koska
Ulkoasu
Katso myös: koška |
Suomi
[muokkaa]Adverbi
[muokkaa]koska
- (interrogatiivinen) aikaa kysyvä adverbi, milloin
- Koska me lähdemme?
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkoskɑ/
- tavutus: kos‧ka
Etymologia
[muokkaa]- sana on ko-pronominivartalon vanha latiivimuoto (ko- + latiivin -s + -ka[1]). Adverbin merkityksenkehitys on käynyt näin: ’minne, mihin?’ → ’mihin aikaan, milloin?’. [2]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Anagrammit
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- koska Kielitoimiston sanakirjassa
Konjunktio
[muokkaa]koska
- (alistuskonjunktio) siitä syystä, että (ilmaisee päälauseen tapahtuman johtuvan sivulauseen tapahtumasta)
- Olen iloinen, koska sain työpaikan.
Huomautukset
[muokkaa]- Sanaa käytetään usein synonyymisesti sanan sillä kanssa, vaikka tarkalleen ottaen sillä perustelee päälauseen väitteen olematta kuitenkaan syynä siihen.
- Huomenna sataa, sillä niin sanottiin sääennusteessa. (Puhuja perustelee väitteensä ennusteella.)
- Huomenna sataa, koska niin sanottiin sääennusteessa. (Huomisen sade johtuu ennusteesta.)
Etymologia
[muokkaa]Sana on kehittynyt adverbistä. Merkityksenkehitys on käynyt näin: ’mihin aikaan, milloin?’ > ’kun’ > ’syystä että’. [3]
Käännökset
[muokkaa]1. alistuskonjunktio, joka ilmaisee päälauseen tapahtuman johtuvan sivulauseen tapahtumasta
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]- siksi että
Aiheesta muualla
[muokkaa]- koska Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkelit 91, 100, 1141, 1153 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.
- ↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908. s. 79
- ↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908. s. 79