Pullosara

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pullosara
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Sarakasvit Cyperaceae
Suku: Sarat Carex
Laji: rostrata
Kaksiosainen nimi

Carex rostrata
Stokes

Katso myös

  Pullosara Wikispeciesissä
  Pullosara Commonsissa

Pullosara (Carex rostrata) on sarakasvien heimoon kuuluva monivuotinen tuulipölytteinen kasvilaji.

Pullosara kasvaa 25–100 cm korkeaksi ja kasvaa monenlaisilla kosteilla paikoilla, kuten rannoilla ja soilla. Pullosaran lehdet ovat tummanvihreitä ja 3–4 mm leveitä. Pullosaran kukinnossa on kahdenlaisia tähkiä: ruskehtavia, hoikkia hedetähkiä, joissa sijaitsevat hedekukat, ja kellanvihreitä, pulleita emitähkiä, joissa sijaitsevat emikukat. Hedetähkiä kehittyy aivan kasvin latvaan 2–4 kappaletta. Emitähkät, joita on niin ikään 2–4 kappaletta, sijaitsevat hedetähkien alapuolella. Kypsä emitähkä hajoaa helposti joukoksi kellertäviä pullakoita. Pullakot kapenevat jyrkästi ja muistuttavat muodoltaan viinipulloa.[2][3] Pullosara muistuttaa paljolti luhtasaraa, mutta pullosaran pullakot kapenevat kärjestä jyrkemmin kuin luhtasaralla.

Pullosara levittäytyy suikertavan juurakkonsa avulla mätästen muodostamiksi saraikoiksi. Laajoja kasvustoja kutsutaan suursaroiksi. Ne erottuvat ympäristöstään sinertävän harmaina alueina.[3]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pullosara viihtyy järvien ja lampien rannoilla tai matalassa vedessä sekä karunpuoleisilla nevoilla.[3]

Pullosara on yleinen koko Suomessa. Pullosara on monimuotoinen, ja se voi risteytyä lähilajiensa kanssa. Risteymiin kuuluu Pohjois-Lapissa yleinen saamenmaansara (Carex × saamica).

  1. Akhani, H. & Zehzad, B.: Carex rostrata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.11.2016. (englanniksi)
  2. Mossberg B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 796. (suom. S. Vuokko & H. Väre) Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
  3. a b c Kurtto, Arto ym.: Suomalaisen luonto-opas. Yli 500 Suomen luonnon kasvia ja eläintä, s. 166–167. Tammi, 1996. ISBN 951-30-6601-0

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.