Siirry sisältöön

norjalainen

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

norjalainen (38) (komparatiivi norjalaisempi, superlatiivi norjalaisin) (taivutus [luo])

  1. Norjasta peräisin oleva tai Norjaan liittyvä

Etymologia

[muokkaa]

sanan Norja vartalosta Norja- ja suffiksista -lainen

Käännökset

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]
Tunnettuja norjalaisia

norjalainen (38)

  1. pysyvästi Norjassa asuva henkilö
  2. Norjan kansalainen
  3. syntyperältään norjalainen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈnorjɑˌlɑi̯nen/
  • tavutus: nor‧ja‧lai‧nen

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi norjalainen norjalaiset
genetiivi norjalaisen norjalaisten
norjalaisien
partitiivi norjalaista norjalaisia
akkusatiivi norjalainen;
norjalaisen
norjalaiset
sisäpaikallissijat
inessiivi norjalaisessa norjalaisissa
elatiivi norjalaisesta norjalaisista
illatiivi norjalaiseen norjalaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi norjalaisella norjalaisilla
ablatiivi norjalaiselta norjalaisilta
allatiivi norjalaiselle norjalaisille
muut sijamuodot
essiivi norjalaisena
(norjalaisna)
norjalaisina
translatiivi norjalaiseksi norjalaisiksi
abessiivi norjalaisetta norjalaisitta
instruktiivi norjalaisin
komitatiivi norjalaisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo norjalaise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
norjalais-

Käännökset

[muokkaa]