Tikkurilan Teatteri

Tikkurilan teatteri on vuonna 1961 perustettu rekisteröity yhdistys, joka ylläpitää harrastajateatteria omalla nimellään sekä Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulua.^[1] Tikkurilan teatterin päätoimipiste on Kulttuuritehdas Vernissa Vantaan Tikkurilassa.^[2][3]

Tikkurilan Teatteri ry:n tavoitteena on monipuolisen teatteritaiteen esittäminen ja luovuutta, yksilöllisyyttä ja yhdessä tekemistä tukeva taidekasvatus.^[4] Teatterilla on kulttuuritalo Vernissassa oma 50-paikkainen huoneteatteritila. Osa teatterin tuottamista esityksistä pidetään kuitenkin muualla kuin Vernissassa.^[5]

Tikkurilan teatteri ja Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoulu tuottavat vuosittain yhteensä noin 200 esitystapahtumaa^[6]. Esitystoiminnan lisäksi ohjelmistoon kuuluvat improvisaatio- ja stand up -klubit.

Tikkurilan teatteri esiintyy usein teatterifestivaaleilla sekä koti- että ulkomailla. Teatteri on vieraillut esityksillään muun muassa Ruotsissa, Virossa ja monissa muissa Euroopan maissa sekä Etelä-Koreassa.

Kannustavuus: Teatteri edustaa toimintatapaa, joka arvostaa jokaista ryhmän jäsentä persoonana ja tukee yksilön kasvua. Teatteri luo ilmapiirin, jossa riittää innostusta ja tekemisen makua.

Avoimuus: Toiminta on läpinäkyvää. Sitä ohjaavat arvot, tavoitteet, opetussuunnitelmat ja taloudellinen päätöksenteko ovat julkisia.

Luovuus: Teatterissa vaalitaan luovaa lahjakkuutta ja uusille ajatuksille avointa mielikuvitusta. Perinteitä ja aitoa harrastajuutta arvostetaan, kuten myös uskallusta kokeiluihin ja uusiin toimintatapoihin. Rakenteet pidetään joustavina ja ohjelmisto monipuolisena. Erilaiset tekijä- ja katsojaryhmät otetaan huomioon.

Luotettavuus: Teatteri pitää sen mitä lupaa ja odottaa samaa muilta. Jäsenten ja oppilaiden odotetaan sitoutuvan sovittuihin pelisääntöihin, aikatauluihin ja maksuihin. Työnantajana teatteri arvostaa paitsi ammattitaitoa, myös tavoitteisiin sitoutumista ja reilua yhteispeliä. Voittoa ei tavoitella. Tulot käytetään vakaana jatkuvan toiminnan kehittämiseen. ^[7]

Tikkurilan Teatteri sai alkunsa vuonna 1945, kun päätettiin perustaa Tikkurilan työväen näyttämö.^[8]

Työväen teatteriharrastustoimintaa ylläpidetään ja kehitetään. Vuonna 1960 päätettiin perinteinen työväen näyttämöharrastus laajentaa kaikkiin kansanpiireihin. Vuotta myöhemmin yhdistys rekisteröitiin uudella nimellä, jolloin syntyi Tikkurilan Teatteri ry. Helsingin maalaiskunnan kasvaessa ja muuttuessa Vantaan kaupungiksi, Tikkurilan Teatterissa käynnisteltiin lasten ja nuorten teatteritoimintaa. Vakinaisen toimitilan puute aiheutti yhdistykselle haasteita.

Teatterin ohjelmistossa oli paljon erilaisia näytelmiä, joista erityisesti nuorisonäytelmät niittivät mainetta. Vuonna 1981 Tikkurilan Teatteriin liittyi paljon uusia harrastajia ja Vantaalla järjestettiin Vantaan 1. Teatteritapahtuma. Anna-Liisa Nupposen johdolla toiminta vilkastui muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen Peltolan koulun tiloissa.

Vuonna 1985 tapahtui sukupolvenvaihdos teatterin johtokunnassa: Anna-Liisa Nupponen väistyi ja puheenjohtajana aloitti Aila Pelkonen. Johtokuntaan saatiin paljon nuoria aktiivisia jäseniä. Vuosina 1988–1989 Simo Lappalaisen ohjaamat Luokan vihollinen ja Tulipunakukka vierailivat muun muassa Oulussa, Helsingissä ja Järvenpäässä.

