suojelija
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]suojelija (12)
- henkilö, joka suojelee
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsuo̯jeˌlijɑ/
- tavutus: suo‧je‧li‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suojelija | suojelijat |
| genetiivi | suojelijan | suojelijoiden suojelijoitten (suojelijain) |
| partitiivi | suojelijaa | suojelijoita |
| akkusatiivi | suojelija; suojelijan |
suojelijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suojelijassa | suojelijoissa |
| elatiivi | suojelijasta | suojelijoista |
| illatiivi | suojelijaan | suojelijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suojelijalla | suojelijoilla |
| ablatiivi | suojelijalta | suojelijoilta |
| allatiivi | suojelijalle | suojelijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suojelijana | suojelijoina |
| translatiivi | suojelijaksi | suojelijoiksi |
| abessiivi | suojelijatta | suojelijoitta |
| instruktiivi | – | suojelijoin |
| komitatiivi | – | suojelijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | suojelija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka suojelee
|
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- suojelija Kielitoimiston sanakirjassa