Siirry sisältöön

suunnaton

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

suunnaton (34-C)

  1. sellainen, jolla ei ole suuntaa, vailla suuntaa oleva
  2. erittäin suuri, valtava
    Maanjäristys aiheutti suunnatonta tuhoa.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈsuːnːɑt̪on/
  • tavutus: suun‧na‧ton

Etymologia

[muokkaa]

sanan suunta vartalosta suunna- ja suffiksista -ton

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]