5/5 tähteä
The A.V. Club[50]A
Consequence of Sound[51]A–
The Daily Telegraph[52]4/5 tähteä
Paste[21]92/100
Pitchfork[53]9.5/10

Brittiläinen musiikkilehti New Musical Express käsitteli albumia 8. maaliskuuta 1963 ilmestyneessä numerossaan. Sen mukaan Please Please Me jatkaa läheisesti ”Love Me Do” -hitin linjoilla. Lehti myös povasi yhtyeelle valoisaa tulevaisuutta, eikä menestyksen uskottu nousevan yhtyeen päähän.[15]

AllMusicin arvostelussa albumista kirjoittaa Stephen Thomas Erlewine, joka kirjoittaa Please Please Men kuulostavan tuoreelta vielä vuosikymmeniä myöhemminkin. Muutamat yhtyeen omat kappaleet, kuten ”P.S. I Love You” ja ”Do You Want to Know a Secret”, eivät tosin ole täysin kestäneet ajan hammasta, mutta niissäkin on hellyttävää viattomuutta ja intoa. Erlwine nostaa myös esiin sen, kuinka tehokkaasti Beatles kokoaa albumilla yhteen eri vaikutteet: rakkaus tyttöbändeihin, lauluharmoniat, rhythm and blues ja suoraviivainen rock and roll. ”I Saw Her Standing There” -kappaletta Erlewine pitää yhtenä Beatlesin parhaista rockkappaleista, jossa on lisäksi yllättävät harmoniat ja melodiakulku. Please Please Men arvosana on täydet viisi tähteä.[23]

Consequence of Sound -verkkolehden Alex Young sanoo Please Please Men olevan mestariteos ja ennen kaikkea tanssilevy, jossa yhdistyvät Chuck Berry -riffit, tyttöbändien lauluharmoniat, Burt Bacharach -tyyliset popsovitukset ja jysähtelevä rhythm and blues. Young kehuu Paul McCartneyn bassonsoittoa, mutta väittää toisaalta albumilta löytyvän myös huomattavan paljon riitasointuja. Albumi ole täydellinen, ja esimerkiksi kappale ”A Taste of Honey” on surkea, minkä lisäksi huuliharppulisäykset kappaleissa ”Chains”, ”Love Me Do” ja ”Please Please Me” kuulostavat ”paskalta”. Youngin mukaan levy virkistää sekä jalkoja että mieltä, pienistä puutteistaan huolimatta, ja hän antaa sille arvosanaksi A–.[51]

Yhdysvaltalainen Rolling Stone -musiikkilehti sijoittaa Please Please Men 39:nneksi vuonna 2003 julkaisemallaan listalla 500 kautta aikojen parasta albumia.[54] Levyn todetaan olevan rockin historian parhaita esikoisalbumeja jo pelkän monipuolisuutensa vuoksi. Beatles kehitti uuden, virkistävän rock-yhtyeen soundin, joka perustui energiaan ja lauluharmonioihin.[55]

Yhdysvaltalaisen Paste-verkkolehden Mark Kemp sanoo, että on vaikea pukea sanoiksi sitä, miten uudelta ja eksoottiselta albumin kappaleet ovat kuulostaneet vuonna 1963, kun työväenluokkaiset Liverpoolin pojat ovat esittäneet afroamerikkalaisia country- ja R&B-pohjaisia lauluja. Kempin mielestä yhtyeen omat kappaleet ”I Saw Her Standing There” ja ”Love Me Do” kuulostavat yhtä hyviltä kuin amerikkalaisten rockabilly- ja blues-muusikoiden esitykset, joita Lennonin ja McCartneyn sävellykset jäljittelivät.[21]

Listasijoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1963

Valtio Korkein sijoitus Listaviikot Nousu listalle Lähde
 Iso-Britannia 1. 70 6.4.1963 [30][56]
 Länsi-Saksa 4. [45]
 Ranska 5. 1 14.12.1963 [47]

1987

Valtio Korkein sijoitus Listaviikot Nousu listalle Lähde
 Alankomaat 24. 5 14.3.1987 [57]
 Iso-Britannia 32. 4 7.3.1987 [30]

