Puerto Rico

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee saarta. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Puerto Rico
Estado Libre Asociado de Puerto Rico
Commonwealth of Puerto Rico
Puerto Rico kansainväliseltä avaruusasemalta nähtynä.
Puerto Rico kansainväliseltä avaruusasemalta nähtynä.
Lippu
Lippu		 Vaakuna
Vaakuna
Sijainti
Sijainti
Valtio Yhdysvallat
Hallinto
 – hallinnon tyyppi territorio
 – hallinnollinen keskus San Juan
 – Presidentti Joe Biden
 – Kuvernööri Pedro Pierluisi
Pinta-ala 13 790[1] km²
 – sisävesi 36 km² 
Väkiluku (2016) 3 411 307[2]
 – väestötiheys 247,4 as./km²
Kielet espanja ja englanti [3]
BKT (2010) 64,84 miljardia USD[1]
 – asukasta kohti 16 300 USD[1]
Symbolit
 – Kansallislaulu La Borinqueña
 – Motto ”Joannes Est Nomen Eius” (latinaa: ”Johannes on hänen nimensä”)

Puerto Rico on Isojen Antillien itäisin saari Karibianmerellä. Yhdessä läheisten pikkusaarten kanssa, joista asutettuja ovat vain Vieques ja Culebra, se on Yhdysvaltain territorio ja muodostaa Yhdysvaltoihin kuuluvan itsehallintoalueen (Estado Libre Asociado de Puerto Rico, The Commonwealth of Puerto Rico). Yhdysvallat sai Puerto Ricon Espanjalta Espanjan–Yhdysvaltain sodassa.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puerto Rico on lähes suorakaiteen muotoinen, kooltaan noin 150 × 50 km. Rantakaistaleita lukuun ottamatta maasto on vuoristoista.[4]

Puerto Ricon sijainti Panaman kanavaan johtavan Monan salmen varrella on strategisesti tärkeä. San Juanin satama on Karibian alueen parhaita ja suurimpia luonnonsatamia. Korkeiden keskusvuorten ja monien pienten jokien ansiosta vettä on saatavana runsaasti. Puerto Ricon maa-alueesta vain alle neljä prosenttia sopii maanviljelyyn. Hedelmällisin maa sijaitsee pohjoisrannikolla, eteläpuolella on kuivaa.[1] Toisin kuin muualla Karibialla, Puerto Ricon pohjoisosissa saadaan sadetta tasaisesti ympäri vuoden, koska vuoristoon nousemaan pakotettu pasaatituuli aiheuttaa orografista sadetta.[5] San Juanissa sataa 8–15 päivänä kuukaudessa. Keskimääräinen päivän ylin lämpötila vaihtelee kuukausittain 28 ja 32 asteen välillä.[6]

Puerto Ricolla on kuuluisia luolia. Camuyjoki virtaa ison osan reitistään maan alla, ja sen uoman varrella on tippukiviä sekä lepakoiden piilopaikkoja.[4]

El Yunque on viimeinen luonnontilaisena säilynyt sademetsäalue, jossa kasvaa 240 puulajia, 60 saniaislajia ja yli 20 orkidealajia. Guánican metsässä tavataan enemmän lintuja kuin muualla. Siellä kasvaa 700 kasvilajia, joista monet ovat endeemisiä. Saaren maskottieläimiä ovat pienet Eleutherodactylus-suvun sammakot.[4]

Hurrikaanit ovat aiheuttaneet Puerto Ricon saarella suuria tuhoja: vuonna 1998 hurrikaani Georges,[7] vuonna 1989 hurrikaani Hugo[8] ja 2017 hurrikaani Maria.[9]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset asukkaat Puerto Ricon saarelle saapuivat noin vuonna 2 000 eaa. Arkeologisten todisteiden perusteella he olivat lähtöisin Orinocojoelta nykyisen Venezuelan alueelta. Seuraava ihmisryhmä tuli Kuuban kautta Jukatanin niemimaalta.[10]

