uppiniskainen

Suomi

Adjektiivi

uppiniskainen

niskoitteleva, itsepäinen
Sotilaat uppiniskaiset eivät kuninkaan käskyä totelleet.

Ääntäminen

IPA: /ˈupːiˌniskɑi̯nen/
tavutus: up‧pi‧nis‧kai‧nen

Etymologia

luultavasti deskriptiivinen sana, johon ruotsin samaa tarkoittava sana uppstudsig on saattanut vaikuttaa^[1]

Käännökset

1. niskoitteleva, itsepäinen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Johdokset

adverbit: uppiniskaisesti
substantiivit: uppiniskaisuus

Aiheesta muualla

uppiniskainen Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.

[1] Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.

[1]