2009

Valtio Korkein sijoitus Listaviikot Nousu listalle Lähde
 Suomi 25. 1 viikko 38/2009 [58]
 Meksiko 27. [45]
 Ruotsi 27. 2 18.9.2009 [59]
 Portugali 29. 1 viikko 38/2009 [60]
 Uusi-Seelanti 32. 1 14.9.2009 [61]
 Iso-Britannia 38. 2 13.9.2009 [30]
 Espanja 53. 2 13.9.2009 [62]
 Italia 64. 3 17.9.2009 [63]
 Sveitsi 74. 2 20.9.2009 [64]
 Itävalta 75. 1 25.9.2009 [65]
 Belgia (Flanderi) 76. 2 19.9.2009 [66]
 Belgia (Vallonia) 78. 5 19.9.2009 [67]
 Alankomaat 89. 1 19.9.2009 [57]

2016

Valtio Korkein sijoitus Listaviikot Nousu listalle Lähde
 Ruotsi 38. 1 1.1.2016 [59]

Sertifiointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtio Sertifikaatti Myönnetty Luovuttaja Lähde
 Yhdysvallat platinalevy 16.1.1997 RIAA [49]
 Australia kultalevy 2009 ARIA Charts [68]
 Britannia kultalevy 22.7.2013 BPI [48]
 Kanada kultalevy 24.3.1995 Music Canada [69]

Kappalelista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
A-puoli
NroNimiSävelKesto
1.I Saw Her Standing There (2 • +1) McCartney, Lennon2.56
2.Misery (1 & 2) McCartney, Lennon1.50
3.Anna (Go to Him) (1 • +2 & 3) Arthur Alexander2.57
4.Chains (3 • +1 & 2) Gerry Goffin, Carole King2.27
5.Boys (4 • +1, 2 & 3) Luther Dixon, Wes Farrell2.27
6.Ask Me Why (1 • +2 & 3) McCartney, Lennon2.28
7.Please Please Me (1 • +2 & 3) McCartney, Lennon2.04
B-puoli
NroNimiSävelKesto
8.Love Me Do (1 & 2 • +3) McCartney, Lennon2.22
9.P.S. I Love You (1 & 2) McCartney, Lennon2.06
10.Baby It’s You (1 • +2 & 3) Burt Bacharach, Mack David, Barney Williams2.38
11.Do You Want to Know a Secret (3 • +1 & 2) McCartney, Lennon2.00
12.A Taste of Honey (2 • +1 & 3) Ric Marlow, Bobby Scott2.05
13.There’s a Place (1 • +2) McCartney, Lennon1.53
14.Twist and Shout (1 • +2 & 3) Phil Medley, Bert Russell2.33

Laulu 1: John Lennon • 2: Paul McCartney • 3: George Harrison • 4: Ringo Starr • Viimeisenä +taustalaulu.

[9]

Singlet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
”Love Me Do” (5.10.1962, Parlophone)
  1. Love Me Do
  3. P.S. I Love You

”Love Me Do” ilmestyi singlenä ennen itse albumia, 5. lokakuuta 1962. Kappaleen singleversio eroaa hieman albumiversiosta, ja esimerkiksi rumpuja soittaa Ringo Starrin sijaan Andy White. ”Love Me Do” oli yhtyeen ensimmäinen listahitti ja se nousi Britanniassa Record Retailer -lehden listan sijalle 17. Listaviikkoja sille kertyi 18.[70] Yhtye ei ollut vielä kovinkaan tunnettu, vaan singleä ostivat pääasiassa yhtyeen liverpoolilaiset fanit.[3]

”Please Please Me” (11.1.1963, Parlophone)
  1. Please Please Me
  3. Ask Me Why

”Please Please Me” ilmestyi myös ennen albumia, 11. tammikuuta 1963. Single sijoittui Record Retailer -listan toiseksi, mutta ylsi kärkeen BBC:n, Disc Weeklyn, Melody Makerin, NME:n ja Record Worldin listoilla.[71] Singlen menestys innoitti itse albumin tekemiseen.[8]

