Thera (kaupunki)

Thera
Θήρα
Theran arkeologista aluetta.
Sijainti
Thera
Koordinaatit	36°21′49″N, 25°28′40″E
Valtio	Kreikka
Paikkakunta	Thíra, Santoríni, Etelä-Egean saaret
Historia
Tyyppi	kaupunki
Ajanjakso	700–luku eaa.–700-luku jaa.
Kulttuuri	antiikki
Aiheesta muualla
Thera Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Thera (m.kreik. Θήρα, Thēra) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Theran (nykyinen Thíra) saarella Santorínin saariryhmässä Kreikassa. Sen arkeologinen alue Antiikin Thera (kreik. Αρχαία Θήρα, Archaía Thíra) sijaitsee Mésa Vounó -nimisellä vuorella saaren kaakkoisosassa.^[1][2]

Theran poliksen kaupunkikeskus sijaitsi Theran saaren kaakkoisosassa noin 369 metriä korkean nykyisin nimellä Mésa Vounó tunnetun vuoren huipulla. Aiemmin vuori on tunnettu myös nimellä Ágios Stéfanos siellä olevan kirkon mukaan. Vuori sijaitsee nykyisten Kamárin ja Períssan kylien välissä Thíran korkeimman vuoren Profítis Ilíaksen vieressä. Vuoret yhdistää Selláda-niminen harjanne. Nykyisin ylös vuorelle kulkee mutkitteleva serpentiinitie.^{[2][3][4][5][6]}

Theran kaupungilla oli kaksi satamaa, Oia nykyisen Kamárin kylän paikalla^[7] ja Eleusis lähellä saaren eteläkärkeä.^[8][9] Theran poliksen alaisuuteen kuului oletettavasti myös Therasian saarella sijainnut Therasian kaupunki.^[1]

Thera oli doorilaisten asuttama Spartan siirtokunta ja perustettiin 700-luvulla eaa., kun saari asutettiin laajemmin uudelleen Santorínin tulivuorenpurkausta ja Akrotírin asutuksen tuhoa (noin 1650–1600 eaa.) seuranneiden hiljaisempien vuosisatojen jälkeen. Herodotoksen ja Pausaniaan mukaan perustaja oli Theras, joka oli Kadmoksen jälkeläisiä ja Lakoniaakin hallinneen Theban kuningas Autesionin poika. Saari, joka oli aiemmin tunnettu nimellä Kalliste (Καλλίστη, ”Kaunein”), sai hänestä uuden nimen Thera.^[2]

Arkaainen kausi oli saaren ensimmäistä kukoistuskautta. Theralaiset perustivat Kyrenen siirtokunnan nykyisen Libyan alueelle vuonna 631 eaa. saatuaan tähän kehotuksen Delfoin oraakkelilta. Peloponnesolaissodan alussa 431/430 eaa. Thera oli Ateenan liittolainen. Ateenan hävittyä Aigospotamoin taistelun vuonna 405 eaa. kaupunki ja saari päätyivät Spartan alaisuuteen. Vuodesta 376/375 eaa. Thera oli jälleen Ateenan liittolainen Makedoniaa vastaan, mikä päättyi Khaironeian taisteluun vuonna 338 eaa.^[2]

Hellenistisellä kaudella vuosina 228–145 eaa. Thera oli Ptolemaiosten vallassa. Tämä oli kaupungin ja saaren toista kukoistuskautta, ja siellä toimi sotasatama ja varuskunta. Roomalaisaikana Thera kuului Asian provinssiin. 200-luvulla jaa. gootit hyökkäilivät saarelle ja kaupunki taantui. Thera oli saaren keskus antiikin ajan lopulle saakka. Varhaiskristillisenä aikana paikalla oli kaksi basilikakirkkoa. Asutus hylättiin lopullisesti noin 700-luvulla arabien toistuvien hyökkäysten seurauksena.^[2][5]

Paikan arkeologiset kaivaukset alkoivat vuosina 1896–1902 saksalaisen Hiller von Gaertringenin johdolla. Tuolloin kaivettiin suuri osa kaupungista ja laajoista hautausmaista. Kaivaukset jatkuivat 1961–1982 N. Zafeirópouloksen johdolla, jolloin kaivettiin koillis- ja luoteisosan hautausmaat, sekä pienessä mittakaavassa 1990-luvulla. Uusi kaivausprojekti alkoi 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.^[2][4]

Monet antiikin aikaisen kaupungin merkittävimmät rakennukset sijaitsivat Mésa Vounó -vuoren itäosassa kulkevan noin 800 metriä pitkän pohjois-eteläsuuntaisen pääkadun varrella. Kadulla on useita pienempiä poikkikatuja ja asutuksen leveys on ollut noin 150 metriä. Theran rauniot edustavat pääosin sen viimeistä vaihetta hellenistiseltä kaudelta eteenpäin. Arkeologinen alue on avoin yleisölle.^{[2][3][4][5][6]}

Agorat

Kaupungissa oli kaksi agoraa eli keskusaukiota, pohjoisagora ja keskiagora. Ne sijaitsevat pääkadun varrella. Suurempi keskiagora on noin 110 metriä pitkä ja sen leveys on 17–30 metriä.