Maanviljelystaitoisia ihmisiä saapui Puerto Ricoon noin 500–200 eaa. Saladoid-kulttuuriin kuuluneet edelsivät tainojen valtakautta.[11] Tainot kohtasivat 1400-luvun lopulla karibeja, jotka olivat ajaneet ignerit Pieniltä Antilleilta. Karibit olivat alkaneet 1400-luvun lopulla tekemään hyökkäyksiä myös Puerto Ricon tainojen kimppuun.[12]

Espanjan siirtomaaksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristoffer Kolumbuksen espanjalaiset joukot pelastivat Guadeloupen saarelta tainoja ja lupasivat palauttaa heidät kotimaahansa Puerto Ricoon. Kolumbuksen retkikunta saapui saarelle 19. marraskuuta 1493, ja he nimesivät saaren San Juan Bautistaksi (Johannes Kastajan mukaan) ja julistivat sen kuuluvan Espanjalle.[13]

Juan Ponce de León sai 1508 luvan tutkia Puerto Ricoa. Hän perusti saarelle Caparran, joka nimettiin 1521 Puerto Ricoksi (”rikas satama”). Satamasta tuli myöhemmin San Juan ja koko saaren nimeksi Puerto Rico. Espanjalaiset alistivat tainot, joiden määrä väheni sairauksien ja heikon kohtelun takia. Samaan aikaan espanjalaiset alkoivat tuoda saarelle orjia Afrikasta ja läheisiltä saarilta.[13]

Puerto Ricosta louhittiin alkuun kultaa, mutta kun markkinat hiipuivat 1530-luvun jälkeen, monet eurooppalaiset muuttivat muualle. Saarelle jääneet aloittivat sokeriruo’on viljelyn.[13]

Orjuus lakkautettiin vuonna 1873. Saari oli 1500-luvulta 1800-luvulle Espanjan ja Britannian kiistan kohde, mutta britit eivät pystyneet valloittamaan sitä.

Puerto Ricon kartta.

Yhdysvalloille

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espanjan muiden Amerikan siirtomaiden itsenäistyttyä saari oli Kuuban ohella Espanjan alaisuudessa vuoteen 1898. Sitä ennen emämaa yritti nykyaikaistaa saarta erilaisilla toimilla, kuten lopettamalla orjuuden, antamalla puertoricolaisille oikeuden valita edustajansa Cortesiin vuodesta 1869 ja itsehallinnon vuonna 1897. Vuonna 1898 käydyn Espanjan ja Yhdysvaltain sodan aikana saari joutui Kuuban tavoin Yhdysvaltain hallintaan ja Pariisin rauhansopimuksessa Espanja luovutti saaren Yhdysvalloille.[7]

Vuonna 1917 Puerto Ricon asukkaat saivat Yhdysvaltain kansalaisuusoikeuden ja oman vaaleilla valitun edustajainhuoneen edustajineen. Vuonna 1947 säädettiin laki, jonka mukaan saaren kuvernööri on kansan valitsema, kun hänet aiemmin nimitti Yhdysvaltain presidentti. Vuoden 1948 vaaleissa kuvernööriksi valittiin Luis Muñoz Marin, joka pysyi vallassa vuoteen 1964.[7]

Vuonna 1951 järjestettiin kansanäänestys, jossa ylivoimainen enemmistö halusi olla Yhdysvaltojen itsehallintoalue. Vuonna 1952 laadittiin perustuslaki, joka takaa autonomiaa sisäisissä asiossa.[7] Vuosien 1967, 1993 ja 1998 kansanäänestyksissä enemmistö asettui kannattamaan nykyistä tilannetta.[1]

Hurrikaani Georges aiheutti vuonna 1998 alueella pahoja tuhoja. Vuoden 2009 lokakuussa maanjäristys sytytti palon öljynjalostamolla, ja lähiseudun asukkaat jouduttiin evakuoimaan.[7] Hurrikaani Maria aiheutti vuonna 2017 katastrofin, kun infrastruktuuri tuhoutui ja 1427 ihmistä kuoli.[14] Vieraillessaan saarella presidentti Donald Trump vähätteli tuhojen vakavuutta.[9] Kuvernööri Ricardo Rossellón hallinto on pyrkinyt vastaamaan talouskriisiin toteuttamalla talousuudistuksia, joihin kuuluu muun muassa se, että kouluja on suljettu ja yksityistetty. Myös esimerkiksi sähköverkon yksityistäminen ja eläkkeiden ja muiden etuisuuksien leikkaaminen kuuluvat talouskuriohjelmaan.[15][16][17]

