Stubbin hallitus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Stubbin hallitus

Suomen tasavallan 73. valtioneuvosto
Pääministeri Alexander Stubb lokakuussa 2014.
Toimikausi alkoi 24. kesäkuuta 2014
Toimikausi päättyi 29. toukokuuta 2015
Valtionpäämies Sauli Niinistö
Jäsenet
Hallituksen johtaja Alexander Stubb
Hallituksen varajohtaja Antti Rinne
Ministerien lukumäärä 17
Hallituspuolueet
Hallituksen asema enemmistöhallitus
102 / 200
Oppositiopuolueet
Historia
Edellinen Kataisen hallitus
Seuraava Sipilän hallitus

Stubbin hallitus oli Suomen tasavallan 73. hallitus, joka toimi 24. kesäkuuta 2014 – 29. toukokuuta 2015. Se muodostettiin Kataisen hallituksen pohjalle Jyrki Kataisen luovuttua kokoomuksen puheenjohtajuudesta ja samalla pääministerin paikasta siirtyäkseen Euroopan komissioon. Hänen tilalleen pääministeriksi nousi kokoomuksen puheenjohtajaksi valittu Alexander Stubb.

18. syyskuuta 2014 Vihreä liitto ilmoitti eroavansa hallituksesta, koska puolue ei voinut hyväksyä hallituksen ratkaisua ydinvoimaluvan myöntämisestä Fennovoimalle, jonka voimalahankkeen taustalla oli venäläinen Rosatom. Näin ollen hallituksen vahvuus eduskunnassa oli 101 kansanedustajaa.[1]

Minihallitusneuvottelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolueet kävivät läpi tulevan hallitusohjelman minihallitusneuvotteluiksi kutsutuissa neuvotteluissa 18.–19. kesäkuuta 2014. Saavutettu hallitusohjelma perustui pitkälti Kataisen hallituksen tekemiin päätöksiin. Sopimuksessa hallituspuolueet sopivat 1,1 miljardin euron kasvu- ja työllisyyspaketista, mikä saadaan muun muassa työn verotusta keventämällä sekä merkittävillä liikennehankkeilla. Aiemmin hyväksytty Windfall-vero perutaan. Lisäksi eläkkeiden ja ansiotulojen verotukseen tehdään täysimääräiset ansiotaso- ja inflaatiotarkistukset kolmeen alimpaan tuloluokkaan. Yliopistojen perusrahoitukseen tehdään kertaluontoinen korotus, ja Senaatti-kiinteistöjen yliopistokiinteistöistä omistaman osuuden myymistä yliopistoille selvitetään. Hallitussopimusta noudattamalla velkaantumisen olisi määrä taittua vuonna 2018.[2]

Hallitusohjelma sai pääasiassa positiivisen vastaanoton talouden asiantuntijoilta. Rakennusteollisuus RT:n toiminnanjohtaja Tarmo Pipatti kehui linjauksia historiallisiksi ja arvioi niiden tuovan rakennusalalle 70 000 henkilötyövuotta. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto kehui linjauksia, mutta totesi Suomen tarvitsevan etenkin muiden maiden vetoapua.[3] Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö puolestaan kehui kasvupaketin vaikutuksia työpaikkojen luomiseksi ja talouskasvun tavoittelemiseksi. Toisaalta SAK oli pettynyt, ettei hallitusneuvotteluissa peruttu työttömyysturvan leikkauksia tai työeläkkeiden indeksikorotusten pienennystä.[4] Kritiikkiä hallitusohjelmalle antoi muun muassa Kuntaliitto, joka olisi toivonut hallitukselta enemmän panostusta koulukiinteistöihin.[5]

Hallituksen vaiheita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 2014 hallitus hyväksyi Fennovoiman ydinvoimalan uuden periaatepäätöksen Rosatomin tullessa voimalan suurimmaksi yksittäiseksi osakkaaksi ja laitetoimittajaksi.[6] Vihreät jätti hallituksen tämän jälkeen.[7] Uusi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) pysäytti soidensuojeluohjelman täydennyksen.[8]

1. helmikuuta 2015 kaatui niin sanottu perhepaketti. Pakettiin kuului esitys kotihoidon tuen kiintiöittämisestä.[9]

28. huhtikuuta 2015 Pääministeri Alexander Stubb jätti hallituksensa eronpyynnön tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Hallitus jatkoi toimitusministeristönä, kunnes Juha Sipilän johtamat hallitusneuvottelut päättyivät ja uusi hallitus aloitti työskentelyn.

