Siirry sisältöön

-u

Wikisanakirjasta
Katso myös: -u-, u, u-, U, ú, Ú, ù, Ù, ŭ, Ŭ, û, Û, ǔ, Ǔ, ů, Ů, ǘ, Ǘ, ǜ, Ǜ, ǚ, Ǚ, ǖ, Ǖ, ű, Ű, ũ, Ũ, , , ų, Ų, ū, Ū, , , , , ȕ, Ȕ, ư, Ư, , , , , , , , , , , , , , , , , , , ü, Ü

Suomi

[muokkaa]

Suffiksi

[muokkaa]

-u (etuvokaalisissa sanoissa -y)

  1. verbistä teonnimen muodostava johdin, joka liittyy varsinkin e-vartaloisiin verbeihin sekä joihinkin A-vartaloisiin
    hakeahaku
    alkaaalku
    ajellaajelu

Huomautukset

[muokkaa]
  • Pääte liittyy verbin vahvaan vokaalivartaloon (tai vokaalivartaloon, jos erillistä vahvaa vartaloa ei ole), josta jää loppuvokaali pois:
    • hakea (vahva vokaalivartalo hak|e-) + -uhaku
    • alkaa (vahva vokaalivartalo alk|a-) + -ualku
    • pilailla (vokaalivartalo pilail|e-) + -upilailu
    • näytellä (vahva vokaalivartalo näyttel|e-) + -ynäyttely

Aiheesta muualla

[muokkaa]

Esperanto

[muokkaa]

Suffiksi

[muokkaa]

-u

  1. verbin volitiivin pääte