Kuninkaallinen stoa eli Agoran stoa

Kuninkaallinen stoa eli pylväshalli sijaitsee keskiagoran laidalla. Se oli kaupungin hallinnollinen keskus. Stoa rakennettiin 200-luvun eaa. alkupuolella ja siihen tehtiin suuria muutoksia 100-luvulla jaa. Sen koko oli noin 46 x 10 metriä ja se edusti doorilaista tyyliä.^[3]

Teatteri

Teatteri sijaitsi merelle päin viettävässä rinteessä pääkadun alapuolella lähellä agoraa. Se rakennettiin 100-luvulla eaa. Teatteriesitysten lisäksi sitä käytettiin myös buleuterionina eli neuvoston kokoontumispaikkana. Teatterin sisäänkäynti oli pohjoispuolella. Teatterissa oli kivinen näyttämö ja puolikaaren muotoinen orkhestra. Teatteriin lisättiin roomalainen näyttämörakennus ensimmäisellä vuosisadalla. Se oli koristeltu keisarisukua esittävin patsain. Kuusi pystysuuntaista porraskäytävää jakoi katsomon viiteen lohkoon. Katsomoon mahtui noin 1 500 katsojaa.^[3]

Artemidoroksen temenos

Artemidoroksen temenos on Artemidoros Apolloniokselle omistettu kulttipaikka. Tämä oli kotoisin Pamfylian Pergestä, saapui Theraan vanhalla iällä näkemänsä unen seurauksena ja hankki saarella paljon arvostusta. Kallioon kaiverrettu temenos rakennettiin 200-luvun puolessa välissä eaa. Siihen kuuluu alttari, reliefejä sekä lukuisia piirtokirjoituksia. Kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa Dioskuurien, Homonoian ja Samothraken jumalten alttarit; Zeuksen kotka; Apollonin leijona; Poseidonin delfiini; Tykhen valtaistuin; Hekatelle ja Priapokselle omistettuja kirjoituksia; sekä kruunattu Artemidoros. Temenokseen kiinnitettiin myös Theran kaupungin neuvoston tekemien päätösten tekstit.^[3]

Apollon Karneioksen pyhäkkö

Apollon Karneiokselle omistettu pyhäkkö sijaitsi kaupungin eteläosassa pääkadun päässä. Se oli kaupungin keskeisimmiän doorilaisen kultin sekä siihen liittyneen Karneia-juhlan keskus. Pyhäkkö rakennettiin noin 600-luvulla eaa. Siihen kuuluu pieni temppeli, jossa on pronaos ja cella, sekä neliönmuotoinen pylväspiha.^[3][4]

Egyptiläisten jumalten pyhäkkö

Egyptiläisten jumalten pyhäkkö oli rakennettu hellenistisellä ajalla 200-luvulla eaa. ja omistettu Egyptistä tuoduille Serapiksen, Isiksen ja Anubiksen kulteille. Pyhäkkö oli ulkoilmapyhäkkö, josta osa oli rakennetulla tasanteella ja osa kaiverrettu kallioon. Nykyään ainoastaan viimeksi mainittu osa on säilynyt.^[3]

Efebien gymnasion

Efebien gymnasionin eli eräänlaisen urheilu- ja voimistelusalin keskus oli luonnonluola, joka oli Hermeen ja Herakleen kulttipaikka. Rakennuksessa oli suuri keskuspiha. Rakennuksista on säilynyt osia lähinnä pihan pohjois- ja itäpuolella. Rakennuksesta on löydetty paljon piirtokirjoituksia, joista käy ilmi sen tarkoitus ja toiminta. Rakennusta johti gymnasiarkki, ja nuorukaiset kilpailivat siellä alasti painissa ja pankrationissa.^[3]

Pyhän Stefanoksen kirkko

Pyhälle Stefanokselle (Ágios Stéfanos) omistettu kirkko on rakennettu varhaiskristillisen, 500-luvun puolessa välissä rakennetun basilikakirkon raunoille. Basilika tuhoutui mahdollisesti maanjäristyksessä. Nykyinen pienempi kirkko rakennettiin paikalle 700- tai 800-luvulla. Kirkko on kaksilaivainen ja holvattu, ja hyödyntää monia varhaisempien rakennusten, pääosin basilikan, osia.^[3]

Muut rakennukset ja rakennelmat

Muihin rakennuksiin kuuluvat muun muassa Dionysoksen pyhäkkö, roomalaisaikainen kylpylä sekä varuskuntarakennus.^[4][6] Kaupungin satama oli nykyisen Kamárin paikalla. Sinne johti vuorelta tie. Toinen tie johti Períssan puolelle.^[5]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Thera Wikimedia Commonsissa