Kunta- ja sote-uudistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Sote-uudistus

Sote-uudistus kaatui maaliskuussa 2015 perustuslakivaliokunnan todettua sen olevan perustuslain vastainen.lähde?

Ministerit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Salkku Ministeri Aloitti tehtävässä Lopetti tehtävässä Puolue
Pääministeri Alexander Stubb24.6.201429.5.2015Kokoomus
Valtiovarainministeri, pääministerin sijainen Antti Rinne24.6.201429.5.2015Sosiaalidemokraatit
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja24.6.201429.5.2015Sosiaalidemokraatit
Ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Lenita Toivakka [Huom 1]24.6.201429.5.2015Kokoomus
Kehitysministeri Pekka Haavisto [Huom 3]24.6.201426.9.2014Vihreät
 Sirpa Paatero [Huom 2]26.9.201429.5.2015Sosiaalidemokraatit
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson24.6.201429.5.2015Ruotsalainen kansanpuolue
Sisäministeri Päivi Räsänen [Huom 4]24.6.201429.5.2015Kristillisdemokraatit
Puolustusministeri Carl Haglund [Huom 5]24.6.201429.5.2015Ruotsalainen kansanpuolue
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko[Huom 6]24.6.201429.5.2015Kokoomus
Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru24.6.201429.5.2015Sosiaalidemokraatit
Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen [Huom 7]24.6.201429.5.2015Sosiaalidemokraatit
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo24.6.201429.5.2015Kokoomus
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori24.6.201429.5.2015Kokoomus
Työministeri Lauri Ihalainen [Huom 8]24.6.201429.5.2015Sosiaalidemokraatit
Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty24.6.201429.5.2015Kokoomus
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen24.6.201429.5.2015Sosiaalidemokraatit
Ympäristöministeri Ville Niinistö24.6.201426.9.2014Vihreät
 Sanni Grahn-Laasonen26.9.201429.5.2015Kokoomus

Huomautuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Toivakka toimi ministerinä ulkoasiainministeriössä, valtioneuvoston kansliassa sekä valtiovarainministeriössä (EU:n budjettiosastoa koskevat asiat).
  2. ↑ Paatero toimi ministerinä ulkoasiainministeriössä ja valtioneuvoston kansliassa (valtion omistajaohjausosastolle kuuluvat asiat).
  3. ↑ Haavisto toimi ministerinä ulkoasiainministeriössä ja valtioneuvoston kansliassa (valtion omistajaohjausosastolle kuuluvat asiat).
  4. ↑ Räsänen toimi lisäksi ministerinä opetus- ja kulttuuriministeriössä (kirkollisasiat).
  5. ↑ Haglund toimi lisäksi ministerinä opetusministeriössä (liikunta-asiat).
  6. ↑ Risikko toimi liikenneministerinä liikenne- ja viestintäministeriössä ja kuntaministerinä valtiovarainministeriössä.
  7. ↑ Viitanen toimi opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi ministerinä ympäristöministeriössä.
  8. ↑ Ihalainen toimi lisäksi ministerinä sisäministeriössä (kotouttamisyksikön asiat).

Välikysymykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oppositio jätti Stubbin hallitukselle viisi välikysymystä.[10]

