ylivalta
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈyliˌʋɑlt̪ɑ/
- tavutus: y‧li‧val‧ta
Etymologia
[muokkaa]Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ylivalta | ylivallat |
| genetiivi | ylivallan | ylivaltojen (ylivaltain) |
| partitiivi | ylivaltaa | ylivaltoja |
| akkusatiivi | ylivalta; ylivallan |
ylivallat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ylivallassa | ylivalloissa |
| elatiivi | ylivallasta | ylivalloista |
| illatiivi | ylivaltaan | ylivaltoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ylivallalla | ylivalloilla |
| ablatiivi | ylivallalta | ylivalloilta |
| allatiivi | ylivallalle | ylivalloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ylivaltana | ylivaltoina |
| translatiivi | ylivallaksi | ylivalloiksi |
| abessiivi | ylivallatta | ylivalloitta |
| instruktiivi | – | ylivalloin |
| komitatiivi | – | ylivaltoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ylivalla- | |
| vahva vartalo | ylivalta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Sanaliitot
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- ylivalta Kielitoimiston sanakirjassa