kokko

• IPA^(key): /ˈkokːo/, [ˈko̞kːo̞]
• Rhymes: -okːo
• Syllabification^(key): kok‧ko

From Proto-Finnic *kokkoi (“bonfire”), derived from *kokka (whence kokka).

kokko

1. bonfire (large, controlled outdoor fire, as a signal or to celebrate something)

Inflection of kokko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
nominative		kokko	kokot
genitive		kokon	kokkojen
partitive		kokkoa	kokkoja
illative		kokkoon	kokkoihin
		singular	plural
nominative		kokko	kokot
accusative	nom.	kokko	kokot
	gen.	kokon
genitive		kokon	kokkojen
partitive		kokkoa	kokkoja
inessive		kokossa	kokoissa
elative		kokosta	kokoista
illative		kokkoon	kokkoihin
adessive		kokolla	kokoilla
ablative		kokolta	kokoilta
allative		kokolle	kokoille
essive		kokkona	kokkoina
translative		kokoksi	kokoiksi
abessive		kokotta	kokoitta
instructive		—	kokoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kokko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kokkoni kokkoni accusative nom. kokkoni kokkoni gen. kokkoni genitive kokkoni kokkojeni partitive kokkoani kokkojani inessive kokossani kokoissani elative kokostani kokoistani illative kokkooni kokkoihini adessive kokollani kokoillani ablative kokoltani kokoiltani allative kokolleni kokoilleni essive kokkonani kokkoinani translative kokokseni kokoikseni abessive kokottani kokoittani instructive — — comitative — kokkoineni second-person singular possessor singular plural nominative kokkosi kokkosi accusative nom. kokkosi kokkosi gen. kokkosi genitive kokkosi kokkojesi partitive kokkoasi kokkojasi inessive kokossasi kokoissasi elative kokostasi kokoistasi illative kokkoosi kokkoihisi adessive kokollasi kokoillasi ablative kokoltasi kokoiltasi allative kokollesi kokoillesi essive kokkonasi kokkoinasi translative kokoksesi kokoiksesi abessive kokottasi kokoittasi instructive — — comitative — kokkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative kokkomme kokkomme accusative nom. kokkomme kokkomme gen. kokkomme genitive kokkomme kokkojemme partitive kokkoamme kokkojamme inessive kokossamme kokoissamme elative kokostamme kokoistamme illative kokkoomme kokkoihimme adessive kokollamme kokoillamme ablative kokoltamme kokoiltamme allative kokollemme kokoillemme essive kokkonamme kokkoinamme translative kokoksemme kokoiksemme abessive kokottamme kokoittamme instructive — — comitative — kokkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative kokkonne kokkonne accusative nom. kokkonne kokkonne gen. kokkonne genitive kokkonne kokkojenne partitive kokkoanne kokkojanne inessive kokossanne kokoissanne elative kokostanne kokoistanne illative kokkoonne kokkoihinne adessive kokollanne kokoillanne ablative kokoltanne kokoiltanne allative kokollenne kokoillenne essive kokkonanne kokkoinanne translative kokoksenne kokoiksenne abessive kokottanne kokoittanne instructive — — comitative — kokkoinenne third-person possessor singular plural nominative kokkonsa kokkonsa accusative nom. kokkonsa kokkonsa gen. kokkonsa genitive kokkonsa kokkojensa partitive kokkoaan kokkoansa kokkojaan kokkojansa inessive kokossaan kokossansa kokoissaan kokoissansa elative kokostaan kokostansa kokoistaan kokoistansa illative kokkoonsa kokkoihinsa adessive kokollaan kokollansa kokoillaan kokoillansa ablative kokoltaan kokoltansa kokoiltaan kokoiltansa allative kokolleen kokollensa kokoilleen kokoillensa essive kokkonaan kokkonansa kokkoinaan kokkoinansa translative kokokseen kokoksensa kokoikseen kokoiksensa abessive kokottaan kokottansa kokoittaan kokoittansa instructive — — comitative — kokkoineen kokkoinensa

• rovio

• “1. kokko”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

From Proto-Finnic *kokkoi (“eagle”).

kokko (archaic or poetic)