Toukokuussa 2022 Yhdysvaltain kongressin jäsenet tekivät lakialoitteen, jonka tarkoituksena olisi ratkaista Puerto Ricon status kansanäänestyksellä. Vaihtoehtoina olisivat nousu osavaltioksi tai itsenäisyys. Itsenäinen Puerto Rico voisi myös halutessaan tehdä Compact of Free Association -sopimuksen. Lakiehdotuksessa sanotaan, että kansanäänestys Puerto Ricon poliittisen aseman ratkaisemiseksi pidetään viimeistään 5. marraskuuta 2023. Territorion alueella on pidetty kansanäänestyksiä sen asemasta aikaisemminkin, mutta ne ovat olleet yksipuolisia ja ei-sitovia.[18]

Yhteiskunta ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puerto Rico on Yhdysvaltoihin kuuluva itsehallintoalue, jolla on varsin laajat oikeudet päättää omista sisäisistä asioistaan, mutta jonka asemasta määrää viime kädessä Yhdysvaltain liittovaltion hallinto. Saaren korkein päättäjä on kuvernööri. Saarelta valitaan liittovaltion edustajain­huoneeseen yksi delegaatti, jonka virkanimikkeenä on asukaskomissaari (engl. Resident Comissioner), mutta hänellä ei ole siellä äänestysoikeutta.[19] Toisin kuin muilla edustajainhuoneen edustajilla ja delegaateilla, Puerto Ricon delegaatin virkakauden pituus on kahden vuoden sijaan neljä.[20][21] Vuodesta 2017 lähtien tässä virassa on toiminut Jenniffer González, joka edustaa republikaaneja.[22] Erityisasemansa vuoksi Puerto Ricon sisäpolitiikka eroaa muun Yhdysvaltojen vastaavasta, saarella on esimerkiksi oma puoluejärjestelmä ja kansanedustuslaitos. Maantieteellinen etäisyys ja eri kieli vaikuttavat myös tämän eroavaisuuden suuruuteen.

Puerto Rico osallistuu Yhdysvaltain presidentinvaalien esivaaleihin. Varsinaiseen vaaliin itsehallintoalueen asukkaat sen sijaan eivät voi osallistua.[23]

Puerto Ricon tärkein poliittinen kysymys on saaren hallinnollinen asema suhteessa emämaahan. Käytännössä vaihtoehtoja on kolme: täydellinen itsenäistyminen, liittyminen Yhdysvaltain 51. osavaltioksi sekä näiden välimuoto eli nykyisen itsehallinnollisen aseman jatkuminen. Saarella on 1900-luvun kuluessa järjestetty aiheesta kaikkiaan neljä kansanäänestystä, joiden tuloksia voidaan pitää neuvoa-antavina liittovaltion hallinnon lopullisen päättävän aseman vuoksi.

Puerto Ricossa on asetettu tavoitteeksi täysin uusiutuvaan energiaan perustuminen vuoteen 2050 mennessä.[24]

Puoluejärjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren kolme pääpuoluetta ovat muodostuneet näiden eri kantojen ympärille. 1960-luvulta lähtien nämä kolme puoluetta ovat todellisuudessa olleet ainoat vaikuttavat poliittiset voimat. Kahdesta suuresta puolueesta Partido Popular Democrático (PPD) eli demokraattinen kansanpuolue tukee nykyistä itsehallintoalueen asemaa, kun taas Partido Nuevo Progresista (PNP) eli uusi edistyspuolue haluaisi liittää saaren liittovaltion yhdeksi osavaltioksi. Itsenäisyyttä ajaa Partido Independentista Puertorriqueño (PIP) eli itsenäisyyspuolue, jonka kannatus on paljon pienempi. Merkittävien puolueiden erot eivät siis Puerto Ricolla nykyään perustu esimerkiksi tyypilliseen vasemmisto–oikeisto-vastakkainasetteluun, vaan tällaiset erot tulevat näkyviin puolueiden sisällä. Pääpuolueiden väliset kannatusvaihtelut kuvaavat melko hyvin hallinnollisen aseman eri vaihtoehtojen suosiota kansan parissa.