Kokoonpano

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muusikot

  • John Lennon – laulu, taustalaulu, sähkökitara, akustinen kitara, huuliharppu, kättentaputukset
  • Paul McCartney – laulu, taustalaulu, bassokitara, kättentaputukset
  • George Harrison – sähkökitara, akustinen kitara, taustalaulu, laulu kappaleissa ”Chains” ja ”Do You Want to Know a Secret”
  • Ringo Starr – rummut, laulu kappaleessa ”Boys”, tamburiini kappaleessa ”Love Me Do”, marakassit kappaleessa ”P.S. I Love You”
  • George Martin – piano kappaleessa ”Misery”, celesta kappaleessa ”Baby It’s You”
  • Andy White – rummut kappaleissa ”Love Me Do” ja ”P.S. I Love You”

Muut

[9][13][16]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Please Please Me by The Beatles rateyourmusic.com. Viitattu 10.9.2022.
  2. ↑ Immonen 2005, s. 162.
  3. ↑ a b Immonen 2005, s. 108.
  4. ↑ Immonen 2005, s. 113.
  5. ↑ Immonen 2005, s. 114.
  6. ↑ Immonen 2005, s. 116.
  7. ↑ Immonen 2005, s. 118.
  8. ↑ a b c d e f g h Vincent, Alice: The Beatles' Please Please Me, 50 years on – 10 facts about the debut album 22.3.2013. Telegraph. Viitattu 25.4.2017. (englanniksi)
  9. ↑ a b c d e Please Please Me DM’s Beatles Site. Viitattu 9.3.2022. (englanniksi)
  10. ↑ 11 February 1963: Recording: Please Please Me album The Beatles Bible. Viitattu 24.4.2017. (englanniksi)
  11. ↑ Please Please Me – LP, 1963 Beatles Collecting Guide. Viitattu 26.4.2017. (englanniksi)
  12. ↑ a b Beatles, The: The Beatles Anthology, s. 92–93. San Francisco: Chronicle Books, 2000. ISBN 0-8118-2684-8
  13. ↑ a b c d e f g h Please Please Me – The Beatles Bible The Beatles Bible. Viitattu 7.3.2017. (englanniksi)
  14. ↑ a b c kansilehti: s. 17.
  15. ↑ a b c d e f g Please Please Me – The Beatles The Beatles.com. Arkistoitu 3.11.2016. Viitattu 1.3.2017. (englanniksi)
  16. ↑ a b Baby It’s You – The Beatles The Beatles Bible. Viitattu 10.3.2017. (englanniksi)
  17. ↑ kansilehti: s. 17–18.
  18. ↑ a b c d kansilehti: s. 18.
  19. ↑ Immonen 2005, s. 120.
  20. ↑ kansilehti: s. 14.
  21. ↑ a b c Kemp, Mark: The Beatles: The Long and Winding Repertoire 8.9.2009. Paste. Viitattu 18.4.2017. (englanniksi)
  22. ↑ Immonen 2005, s. 122–123.
  23. ↑ a b c Please Please Me - The Beatles - Overview Allmusic. Viitattu 3.4.2017. (englanniksi)
  24. ↑ a b Immonen 2005, s. 114.
  25. ↑ Immonen 2005, s. 122.
  26. ↑ Immonen 2005, s. 110–111.
  27. ↑ a b Immonen 2005, s. 128.
  28. ↑ Koski s.110-115
  29. ↑ Immonen 2005, s. 126.
  30. ↑ a b c d e f g Please Please Me - Beatles UK album The Beatles Discography. Viitattu 26.2.2017. (englanniksi)
  31. ↑ Immonen 2005, s. 124–125.
  32. ↑ Immonen 2005, s. 125–126.
  33. ↑ a b c Immonen 2005, s. 120.
  34. ↑ Immonen 2005, s. 110.
  35. ↑ Immonen 2005, s. 111.
  36. ↑ Immonen 2005, s. 126–127.
  37. ↑ Immonen 2005, s. 120–121.
  38. ↑ Immonen 2005, s. 121.
  39. ↑ Immonen 2005, s. 129.
  40. ↑ a b Immonen 2005, s. 119.
  41. ↑ kansilehti: s. 16.
  42. ↑ Images for The Beatles - Please Please Me Discogs. Viitattu 9.3.2017. (englanniksi)
  43. ↑ a b c d e Please Please Me – The Beatles Bible (2) The Beatles Bible. Viitattu 8.3.2017. (englanniksi)