1. eagle

Inflection of kokko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
nominative		kokko	kokot
genitive		kokon	kokkojen
partitive		kokkoa	kokkoja
illative		kokkoon	kokkoihin
		singular	plural
nominative		kokko	kokot
accusative	nom.	kokko	kokot
	gen.	kokon
genitive		kokon	kokkojen
partitive		kokkoa	kokkoja
inessive		kokossa	kokoissa
elative		kokosta	kokoista
illative		kokkoon	kokkoihin
adessive		kokolla	kokoilla
ablative		kokolta	kokoilta
allative		kokolle	kokoille
essive		kokkona	kokkoina
translative		kokoksi	kokoiksi
abessive		kokotta	kokoitta
instructive		—	kokoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kokko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kokkoni kokkoni accusative nom. kokkoni kokkoni gen. kokkoni genitive kokkoni kokkojeni partitive kokkoani kokkojani inessive kokossani kokoissani elative kokostani kokoistani illative kokkooni kokkoihini adessive kokollani kokoillani ablative kokoltani kokoiltani allative kokolleni kokoilleni essive kokkonani kokkoinani translative kokokseni kokoikseni abessive kokottani kokoittani instructive — — comitative — kokkoineni second-person singular possessor singular plural nominative kokkosi kokkosi accusative nom. kokkosi kokkosi gen. kokkosi genitive kokkosi kokkojesi partitive kokkoasi kokkojasi inessive kokossasi kokoissasi elative kokostasi kokoistasi illative kokkoosi kokkoihisi adessive kokollasi kokoillasi ablative kokoltasi kokoiltasi allative kokollesi kokoillesi essive kokkonasi kokkoinasi translative kokoksesi kokoiksesi abessive kokottasi kokoittasi instructive — — comitative — kokkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative kokkomme kokkomme accusative nom. kokkomme kokkomme gen. kokkomme genitive kokkomme kokkojemme partitive kokkoamme kokkojamme inessive kokossamme kokoissamme elative kokostamme kokoistamme illative kokkoomme kokkoihimme adessive kokollamme kokoillamme ablative kokoltamme kokoiltamme allative kokollemme kokoillemme essive kokkonamme kokkoinamme translative kokoksemme kokoiksemme abessive kokottamme kokoittamme instructive — — comitative — kokkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative kokkonne kokkonne accusative nom. kokkonne kokkonne gen. kokkonne genitive kokkonne kokkojenne partitive kokkoanne kokkojanne inessive kokossanne kokoissanne elative kokostanne kokoistanne illative kokkoonne kokkoihinne adessive kokollanne kokoillanne ablative kokoltanne kokoiltanne allative kokollenne kokoillenne essive kokkonanne kokkoinanne translative kokoksenne kokoiksenne abessive kokottanne kokoittanne instructive — — comitative — kokkoinenne third-person possessor singular plural nominative kokkonsa kokkonsa accusative nom. kokkonsa kokkonsa gen. kokkonsa genitive kokkonsa kokkojensa partitive kokkoaan kokkoansa kokkojaan kokkojansa inessive kokossaan kokossansa kokoissaan kokoissansa elative kokostaan kokostansa kokoistaan kokoistansa illative kokkoonsa kokkoihinsa adessive kokollaan kokollansa kokoillaan kokoillansa ablative kokoltaan kokoltansa kokoiltaan kokoiltansa allative kokolleen kokollensa kokoilleen kokoillensa essive kokkonaan kokkonansa kokkoinaan kokkoinansa translative kokokseen kokoksensa kokoikseen kokoiksensa abessive kokottaan kokottansa kokoittaan kokoittansa instructive — — comitative — kokkoineen kokkoinensa

• kotka, kokkolintu

• “2. kokko”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

From Proto-Finnic *kokkoi. Cognates include Finnish kokko and Ludian kokoi.

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkokːo/, [ˈko̞kːŏ̞̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkokːoi̯/, [ˈko̞kːo̞i̯]
• Rhymes: -okːo, -okːoi̯
• Hyphenation: kok‧ko

kokko

1. eagle
   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 43:

     Kokko ([k]uva 36) ono suur summain hiisnikkalintu.

     The eagle is a very big carnivorous bird.

Declension of kokko (type 4/koivu, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	kokko	kokot
genitive	kokon	kokkoin, kokkoloin
partitive	kokkoa	kokkoja, kokkoloja
illative	kokkoo	kokkoi, kokkoloihe
inessive	kokos	kokois, kokkolois
elative	kokost	kokoist, kokkoloist
allative	kokolle	kokoille, kokkoloille
adessive	kokol	kokoil, kokkoloil
ablative	kokolt	kokoilt, kokkoloilt
translative	kokoks	kokoiks, kokkoloiks
essive	kokkonna, kokkoon	kokkoinna, kokkoloinna, kokkoin, kokkoloin
exessive1)	kokkont	kokkoint, kokkoloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

From Proto-Finnic *kokkoi. Cognates include Finnish kokko and dialectal Estonian kokk.

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkokːo/, [ˈko̞kːŏ̞̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkokːoi̯/, [ˈko̞kːo̞i̯]
• Rhymes: -okːo, -okːoi̯
• Hyphenation: kok‧ko

kokko

1. bonfire

Declension of kokko (type 4/koivu, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	kokko	kokot
genitive	kokon	kokkoin, kokkoloin
partitive	kokkoa	kokkoja, kokkoloja
illative	kokkoo	kokkoi, kokkoloihe
inessive	kokos	kokois, kokkolois
elative	kokost	kokoist, kokkoloist
allative	kokolle	kokoille, kokkoloille
adessive	kokol	kokoil, kokkoloil
ablative	kokolt	kokoilt, kokkoloilt
translative	kokoks	kokoiks, kokkoloiks
essive	kokkonna, kokkoon	kokkoinna, kokkoloinna, kokkoin, kokkoloin
exessive1)	kokkont	kokkoint, kokkoloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 187

kokko

1. Rōmaji transcription of こっこ

• IPA^(key): [kokko]

kokko

1. container to fetch water

• Cáceres, Natalia (2011) “kokko”, in Grammaire Fonctionnelle-Typologique du Ye’kwana‎^[3], Lyon