Turkian vanhemmat olivat torppari Esaias Turkia ja Helena Kristina Pekkola. Käytyään kansakoulun hän työskenteli sahatyöläisenä Kotkassa 1883–1898, saha- ja puutyömiehenä eri puolilla Suomea 1898–1901 ja konepuuseppänä Hietalahden puusepäntehtaalla Helsingissä 1901–1903. Hän toimi eri sanomalehtien kirjeenvaihtajana 1895–1905 ja oli 1900-luvun alkupuolella toimittajana Itä-Suomen Työmies -lehdessä, Kansan lehdessäTampereella 1905 ja Eteenpäin-lehdessä Kotkassa 1905–1906.
Turkia oli SDP:n puhujana vuodesta 1904 ja vuosina 1906–1918 hän oli puolueen puoluesihteerinä. Suomen sisällissodan aikana 1918 Turkia toimi kansanvaltuuskunnan prokuraattorina ja punaisen kaartin ylimmän johtavan komitean jäsenenä. Hän pakeni sodan loppuvaiheessa Venäjälle ja oli siellä Suomen työväen toimeenpanevan komitean jäsenenä. Vuonna 1922 Turkia siirtyi Venäjältä Ruotsiin, jossa hän työskenteli sanomalehtimiehenä vuoteen 1927 saakka. Palattuaan Suomeen 1927 hän oli vuoden verran vangittuna poliittisista syistä ja toimi vapauduttuaan Suomen Sosialidemokraatin toimittajana 1928–1932.