sankka

sankka (9-A) (komparatiivi sankempi, superlatiivi sankin) (taivutus[luo])

1. (savusta tai sumusta) paksu, tiheä, läpinäkymätön

   Paikalta nousee sankka savu.

2. tiuha, taaja; tuuhea

   Tietä reunustaa sankka metsä.

   Väkeä tuli paikalle sankoin joukoin.

• IPA: /ˈsɑŋkːɑ/
• tavutus: sank‧ka

• sankea

• adverbit: sankasti
• substantiivit: sankkuus
• verbit: sankentua, sanketa

• sankka Kielitoimiston sanakirjassa