  44. ↑ a b Please Please Me jpgr.co.uk. Viitattu 8.3.2017. (englanniksi)
  45. ↑ a b c norwegiancharts.com – The Beatles – Please Please Me Norwegiancharts.com. Viitattu 10.3.2017. (englanniksi)
  46. ↑ Les Beatles* ‎– N°1 Discogs. Viitattu 12.3.2017. (englanniksi)
  47. ↑ a b Le Détail des Albums de chaque Artiste (Listasta The Beatles) Infodisc.fr. Viitattu 12.3.2017. (ranskaksi)
  48. ↑ a b Certified Awards (Hakusanalla With The Beatles) British Phonographic Industry. Arkistoitu 1.8.2017. Viitattu 23.3.2017. (englanniksi)
  49. ↑ a b Gold & Platinum - RIAA Recording Industry Association of America. Viitattu 31.3.2017. (englanniksi)
  50. ↑ Klosterman, Chuck: Chuck Klosterman Repeats The Beatles The A.V. Club. Viitattu 16.4.2017. (englanniksi)
  51. ↑ a b Young, Alex: The Beatles – Please Please Me (Remastered) Album Reviews Consequence of Sound. Viitattu 16.4.2017. (englanniksi)
  52. ↑ McCormick, Neil: The Beatles - Please Please Me, review The Daily Telegraph. Viitattu 18.4.2017. (englanniksi)
  53. ↑ Ewing, Tom: The Beatles: Please Please Me Album Review 8.9.2009. Pitchfork. Viitattu 18.4.2017. (englanniksi)
  54. ↑ Rolling Stone: 500 Greatest Albums of All Time Rock On The Net. Viitattu 1.4.2017. (englanniksi)
  55. ↑ The Beatles, 'Please Please Me' 500 Greatest Albums of All Time 31.5.2012. Rolling Stone. Arkistoitu 16.11.2017. Viitattu 2.4.2017. (englanniksi)
  56. ↑ ChartArchive – The Beatles – Please Please Me ChartArhive.org. Viitattu 10.3.2017.[vanhentunut linkki] (englanniksi)
  57. ↑ a b The Beatles – Please Please Me – dutchcharts.nl Dutchcharts.nl. Viitattu 12.3.2017. (hollanniksi)
  58. ↑ finnishcharts.com – The Beatles – Please Please Me Finnishcharts.com. Viitattu 12.3.2017. (englanniksi)
  59. ↑ a b swedishcharts.com – The Beatles – Please Please Me Swedishcharts.com. Viitattu 12.3.2017. (englanniksi)
  60. ↑ portuguesecharts.com – The Beatles – Please Please Me Portuguesecharts.com. Viitattu 12.3.2017. (englanniksi)
  61. ↑ charts.org.nz – The Beatles – Please Please Me Charts.org.nz. Arkistoitu 20.7.2017. Viitattu 12.3.2017. (englanniksi)
  62. ↑ spanishcharts.com – The Beatles – Please Please Me Spanishcharts.com. Viitattu 12.3.2017. (englanniksi)
  63. ↑ italiancharts.com – The Beatles – Please Please Me Italiancharts.com. Viitattu 12.3.2017. (englanniksi)
  64. ↑ The Beatles - Please Please Me - hitparade.ch Hitparade.ch. Viitattu 12.3.2017. (saksaksi)
  65. ↑ The Beatles – Please Please Me – austrianhcharts.at Austriancharts.at. Viitattu 12.3.2017. (saksaksi)
  66. ↑ ultratop.be – The Beatles – Please Please Me Ultrarop.be. Viitattu 12.3.2017. (hollanniksi)
  67. ↑ ultratop.be – The Beatles – Please Please Me Ultrarop.be. Viitattu 12.3.2017. (ranskaksi)
  68. ↑ ARIA Charts - Accreditations - 2009 Albums ARIA Charts. Viitattu 23.3.2017. (englanniksi)
  69. ↑ Gold/Platinum - Music Canada Music Canada. Viitattu 31.3.2017. (englanniksi)
  70. ↑ Love Me Do – Beatles UK Single The Beatles Discography. Arkistoitu 25.2.2014. Viitattu 19.3.2017. (englanniksi)
  71. ↑ Please Please Me – Beatles UK Single The Beatles Discography. Viitattu 19.3.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Please_Please_Me&oldid=22803732”