Rapujuhla

Rapujuhla on perinteinen loppukesästä Pohjoismaissa vietettävä syömisen ja juomisen tapahtuma. Perinne sai alkunsa Ruotsissa, jossa rapujuhla on nimeltään kräftskiva. Perinne on levinnyt myös suomenruotsalaisen väestön kautta Suomeen.^[1] Samanlainen perinne on Baltian maissa, erityisesti Liettuassa ja Latviassa.

Rapujuhlat yleensä pidetään elokuun aikana siksi, että ravustusaika oli Ruotsissa valtaosan 1900-lukua oikeudellisesti rajoitettu loppukesään.^[2] Nykyisin elokuun alussa järjestettävällä kräftpremiärillä ei ole laillista merkitystä. Ruokailu tapahtuu perinteisesti ulkona, mutta käytännössä juhlat siirtyvät usein sisätiloihin huonon sään ja hyttysten takia. Tavanomaiset asusteet ovat koomiset paperihatut, paperiset pöytäliinat, paperilyhdyt (usein kuvaavat Kuu-ukkoa) ja ruokalaput.^[2] Riehakas ilmapiiri vallitsee keskellä meluisaa syömistä ja perinteisiä juomalauluja, snapsvisor. Alkoholijuomia nautitaan usein runsaasti, varsinkin verrattuna syödyn ruuan määrään. Mehujen imemistä ravuista pois ennen kuorien poistoa pidetään tavanomaisena.^[2]

Tarjolla on akvaviitteja ja muita erilaisia snapseja sekä olutta.^[3] Ravut keitetään suolavedessä ja maustetaan tuoreella tillillä, mieluiten kruunutillillä, joka on korjattu sen jälkeen, kun kasvi on kukkinut. Sitten ravut tarjoillaan kylmänä ja syödään sormin. Leipää, sienipiirakoita, hapansilakkaa, vahvaa västerbottenjuustoa, salaatteja ja muita ruokia tarjoillaan seisovasta pöydästä.^[2]

Suomessa laki eläinten hyvinvoinnista määrää tappamaan ravut mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Perinteisesti ravut on tapettu Suomessa laittamalla ne elävänä kiehuvaan veteen. Lain astuttua voimaan maa- ja metsätalousministeriö antoi lain tulkintaan ohjeet, joiden mukaan rapu voidaan yhä keittää. Itä-Suomen yliopiston rapututkija Japo Jussilan mukaan on syytä olettaa, että rapu tuntee tuolloin kipua, kuitenkin vähemmän kuin esimerkiksi silloin, jos sen pää leikataan irti. Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus on laatinut maa- ja metsätalousministeriölle tieteellisen lausunnon rapujen kivuntunnosta ja tainnutusmenetelmistä. Tutkimuskeskus on eläinten käyttäytymistä ja hyvinvointia tutkivien monitieteellinen asiantuntijayhteisö. Lausunnon mukaan rapu kuolee kyllä keittäessä nopeasti, mutta korkea lämpötila aiheuttaa sille mahdollisesti kipua. Tutkimuksissa rapu nimittäin pyrkii pois jo 36-asteiseksi lämmitetystä vedestä. Keskus toteaakin, että ravun kuolema ei siis kiehuvaan veteen elävänä laitettaessa ole välitön eikä täytä humaanin lopetuksen määritelmää. Tutkimuskeskus on huolissaan rapujen lopettamisesta kotioloissa. Monet rapureseptit ohjeistavat keittämään liian suuria määrä rapuja liian pienessä vesimäärässä. Keskuksen mukaan vettä pitäisi olla rapua kohden vähintään litra. Monissa resepteissä vettä ohjeistetaan laittamaan vain desin verran rapua kohden. Näin toimittaessa vesi jäähtyy nopeasti ja rapujen taintumisaika ja mahdollinen kärsimys pitenee.^[4]

Herrera de Pisuerga kaupungissa (Palencian maakunnassa) on pidetty yli 40 vuotta Festival Nacional del Cangrejo de río (Kansallinen rapufestivaali). Sillä seudulla rapu on ollut aina osa perinteistä gastronomiaa. Vuodesta 2011 alkaen kaupunki on sisällyttänyt juhliinsa "ruotsalaisen illallisen", jossa asukkaat ruotsalaisen perinteen mukaan aterioivat illalla kaduilla paperilyhtyineen ja kynttilöineen aitoon kräftskivan tyyliin. Ensimmäistä ruotsalaista illallista varten festivaalilla oli kunniavieraana Ruotsin suurlähetystön lähetystösihteeri Eva Boix.^[5]