  • Perussuomalaiset jättivät ensimmäisen välikysymyksen poliisipalveluiden turvaamisesta 4. syyskuuta 2014.[11]
  • 10. syyskuuta 2014 keskusta ja vasemmistoliitto jättivät yhteisen välikysymyksen köyhyyden ja eriarvoistumisen lisääntymisestä. Välikysymyksen myötä hallituksen luottamuksesta äänestettiin ensimmäistä kertaa vihreiden hallituslähdön jälkeen. Äänestyksessä vihreät äänestivät tyhjää hallituksen saadessa eduskunnan luottamuksen äänin 97–84.[12][13]
  • 17. lokakuuta 2014 keskusta ja perussuomalaiset jättivät yhteisen välikysymyksen hallituksen talouspolitiikasta.[14] Tällä kertaa myös vihreät äänestivät hallituksen luottamusta vastaan, mutta hallitus sai edelleen eduskunnan luottamuksen äänin 97–94.[15]
  • Tammikuussa 2015 Perussuomalaisten eduskuntaryhmä jätti välikysymyksen koskien eurokriisin hoitoa ja Suomen kokonaisvastuuta Kreikan tukipaketeissa.[16] Äänestyksessä hallitus sai jälleen eduskunnan luottamuksen äänin 97–81.[17]
  • Helmikuussa 2015 keskusta, perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja vihreät jättivät yhteisen välikysymyksen koulutusasioista.[18] Äänestyksessä hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 98–87.[19]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Vihreät ulos hallituksesta Yle Uutiset Politiikka. Yleisradio. Viitattu 18.9.2014.
  2. ↑ Hallitusneuvottelut päätökseen 19.6.2014. Yle. Viitattu 19.6.2014.
  3. ↑ Talouspaketti sai ruusuja ja risuja – "Suomi tarvitsee myös onnea" 19.6.2014. Yle. Viitattu 19.6.2014.
  4. ↑ SAK pitää kasvupakettia odotettua parempana 19.6.2014. Yle. Viitattu 19.6.2014.
  5. ↑ Kuntaliitto: Aivan liian hidasta homekoulujen korjaamiseen 19.6.2014. Yle. Viitattu 19.6.2014.
  6. ↑ Fennovoiman periaatepäätös hyväksyttiin, vihreät jättää hallituksen Helsingin Sanomat. 18.9.2014. Viitattu 13.6.2019.
  7. ↑ Vihreät ulos hallituksesta – "Mieli on raskas ja pettynyt" Yle Uutiset. Viitattu 13.6.2019.
  8. ↑ Uusi ympäristöministeri pysäytti soidensuojeluohjelman Helsingin Sanomat. 15.10.2014. Viitattu 13.6.2019.
  9. ↑ Taistelu kannatti-hallitus luopuu kotihoidontuen jakamisesta KD-Lehti. 1.2.2015. Viitattu 13.6.2019.
  10. ↑ Valtiopäiväasiakirjat Eduskunta. Viitattu 22.9.2014.
  11. ↑ Välikysymys 4/2014 vp 4.9.2014. Eduskunta. Viitattu 22.9.2014.
  12. ↑ Nieminen, Martta: Hallitus sai eduskunnan luottamuksen Helsingin Sanomat. 24.9.2014. Viitattu 24.9.2014.
  13. ↑ Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 97-84 Yle Uutiset. 24.9.2014. Yleisradio (Yle). Viitattu 17.3.2024.
  14. ↑ Perussuomalaisilta ja keskustalta välikysymys Helsingin Sanomat. 17.10.2014. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 21.10.2014.
  15. ↑ Elonen, Piia: Pääministerilauma odotti, kun Stubb kävi pelastamassa hallitusta Helsingin Sanomat. 7.11.2014. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 29.11.2014.
  16. ↑ Välikysymys 7/2014 vp Eduskunta. 20.1.2015. Arkistoitu 20.1.2015. Viitattu 20.1.2015.
  17. ↑ Hallitukselle eduskunnan luottamus Helsingin Sanomat. 6.2.2015. Arkistoitu 6.2.2015. Viitattu 6.2.2015.
  18. ↑ Oppositiolta välikysymys kouluasioista Helsingin Sanomat. 14.2.2015. Arkistoitu 17.2.2015. Viitattu 14.2.2015.
  19. ↑ Hallitus nauttii edelleen luottamusta 21.2.2015. Yle. Viitattu 21.2.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Kataisen hallitus 		Suomen valtioneuvosto
24. kesäkuuta 2014 – 29. toukokuuta 2015 		Seuraaja:
Sipilän hallitus
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Stubbin_hallitus&oldid=22367250”