Jussi Raatikainen
Juho (Jussi) Raatikainen (12. lokakuuta 1898 Kivijärvi – 13. syyskuuta 1978 Nurmijärvi) oli suomalainen toimittaja ja sosiaalidemokraattinen kansanedustaja ja ministeri.
Raatikaisen vanhemmat olivat mäkitupalainen Antti Raatikainen ja Sofia Hakkarainen. Käytyään kansakoulun Raatikainen työskenteli rakennustyömiehenä ja kirvesmiehenä Kivijärvellä. Suoritettuaan kansakoulun veistonohjaajan tutkinnon 1916 hän oli veistonohjaajana Kivijärvellä 1916–1925. Raatikainen kävi Työväen Akatemian 1927 ja opiskeli kolme lukukautta Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa. Opintojen jälkeen Raatikainen oli Jyväskylässä Työn Voima -lehden toimitussihteerinä 1929–1933 ja päätoimittajana 1930. Kansan Voima -lehden päätoimittajana Raatikainen oli Sortavalassa 1933–1939 ja Joensuussa 1940–1941. Hän oli myös Kansan Voima Oy:n taloudenhoitaja 1934–1936. Raatikainen oli Karjalan liiton toimitsija vuodesta 1941 ja Rintamamiesliiton toiminnanjohtaja.
SDP:n kansanedustajana Raatikainen oli 1936–1945 Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä, 1945–1948 Kymen läänin itäisestä vaalipiiristä ja 1948–1951 Kymen läänin vaalipiiristä. Hän oli II maatalousministeri ja II sisäasiainministeri Fagerholmin I hallituksessa 1948–1950.
Raatikainen oli kunnallispolitiikassa mukana Kivijärven kunnanvaltuuston jäsenenä, Sortavalan kaupunginvaltuuston jäsenenä, hoitokunnan puheenjohtajana ja vt. kaupunginjohtajana.
Raatikainen tuomittiin valtakunnanoikeudessa 1953 sakkoihin osuudestaan ns. salaputkijutussa.[1]
Raatikaisen poika oli mm. Yleisradion pääjohtajana toiminut Erkki Raatikainen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jussi Raatikainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Jussi Raatikainen Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Valtakunnanoikeuden tuomioita Elävä arkisto. Yleisradio. Arkistoitu 20.11.2011.
Hulkko, Kustaa: Korruptio: Suomi oli hämärän rahan maa. Suomen Kuvalehti 30.10.2009. Viitattu 27.4.2012.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Raatikainen, Jussi hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)