Ulkoasiainneuvosto

Osa artikkelisarjaa
Euroopan unionin politiikka
Jäsenvaltiot  Alankomaat  Belgia  Bulgaria  Espanja  Irlanti  Italia  Itävalta  Kreikka  Kroatia  Kypros  Latvia  Liettua  Luxemburg  Malta  Portugali  Puola  Ranska  Romania  Ruotsi  Saksa  Slovakia  Slovenia  Suomi  Tanska  Tšekki  Unkari  Viro Jäsenehdokkaat  Albania  Bosnia ja Hertsegovina  Georgia  Kosovo  Moldova  Montenegro  Pohjois-Makedonia  Serbia  Turkki  Ukraina Erityisalueet EU3 Kööpenhaminan kriteerit
Perussopimukset ja julistukset Schumanin julistus (1950) Pariisin sopimus (1951) Euroopan julistus (1951) Rooman sopimus (1957) Euratom-sopimus (1957) Brysselin sopimus (1965) Solemnin julistus (1983) Euroopan yhtenäisasiakirja (1986) Maastrichtin sopimus (1992) Amsterdamin sopimus (1997) Nizzan sopimus (2001) Berliinin julistus (2007) Lissabonin sopimus (2007) Muut sopimukset Schengenin sopimus (1985) Sopimus Euroopan talousalueesta (1992) Kööpenhaminan kriteerit Hylätyt sopimukset Sopimus Euroopan perustuslaista (2004)
Toimeenpanovalta Eurooppa-neuvosto Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Luettelo kokouksista Euroopan komissio Von der Leyenin komissio Puheenjohtaja Varapuheenjohtajat Komissaarineuvosto Virkamiehet Pääsihteeri
Lainsäädäntövalta Lainsäädäntöprosessi Euroopan unionin neuvosto Puheenjohtajuus Neuvostot AGRIFISH KIKY ECOFIN Euroryhmä ENVI TSTK EYCS UAN YAN OSA TTE Sihteeristö Pääsihteeri Coreper Euroopan parlamentti Puhemies Varapuhemies Parlamenttiryhmät EPP S&D Euroopan parlamentin jäsen Valiokunnat
Tuomiovalta Euroopan unionin tuomioistuin Unionin tuomioistuin Unionin yleinen tuomioistuin
Tarkastusvalta Euroopan tilintarkastustuomioistuin Euroopan komission tilintarkastuspalvelu ECOFIN Euroopan parlamentin budjettikurikomitea Euroopan petostentorjuntavirasto Euroopan syyttäjänvirasto
Euroopan keskuspankki Pääjohtaja EKPJ EMU Eurosetelit Eurokolikot
Muut toimielimet Euroopan investointipankki Euroopan investointirahasto Euroopan vakausmekanismi Euroopan yliopistoinstituutti Erillisvirastot Euroopan teknologiainstituutti Euroopan syyttäjänvirasto Euroopan tietosuojavaltuutettu Euroopan oikeusasiamies Neuvoa-antavat Euroopan alueiden komitea Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Euroopan unionin sotilaskomitea Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea Sisäiset Euroopan unionin julkaisutoimisto Euroopan ulkosuhdehallinto Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto Euroopan hallintokoulu
Vaalit 1979, 1984, 1989, 1994, 1999, 2004, 2009, 2014, 2019, 2024 Europuolueet Luettelo kansanäänestyksistä
Oikeus Acquis Ensisijaisuus Läheisyys Asetus Direktiivi Päätös Suositus Euroopan unionin perusoikeuskirja
Politiikka Budjetti Tulliliitto Vapaakauppasopimukset Sisämarkkinat VTO-alue Politiikka Maatalous Energia Kalastus Alue- ja rakennepolitiikka Kansalaisuus EU-myönteisyys EU-kriittisyys Euroopan pankkiunioni Pääomamarkkinaunioni Yhdentyminen Euroopan yhdysvallat Kansalaisaloite Avoimuusrekisteri
Ulkosuhteet Korkea edustaja Euroopan ulkosuhdehallinto Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikka G7 G20 Frontex
Entiset toimielimet Euroopan yhteisöt (1958–1993) Euroopan hiili- ja teräsyhteisö Euroopan talousyhteisö Länsi-Euroopan unioni
n k m

Ulkoasiainneuvosto (lyh. UAN) on Euroopan unionin neuvoston muodostama kokoonpano, joka vastaa unionin ulkoisesta toiminnasta. Sen tehtäviin kuuluvat ulkopolitiikka, puolustus ja turvallisuus, kauppa, kehitysyhteistyö sekä humanitaarinen apu. Neuvosto muodostaa puitteet jäsenvaltioiden yhteistyölle näillä alueilla ja pyrkii varmistamaan EU:n toiminnan yhtenäisyyden, johdonmukaisuuden ja tehokkuuden maailmanlaajuisesti.^[1]

Ulkoasiainneuvostossa kokoontuvat EU-maiden ulkoministerit, ja käsiteltävistä aiheista riippuen myös puolustus-, kehitys- ja kauppaministerit. Neuvoston istuntojen puheenjohtajana toimii EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Ulkoasiainedustajaa tukee Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH).^[1]

Ulkoasiainneuvoston keskeisenä tehtävänä on varmistaa, että EU:n ulkoinen toiminta säilyy yhtenäisenä ja tehokkaana. Neuvosto tekee yhteistyötä Euroopan komission kanssa ja noudattaa Eurooppa-neuvoston antamia suuntaviivoja. Neuvosto voi myös hyväksyä erilaisia toimenpiteitä, kuten pakotteita, EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamiseksi.^[1]

EU:n yhteinen kauppapolitiikka on EU:n yksinomaisessa toimivallassa, ja neuvosto hyväksyy kauppapolitiikkaan liittyvät toimenpiteet yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Neuvosto valtuuttaa Euroopan komission aloittamaan kauppaneuvottelut ja antaa sille neuvotteluohjeet. Komissio vastaa kauppasopimusten neuvottelemisesta ja hallinnoinnista, kun taas neuvosto toimii keskeisessä roolissa kauppapolitiikan suuntaviivojen asettamisessa.^[1]

EU:n globaalistrategia ohjaa unionin toimintaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, keskittyen rauhan ja turvallisuuden edistämiseen, EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan määrittelyyn sekä kriisinhallintatoimien käynnistämiseen. Strategia, jonka ulkoasiainedustaja esitteli EU:n johtajille vuonna 2016, luo suuntaviivat EU:n toiminnalle kansainvälisellä näyttämöllä.^[1]