Wu-kiina
| wu-kiina | |
|---|---|
 Wu-kiinan puhuma-alue |
|
| Oma nimi | 吳語 /wuny/ |
| Tiedot | |
| Alue |
 Kiina |
| Puhujia | 81,5 miljoonaa |
| Sija | 18. |
| Kirjaimisto |
kiinalainen kirjaimisto latinalaiset aakkoset |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | Sinotiibetiläiset kielet |
| Kieliryhmä | kiinalaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-3 | wuu |
Wu-kiina on Kiinan toiseksi puhutuin kieli mandariinikiinan jälkeen. Se on eräs kiinalaisista kielistä, jotka käyttävät samaa kiinalaista kirjoitusta, mutta eivät ole puhuttuna keskenään ymmärrettäviä.
Wu-kiinaa puhutaan enemmistökielenä Shanghain itsehallinnollisessa kunnassa ja Zhejiangin maakunnassa. Lisäksi sitä puhutaan ympäröivällä alueella Jiangsun, Anhuin ja Fujianin maakunnissa.[1] Vuoden 1991 väestönlaskennan mukaan wu-kiinan puhujia oli 87 miljoonaa, jonka jälkeen luku kasvoi väestönkasvun myötä 90–95 miljoonaan. 2020-luvun alussa puhujia oli 81,5 miljoonaa, mikä tekee siitä maailman 18. puhutuimman kielen.[2]
Kieltä voidaan kirjoittaa kiinalaisten kirjoitusmerkkien lisäksi myös latinalaisin aakkosin.[3]Historiassa Wu-kiinaksi Raamatut kirjoitettu kokonaan latinalaisella.
Kiinan kansantasavallan perustamisen jälkeen kielen puhujia on yhä enenevissä määrin pyritty saamaan puhumaan standardimandariinikiinaa, jota käytetään mm. median ja koulutuksen kielenä Wu-kiinan sijaan.[4]
Äänteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| labiaali | labiodentaali | alveolaari | palataali | velaari | glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| klusiili | b p pʰ | d t tʰ | g k kʰ | ʔ | ||
| nasaali | m | n | ɲ | ŋ | ||
| hankausäänne | v f | z s | ʒ ʃ | ɦ h | ||
| affrikaatta | ts tsʰ | dʒ tʃ tʃʰ | ||||
| lateraali | l | |||||
Wu-kiinassa on kolmenlaisia konsonantteja: soinnillisia, soinnittomia ja aspiroituja soinnittomia konsonantteja.
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wu-kiinassa vokaaleiden ääntäminen vaihtelee murteittain. Vaihtoehtoiset ääntämykset on merkitty kauttaviivalla.
| Etinen | Keskinen | Takainen | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Suppea | i y | u/v | |||
| Puolisuppea | e | ø | ɵ/ɤ | o/ʊ | |
| Puoliväljä | ɛ | ə/ɐ | ɔ | ||
| Väljä | a |
Toonit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wu-kiina on tonaalinen kieli muiden kiinalaisten kielten tapaan, mutta joissakin wu-murteissa ei ole merkitystä vaan ainoastaan sävelkorkeudella, esim. shanghainkiinassa on kaksi sävelkorkeutta: korkea ja matala. Sävelkorkeus on erottamaton osa jokaista tavua. Näin ollen sanan merkitys muuttuu, mikäli se lausutaan eri äänenkorkeudella. Esimerkiksi sana ”mo” tarkoittaa matalalla sävelkorkeudella sulkaa (毛mɔ˩˩˧) ja korkealla äänenkorkeudella kissaa (猫mɔ˥˧).
Murteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wu-kiinan pohjoiset murteet eroavat merkittävästi eteläisistä murteista.
- Taihun murretta (太湖片) puhutaan Jiangsun maakunnan eteläosassa, mukaan lukien Suzhou, Wuxi ja Changzhou, sekä Shanghaissa ja Zhejiangin maakunnan pohjoisosassa, mukaan lukien Hangzhou, Shaoxing, Ningbo, Huzhou ja Jiaxing.
- Taizhoun murretta (台州片) puhutaan Taizhoun seudulla, Zhejiangin maakunnassa.
- Oujiangin murretta (瓯江片) puhutaan Wenzhoussa, Zhejiangin maakunnassa, tämä eroaa siinä määrin kaikista muista kiinan murteista että eräät tutkijat pitävät sitä omana kielenään.
- Wuzhoun murretta (婺州片) puhutaan Jinhuan seudulla, Zhejiangin maakunnassa.
- Chu-Qu-murretta (处衢片) puhutaan Lishuissa ja Quzhoussa Zhejiangin maakunnassa sekä Shangraossa ja Yushanissa Jiangxin maakunnassa.
- Xuanzhoun murretta (宣州片) puhutaan Xuanchengissä Anhuin maakunnassa.
Murteista tärkein on Taihun murre, jota puhutaan Jangtse-joen alajuoksun ja rannikon suurissa kaupungeissa. Sen alamurteista suurin ja arvovaltaisin on Kiinan suurimmassa kaupungissa, Shanghaissa puhuttu shanghainkiina, jota käsitteleviä oppikirjoja on saatavilla monenlaisella kielillä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Wu language Encyclopædia Britannica. Viitattu 6.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Iman Ghosh: Ranked: The 100 Most Spoken Languages Around the World Visual Capitalist. 15.2.2020. Viitattu 31.1.2022. (englanti)
- ↑ ScriptSource - Chinese, Wu scriptsource.org. Viitattu 31.1.2022.
- ↑ Wu Chinese omniglot.com. Viitattu 31.1.2022.