kumpikaan
Suomi
[muokkaa]Pronomini
[muokkaa]kumpikaan
- (indefiniittinen) negatiivinen muoto sanasta kumpikin
- Oliko kumpikin / olivatko kummatkin [paremmin: olivatko molemmat] siellä? → Mitä ihmettä, eikö kumpikaan ollut / eivätkö kummatkaan olleet siellä?
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkumpikɑːn/
- tavutus: kum‧pi‧kaan
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kumpikaan | kummatkaan |
| genetiivi | kummankaan | kumpienkaan |
| partitiivi | kumpaakaan | kumpiakaan |
| akkusatiivi | kumpikaan; kummankaan | kummatkaan |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kummassakaan | kummissakaan |
| elatiivi | kummastakaan | kummistakaan |
| illatiivi | kumpaankaan | kumpiinkaan |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kummallakaan | kummillakaan |
| ablatiivi | kummaltakaan | kummiltakaan |
| allatiivi | kummallekaan | kummillekaan |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kumpanakaan | kumpinakaan |
| translatiivi | kummaksikaan | kummiksikaan |
| abessiivi | (kummattakaan) | (kummittakaan) |
| instruktiivi | – | (kumminkaan) |
| komitatiivi | – | (kumpinekaan) |
Huomautukset
[muokkaa]- vrt. liitepartikkeli -kin, jonka negatiivinen muoto -kaan/-kään
- Tämäkin on näin huonosti. Eikä tätäkään ole saatu kuntoon!