Vuonna 1990 Tikkurilan Teatteri sai omat teatteritilat Vantaan kaupungin saneeraamasta Vernissatehtaasta, joka avattiin syksyllä nuorison monitoimitalona. Kouluteatteritoiminta laajeni ja teatteriryhmiä syntyi kuusi. Timo Hannelinin ohjaama Robin Hood vieraili Kuusankosken kansainvälisillä lasten teatteripäivillä. Teatterisportti-improvisaatiota kokeiltiin ensimmäisenä Suomessa Sanna Jalomäen ohjaamana.

Vuonna 1991 Teatteri juhli 30-vuotista toimintaansa tammikuussa esitysten, improkisan ja näyttelyn merkeissä.

Vuonna 1992 Kansan Sivistysrahasto palkitsi Tikkurilan Teatterin vuoden harrastajateatterina. Taiteen perusopetuksen ensi askelia otettiin mm. Raatikon tanssikoulun kanssa yhteistyössä järjestetyillä kursseilla ja leirillä Kukonnotkon leirikeskuksessa.

Vuonna 1993 Taiteen perusopetuskokeilua jatkettiin Tarja Saikkosen ohjauksessa valmistamalla koulutusproduktiona Outi Nyytäjän kirjoittama Lauantailapset, joka vieraili Työväen Näyttämöpäivillä Mikkelissä ja Kuusankosken Kansainvälisessä Lastenteatteritapahtumassa. Ensimmäinen ulkomaanvierailu tehtiin Tallinnaan teatteripäiville Timo Hannelinin ohjaamalla nuorten näytelmällä Backstage.

Timo Hannelinin ja Eija Velanderin ohjaama lastennäytelmä Olipa kerran kuningas vieraili vuonna 1994 Suomen edustajana Saksan Lingenissä kansainvälisillä lasten teatteripäivillä. Samana vuonna taiteen perusopetuslain mukainen teatteritaiteen sopetus alkoi Tikkurilan Teatterin Ilmaisukoulussa.

Vuonna 1995 Teatteria ja tanssia yhdistävä produktio Ruoska valmistui Ari Nummisen ohjauksessa ja vieraili mm. Mikkelissä ja Oslossa.

1996 NAR:n tukeman pohjoismaisen nuorten teatterityöpajan Suomen osuus valmistui Tikkurilan Teatterissa. Michael Baranin ja Markku Hoikkalan näytelmän Jono ohjasi Otso Kautto, ja esitys vieraili Ruotsin Karlskogassa ja Tanskan Roskildessa sekä Tampereen teatterikesässä.

Vuonna 1997 Raatikon tanssikoulun kanssa valmistui yhteistyönä poikien esitys Star Track, jonka ohjasi Isto Turpeinen. Esitys vieraili Kuusankoskella.

Vuonna 1998 Taina Mäki-Ison ohjaama katuteatterikurssi Klovneja vaan ei klooneja kutsuttiin ensi-iltaan Kuusankoskelle ja se vieraili myös Tampereen Teatterikesässä. Samana vuonna sirkustaiteen perusopetussuunnitelma hyväksyttiin ja opetus alkoi. Ilmaisukoulun nimi muuttui Teatteri- ja Sirkuskouluksi. Kesäteatteri alkoi kotiseututalo Påkaksen pihapiirissä näytelmällä Maailman baari, jonka ohjasi Teija Kettunen.

Vuonna 2000 Tikkurilan Teatteri osallistui Helsingin kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumaan vantaalaisten harrastajien yhteisproduktiossa Volga Farmari, jonka ohjasi Juha Hurme. Puheenjohtaja vaihtui ja nuijan varteen tarttui Leena Kunnas. Teatteri- ja sirkuskoulun rehtorina aloitti Pekka Korhonen, toiminnanjohtajana Aila Pelkonen. ^lähde?

Vuonna 2001 Teatteri juhli 40-vuotista toimintaansa tuottamalla kaksi suurta Narnia-sarjaan perustuvaa produktiota, jotka ohjasi Inkeri Rosilo. Mukana oli sekä teatterin jäseniä, että teatterikoulun oppilaita. Puheenjohtaja aloitti Carita Välitalo. Volga Farmari sai tunnustusta Mikkelin teatteripäivillä. ^lähde?

