Siirry sisältöön

erilleen

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adverbi

[muokkaa]
Adverbi taipuu persoonissa eli
sen lopussa olevan omistusliitteen muoto
riippuu lauseen subjektista:
persoona yksikkö monikko
1. erilleni erillemme
2. erillesi erillenne
3. erilleen
erillensä

erilleen (erille- + omistusliite; ei vertailuasteita)

  1. (3. persoonan muoto) vrt. erillään
    muuttaa erilleen
    kasvaa erilleen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈerilːeːn/
  • tavutus: e‧ril‧leen

Taivutus

[muokkaa]
→○ allatiivi erilleen
adessiivi erillään
○→ ablatiivi -

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]