St. John Philby

Harry Saint John Bridger Philby (3. huhtikuuta 1885 Badulla, Brittiläinen Ceylon – 30. syyskuuta 1960 Beirut, Libanon) oli Lähi-idässä vaikuttanut brittiläinen siirtomaavirkamies, tutkimusmatkailija ja arabisti. Hän toimi muun muassa Saudien hallitsijasuvun neuvonantajana. Philby vaikutti myös muun muassa arkeologiaan, kartografiaan ja kielitieteeseen.^[1] Hänet tunnettiin myös nimellä ”šeikki Abdullah”.^[2]

Philbyn poika oli tunnettu vakooja ja kaksoisagentti Kim Philby.^[1]

Philby kävi Westminster School -sisäoppilaitosta ja opiskeli Cambridgen Trinity Collegessa, jossa itämaisten kielten opettajana oli tuolloin E. G. Browne. Eräs hänen luokkatovereistaan oli intialainen Jawaharlal Nehru, tuleva itsenäisen Intian ensimmäinen pääministeri.^[2] Philby värväytyi vuonna 1907 siirtomaahallintoon ja työskenteli vuodesta 1908 virkamiehenä Brittiläisessä Intiassa.^[2][3][1] Hän sanoi olleensa ”ensimmäinen sosialisti” Intian hallinnossa. Hän oppi elämänsä aikana puhumaan englannin ohella sujuvasti urdua, punjabia, belutšia, persiaa ja arabiaa.^[2] Hän kuului vuodesta 1914 Percy Coxin esikuntaan.^[3]

Philby osallistui ensimmäisen maailmansodan aikana poliittisena upseerina brittien Mesopotamian-sotaretkeen.^[1] Arabikapinan puhjettua hänet lähetettiin vuonna 1917 neuvottelemaan vaikutusvaltaisen heimojohtajan Abd al-Aziz Ibn Saudin kanssa. Sen jälkeen Philby matkasi Uqairista Jeddaan Arabian niemimaan poikki. Hän kirjoitti matkastaan vuonna 1922 matkakuvauksen Heart of Arabia. Philby toimi Britannian edustajana Transjordanian protektoraatissa vuosina 1921–1924. Hänen edeltäjänsä tässä virassa oli ollut T. E. Lawrence.^[1] Philby erosi lopulta virastaan, sillä hän ei hyväksynyt Britannian politiikkaa Lähi-idässä.^[4]

Luovuttuaan virkaurastaan Philby ryhtyi liikemieheksi. Hän asui vuodesta 1925 alkaen pääasiassa Saudi-Arabiassa ja toimi maan kuninkaaksi kohonneen Ibn Saudin epävirallisena neuvonantajana. Philby kääntyi islaminuskoon vuonna 1930.^[1][3] Hän kartoitti Arabian niemimaata ja ylitti vuonna 1932 toisena eurooppalaisena suuren Rub’ al-Khalin aavikon.^[3] Hän palasi vuonna 1939 vähäksi aikaa Britanniaan ja asettui vaaleissa fasistisen British People’s Party -puolueen ehdokkaaksi, mutta ei tullut valituksi. Kun hän toisen maailmansodan aikana vuonna 1940 matkusti Saudi-Arabiasta Karachiin Intiaan, hänet vangittiin ja vietiin internointileirille Ascotiin Englantiin, sillä hänen uskollisuuttaan kotimaalleen epäiltiin. Ilmiannon Britannian viranomaisille oli tehnyt kuningas Ibn Saud. Philby vapautettiin maaliskuussa 1941.^[4] Hän muutti uudelleen Lähi-itään sodan päätyttyä vuonna 1945.^[1]

Philby teki vielä vuonna 1950 yli 4 500 kilometriä pitkän tutkimusretken muinaisen Midianin valtakunnan alueella. Vuonna 1951 hän teki epigraafikko Gonzague Ryckmansin kanssa retken, jolla kartoitettiin yli 12 000 piirtokirjoitusta.^[3] Philby karkotettiin Saudi-Arabiasta vuonna 1955 hänen arvosteltuaan kuningas Saudin hallintoa tuhlailusta ja tehottomuudesta. Hän kuoli viisi vuotta myöhemmin Libanonissa.^[1] Hänet on haudattu Bashuran islamilaiselle hautausmaalle Beirutiin.^[3]

Philby oli kahdesti naimisissa. Ensimmäisestä avioliitosta englantilaisen Dora Johnstonin kanssa syntyi yksi poika, Kim. Toinen vaimo oli saudi.^[2]

Philby lahjoitti useaan otteeseen British Museumille Arabiasta keräämiään muinaisesineitä kuten vanhoja työkaluja ja astioita.^[3] Hän teki lahjoituksia myös Lontoon luonnonhistorialliselle museolle. Kanalintulaji jemeninpyy on saanut tieteellisen nimensä Alectoris philbyi hänen mukaansa. Hän antoi itse tieteelliset nimet arabiantikalle (Desertipicus dorae, nyk. Dendrocopos dorae) ja kyläpöllösen pamelae-alalajille, jota ei nykyään enää pidetä omana alalajinaan.^[2]