huono

huono (1) (komparatiivi huonompi, superlatiivi huonoin) (taivutus[luo])

1. laadultaan puutteellinen, kehno, heikkolaatuinen
2. ei kehuttava, kelpaamaton, soveltumaton, taitamaton

   Tämä ruoka on huonoa.

   Vieraat tulivat huonoon aikaan.

   Naapurin mies on huono juoksija.

   Olin huono matematiikassa mutta hyvä kieliaineissa.

3. (säästä) sateinen, pilvinen, tuulinen, ruma

   Tulipa huono ilma.

• IPA: /ˈhuo̯no/
• tavutus: huo‧no

• huonolaatuinen
• paha

• adverbit: huonosti
• substantiivit: huonous
• verbit: huonontaa, huonontus, huonota

• hyvä

• huono Kielitoimiston sanakirjassa