Vuonna 2007 teatterille myönnettiin Vantaan kulttuuripalkinto. Palkinto myönnetään vuosittain hakemuksetta tunnustuksena merkittävistä ansioista taiteen ja kaupungin taide-elämän hyväksi tehdystä työstä Vantaan kaupungissa vakituisesti asuvalle henkilölle tai kaupungissa toimivalle taiteilijaryhmälle. Palkinnon suuruus oli tuolloin 5 000 euroa.^[9][10]

Vuonna 2008 Anu Myllyniemen ohjaama Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulun näytelmä Anne Frankin Unet vieraili KUULAS -festivaalilla Kuusankoskella. Seuraavana vuonna teatterikoulun oppilaan Aino Järvi-Eskolan monologiesitys Kenenkään tytär valittiin Työväen näyttämöiden liiton Murros -nuorten teatterifestivaalille Tampereelle. ^lähde?

Vuonna 2008 Kimmo Tähtivirran ohjaama psykologisesti intensiivinen tulkinta näytelmästä "Equus" valittiin Työväen näyttämöpäivien ohjelmistoon Mikkeliin. ^lähde?

Tikkurilan Teatterin esitys Niskavuoren nuori emäntä valittiin Seinäjoen Harrastajateatterikesään. Rosa-Maria Perän ohjaama näytelmä tarjosi katsojilleen persoonallisen tulkinnan Hella Wuolijoen klassikkotekstistä. ^lähde?

Vuonna 2010 Tikkurilan teatterin ja Vantaan näyttämön yhteistyöproduktio Tahdotko Sinä? vieraili TNL:n Näyttämöpäivillä Mikkelissä. Poliittinen fantasiatarina Helsingin ja Vantaan kuntaliitoksesta keräsi raadilta ylistävää palautetta mielenkiintoisesta lähestymisestä vaativaan aiheeseen.

Tikkurilan Teatterikoulun esitys Kosketa pohjaa valittiin Tampereella pidettävään nuortenteatterifestivaali Murroksee. Esityksen ohjasi Tuukka Tiihonen.

Carita Välitalon ohjaama Rikos ja Rakkaus valittiin Seinäjoen Harrastajateatterikesän ohelmistoon. Esitykselle myönnettiin raadin kunniamaininta.

Vuonna 2011 Tikkurilan Teatterikoulaisten esitys Elmo valittiin KUULAS -festivaaleille. Esityksen ohjasi Rosa-Maria Perä.

Vuonna 2012 Tikkurilan teatteri julkaisi 50-vuotisen matkansa kunniaksi historiikkiteoksen Meitä ynnä näytelmää suopeasti sietäkää.

Vuonna 2013 Tikkurilan teatterin näytelmä Aina joku eksyy nappasi Seinäjoen Harrastajateatterikesän suurimman kannustinrahan ja kunniakirjan. Näytelmän ohjasi Carita Välitalo. Näytelmä kutsuttiin Ruotsinsuomalaisten Teatteripäiville Västeråsiin.

Ruotsinsuomalaisten harrastajateatteriliitto kutsui Kimmo Tähtivirran ohjaaman esityksen Yksiöön en Äitee ota vierailulle Eskilstunaan. Niin ikään Tikkurilan seatteri- ja sirkuskoulun esitys Prinsessa Ruusunen valittiin osaksi Kouvolassa pidetyn Kansainvälisen Lastenteatteritapahtuma Kuulaan ohjelmistoa.

Suomen Harrastajateatteriliiton Teatteripäivien 2014 yhteydessä jaettiin teatterialan tunnustuspalkintoja ansioituneille teatterintekijöille. Tikkurilan teatteri pokkasi Vuoden harrastajateatteri -palkinnon. Sen myönsivät Työväen näyttämöiden liitto ry ja Suomen harrastajateatteriliitto ry. Valitsija, näyttelijä Jemina Sillanpään perusteli valintaa seuraavasti:

”Tikkurilan teatteri on jo vuosikymmeniä tehnyt laadukasta ja monipuolista työtä ja ansaitsee tulla nimetyksi vuoden 2014 harrastajateatteriksi. Teatteri tarjoaa eri-ikäisille ja eritaustaisille osallistujilleen monipuolista teatteritoimintaa ja taidekasvatusta ammattitaitoisten ohjaajien ja pedagogien käsissä. Vuoden harrastajateatterin valinnassa on tänä vuonna painotettu ennen kaikkea teatteritoiminnan yhteisöllisyyttä, yksilöiden erilaisuuden ja tarpeiden huomioonottamista, teatteritoiminnan monipuolisuutta, teatterin yhteiskunnallista hereillä oloa, teatteritoiminnan aktiivista kehittämistä, luovaa toimintaa sekä taiteellista lopputulosta.” ^[11]

• Annukka Lyran ja Tuomas Karppinen: Meitä ynnä näytelmää suopeasti sietäkää, 2011, ISBN 978-952-92-9518-0.
• Teatterin sivusto