aallokko
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- yleensä nesteen pinnan aaltoilu, epäsäännöllinen aaltoliike
- Järvellä oli eilen kova aallokko, ja veneemme oli vähällä kaatua.
- Vilja aaltoilee tuulessa, koko maisema on yhtä aallokkoa.
- (kuvaannollisesti) vaihtelu
- Mielialani on jatkuvaa aallokkoa, välillä alamäkeä ja kohta taas jyrkkää ylämäkeä.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑːlːokːo/
- tavutus: aal‧lok‧ko
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | aallokko | aallokot |
genetiivi | aallokon | aallokoiden aallokoitten aallokkojen |
partitiivi | aallokkoa | aallokkoja aallokoita |
akkusatiivi | aallokko; aallokon |
aallokot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | aallokossa | aallokoissa |
elatiivi | aallokosta | aallokoista |
illatiivi | aallokkoon | aallokkoihin aallokoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | aallokolla | aallokoilla |
ablatiivi | aallokolta | aallokoilta |
allatiivi | aallokolle | aallokoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | aallokkona | aallokkoina aallokoina |
translatiivi | aallokoksi | aallokoiksi |
abessiivi | aallokotta | aallokoitta |
instruktiivi | – | aallokoin |
komitatiivi | – | aallokkoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | aalloko- | |
vahva vartalo | aallokko- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]myötäaallokko, peräaallokko, ristiaallokko, sivuaallokko, vasta-aallokko
Aiheesta muualla
[muokkaa]Lähteet
[muokkaa]- Kotimaisten kielten keskuksen nykysuomen sanalista v. 1. (taivutustyyppi = 4-A)