Voimapari

Voimaparin muodostaa kaksi saman kappaleen eri kohtiin vaikuttavaa yhtä suurta, mutta vastakkais­suuntaista voimaa. Tällaiset voimat kumoavat toistensa vaikutuksen kappaleen massakeskipisteen kiihtymiseen, mutta niillä on momentti, jolla ne vaikuttavat kappaleen pyörimiseen. Jos kappale alku­tilanteessa on levossa, voimapari saa sen pyörimään, mutta ei siirtymään paikoiltaan.

Voimaparin momentti on suuruudeltaan yhtä suuri kuin kumpikin näistä voimista kerrottuna niiden vaikutus­suorien etäisyydellä:

${\displaystyle M=F_{1}(p-q)}$,

missä F¹ on toinen voimista, p, ja q taas voimien vaikutus­suorien ja niitä vastaan kohtisuoran tason leikkaus­pisteiden paikkavektorit. Voimaparin voimille ei voida määrittää resultanttia.

Voimaparin muodostavat esimerkiksi ne voimat, joilla magneettikenttä vaikuttaa johdin­silmukassa tai käämissä kahteen johtimen osaan, joissa virta kulkee vastakkaisiin suuntiin. Niinpä magneetti­kenttä voi saada silmukan tai käämin pyörimään, mutta ei etenevään liikkeeseen. Tätä seikkaa hyödynnetään sähkö­moottoreissa.

• K. V. Laurikainen, Uuno Nurmi, Rolf Qvickström, Erkki Rosenberg, Matti Tiilikainen: Lukion fysiikka 2, s. 83, 158. WSOY, 1973. ISBN 951-0-05657-X