Puerto Ricon vaalit painottuvat enemmistövaalitapaan suhteellisen vaalitavan avulla jaettavien paikkojen jäädessä vähemmistöön. Tilanne suosii kahta suurta puoluetta, jotka ovatkin pitäneet vuorotellen valtaa. Useimmin vallassa on ollut PPD, jonka enemmistöasema johtuu osittain siitä, että PIP:n kannattajista osa tukee PPD:tä halutessaan varmistaa, ettei PNP nouse enemmistöön.lähde? Saarella on muitakin puolueita, mutta niiden kannatus on vähäinen.

Kansanäänestykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puertoricolaisten kantaa saarensa asemaan on pyritty selvittämään kansanäänestyksillä. Käytännössä äänestäjät ovat aina saaneet valita kolmesta vaihtoehdosta. 1967 järjestetyssä äänestyksessä nykytilanne eli itsehallintoalueena pysyminen sai selvän enemmistön kannatuksen, yhtä selvän vähemmistön halutessa muutoksen osavaltioksi. Täyttä itsenäisyyttä kannatti vain yksi prosentti äänestäneistä. Vuosien 1993 ja 1998 äänestyksissä noin puolet kannatti vallitsevan tilanteen säilyttämistä, hieman vähemmän kannatusta on ollut osavaltioksi muuttumisella, ja itsenäisyys on saanut muutamien prosenttien tuen. Kiistellyn näkemyksen mukaan saaren nykyinen asema on Yhdysvaltain perustuslain vastainen siirtomaan tilanne, ja näin ollen puertoricolaisille pitäisi esittää vain kahden vaihtoehdon valinta osavaltioksi muuttumisen ja täyden itsenäisyyden välillä.

Marraskuussa 2012 järjestetyssä neuvoa antavassa kansanäänestyksessä enemmistö (61 % äänestäneistä) kannatti osavaltioksi liittymistä. Asiassa tarvitaan vielä Yhdysvaltain kongressin sekä presidentin hyväksyntä.[25]selvennä

Kuvernöörit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelo Puerto Ricon demokraattisesti valituista, vuoden 1947 lainmuutoksen jälkeen toimineista kuvernööreistä:[26]

# Nimi Vuodet Puolue
1 Luis Muñoz Marín 1949–1965 PPD
2 Roberto Sánchez Vilella 1965–1969 PPD
3 Luis A. Ferré 1969–1973 PNP
4 Rafael Hernández Colón (1. kerta) 1973–1977 PPD
5 Carlos Romero Barceló 1977–1985 PNP
Rafael Hernández Colón (2. kerta) 1985–1993 PPD
6 Pedro Rosselló González 1993–2001 PNP
7 Sila María Calderón 2001–2005 PPD
8 Aníbal Acevedo Vilá 2005–2009 PPD
9 Luis Fortuño 2009–2013 PNP
10 Alejandro García Padilla 2013–2017 PPD
11 Ricardo Roselló 2017–2019 PNP
12 Wanda Vázquez Garced 2019–2021 PNP
13 Pedro Pierluisi 2021– PNP

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puerto Ricon talous on kärsinyt 2010-luvulla pahoin, mikä on aiheuttanut velkakriisin, kun hallinto ei vastannut nopeasti talouden muutoksiin vaan pyrki jatkamaan velkarahalla.[27] Taustalla vaikuttavat 1970-luvun verohelpotukset, joita myönnettiin esimerkiksi yhdysvaltalaisille teollisuusyrityksille. Bill Clintonin hallinto poisti verohelpotukset kritiikin vuoksi, ja Puerto Ricon hallinto haki lainaa paikatakseen tilannetta. Myös vuosien 2007–2009 finanssikriisi ja pankkimaailman väärinkäytökset vaikuttivat negatiivisesti Puerto Ricon talouteen.[28][29][30] Velkojen maksamista varten Puerto Rico joutunut nostamaan 2010-luvun puolivälissä veroja, ja liikevaihtovero nousi Yhdysvaltain suurimmaksi.[31] Puerto Rico on hakenut velkahelpotustaselvennä.

