suoli

源自原始芬蘭語 *sooli，源自原始烏拉爾語 *śale。與卡累利阿語 šuoli、維普斯語 sol´、沃特語 sooli、愛沙尼亞語 sool、立窩尼亞語 sūol´、北薩米語 čoalli、埃爾齊亞語 сюло (śulo)等同源。

• 國際音標^(幫助)：/ˈsuo̯li/, [ˈs̠uo̞̯li]
• 韻部：-uoli
• 斷字^(幫助)：suo‧li

suoli

1. (解剖學) 腸道，腸子

suoli 的屈折 (Kotus 類型 26/pieni，無元音變換)
主格		suoli	suolet
屬格		suolen	suolten suolien
部分格		suolta	suolia
入格		suoleen	suoliin
		單數	複數
主格		suoli	suolet
賓格	主	suoli	suolet
	屬	suolen
屬格		suolen	suolten suolien
部分格		suolta	suolia
內格		suolessa	suolissa
出格		suolesta	suolista
入格		suoleen	suoliin
接格		suolella	suolilla
離格		suolelta	suolilta
向格		suolelle	suolille
樣格		suolena	suolina
轉移格		suoleksi	suoliksi
欠格		suoletta	suolitta
手段格		—	suolin
共格		請參閱下方的所有格形式。

suoli 的所有格形式 (Kotus 類型 26/pieni，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 suoleni suoleni 賓格 主 suoleni suoleni 屬 suoleni 屬格 suoleni suolteni suolieni 部分格 suoltani suoliani 內格 suolessani suolissani 出格 suolestani suolistani 入格 suoleeni suoliini 接格 suolellani suolillani 離格 suoleltani suoliltani 向格 suolelleni suolilleni 樣格 suolenani suolinani 轉移格 suolekseni suolikseni 欠格 suolettani suolittani 手段格 — — 共格 — suolineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 suolesi suolesi 賓格 主 suolesi suolesi 屬 suolesi 屬格 suolesi suoltesi suoliesi 部分格 suoltasi suoliasi 內格 suolessasi suolissasi 出格 suolestasi suolistasi 入格 suoleesi suoliisi 接格 suolellasi suolillasi 離格 suoleltasi suoliltasi 向格 suolellesi suolillesi 樣格 suolenasi suolinasi 轉移格 suoleksesi suoliksesi 欠格 suolettasi suolittasi 手段格 — — 共格 — suolinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 suolemme suolemme 賓格 主 suolemme suolemme 屬 suolemme 屬格 suolemme suoltemme suoliemme 部分格 suoltamme suoliamme 內格 suolessamme suolissamme 出格 suolestamme suolistamme 入格 suoleemme suoliimme 接格 suolellamme suolillamme 離格 suoleltamme suoliltamme 向格 suolellemme suolillemme 樣格 suolenamme suolinamme 轉移格 suoleksemme suoliksemme 欠格 suolettamme suolittamme 手段格 — — 共格 — suolinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 suolenne suolenne 賓格 主 suolenne suolenne 屬 suolenne 屬格 suolenne suoltenne suolienne 部分格 suoltanne suolianne 內格 suolessanne suolissanne 出格 suolestanne suolistanne 入格 suoleenne suoliinne 接格 suolellanne suolillanne 離格 suoleltanne suoliltanne 向格 suolellenne suolillenne 樣格 suolenanne suolinanne 轉移格 suoleksenne suoliksenne 欠格 suolettanne suolittanne 手段格 — — 共格 — suolinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 suolensa suolensa 賓格 主 suolensa suolensa 屬 suolensa 屬格 suolensa suoltensa suoliensa 部分格 suoltaan suoltansa suoliaan suoliansa 內格 suolessaan suolessansa suolissaan suolissansa 出格 suolestaan suolestansa suolistaan suolistansa 入格 suoleensa suoliinsa 接格 suolellaan suolellansa suolillaan suolillansa 離格 suoleltaan suoleltansa suoliltaan suoliltansa 向格 suolelleen suolellensa suolilleen suolillensa 樣格 suolenaan suolenansa suolinaan suolinansa 轉移格 suolekseen suoleksensa suolikseen suoliksensa 欠格 suolettaan suolettansa suolittaan suolittansa 手段格 — — 共格 — suolineen suolinensa

• Häkkinen, Kaisa (2004) Nykysuomen etymologinen sanakirja [Modern Finnish Etymological Dictionary] (芬蘭語)，Juva：WSOY，ISBN 951-0-27108-X

• liuos, solui

suoli m

1. suolo 的複數

suoli

1. solere 的第二人稱單數現在時直陳式

suoli

1. suolare 的屈折变化形式：
   1. 第二人稱單數現在時直陳式
   2. 第一人稱/第二人稱/第三人稱單數現在時虛擬式
   3. 第三人稱單數命令式

• usoli

源自原始薩米語 *suolēn。

suoli

1. 秘密地

   近義詞：suollit

• Koponen, Eino; Ruppel, Klaas; Aapala, Kirsti, editors (2002-2008) Álgu database: 薩米語詞源數據庫‎^[1]，赫爾辛基：芬蘭語言研究院