Puerto Ricon työttömyysaste oli 11,7 vuonna 2015. Pahimmillaan se oli 16,9 prosenttia vuonna 2010. Nykyiset lukemat eivät kuitenkaan todennäköisesti vastaa todellisuutta, sillä monet puertoricolaiset ovat jättäytyneet työvoimasta kokonaan sivuun. Noin miljoona ihmistä käy töissä, kun vuonna 2007 työssäkävijöitä oli lähes 300 000 enemmän.[27]

Vuonna 2010 Puerto Ricon ostovoimakorjattu bruttokansantuote henkeä kohti oli 16 300 dollaria, mikä oli samaa luokkaa Liettuan kanssa, kun emämaa Yhdysvalloilla BKT oli henkeä kohti 47 200 dollaria.[32]

Puerto Ricon taloutta hallitsevat palvelu- ja teollisuussektorit. 1900-luvun puoliväliin saakka selvästi merkittävin talouden ala oli maanviljelys. Teollisuustuotanto vastaa noin 40 prosentista Puerto Ricon bruttokansantuotteesta. Puerto Ricossa valmistetaan erityisesti lääkkeitä, elektroniikkaa, kemiantuotteita ja lääketieteellisiä laitteita. Yhdysvaltalaiset yritykset hallitsevat suurelta osin valmistusteollisuutta.[13]

Lokakuussa 2018 Puerto Ricon työttömyysaste oli 8,0 prosenttia.[33] Puerto Ricossa on matalat elinkustannukset, matala mediaanipalkka ja 7,25 dollarin vähimmäispalkka. Vähimmäispalkka on 77 prosenttia suhteessa mediaanipalkkaan, kun taas osavaltioissa suhde vaihtelee 35-53 prosentin välillä. Puerto Ricosta poiketen, Amerikan Samoa ja Pohjois-Mariaanit ovat kansallisen vähimmäispalkkalainsäädännön ulkopuolella.[34] National Bureau of Economic Researchin julkaisun mukaan kansallinen vähimmäispalkkalainsäädäntö on aiheuttanut monenlaisia negatiivisia vaikutuksia Puerto Ricon talouteen.[35]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puerto Ricolla on 12 lentoasemaa,[36] joista kahdeksalla oli vuonna 2015 kaupallista liikennettä. Ylivoimaisesti vilkkain oli San Juanin Luis Muñoz Marínin kansainvälinen lentoasema, jolta lähti matkaan yli 4 230 000 matkustajaa. Muita suurimpia olivat Rafael Hernandezin lentoasema Aguadillassa (203 000 lähtevää matkustajaa) ja Merceditan lentoasema Poncessa (99 000).[37] Yhdysvaltain ilmailuviranomainen FAA on listannut Luis Muñoz Marinin lentoaseman sekä Mayagüezin Eugenio María de Hostosin lentoaseman Yhdysvaltain pääasiallisten kansainvälisten lentoasemien joukkoon.[38]

Puerto Ricon ainoa rautatie on San Juanin, Guaynabon ja Bayamónin yhdistävä lähijunalinja Tren Urbano. Lisäksi noin vuoteen 2010 asti oli käytössä Puerto Ricon viimeinen teollisuuden käyttämä rautatie Chemex Railroad. Poncen satamassa sijainnutta lyhyttä rataa käytettiin noin kahdesti kuukaudessa, kun Alabaman Mobilesta tuotiin proomulla 20 vaunullista kemikaaleja saaren teollisuuden käyttöön. Rata koostui pelkästä ratapihasta, jolla kemikaalivaunuja säilytettiin, kunnes ne lähetettiin tyhjinä takaisin seuraavalla proomulla.[39]

Satamia Puerto Ricossa on 22.[40] Niistä suurin on San Juanin satama. Vuonna 2015 sitä käytti lähes 1 800 000 risteilymatkustajaa,[41] minkä lisäksi se oli myös konttiliikenteeltään Pohjois-Amerikan 14. vilkkain satama.[42]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 Puerto Ricossa asui Yhdysvaltain väestönlaskentaviraston arvion mukaan 3 411 307 ihmistä. Asukasluku on laskenut selvästi 2010-luvulla, sillä vielä vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Puerto Ricossa asui noin 3,726 miljoonaa ihmistä.[2] Väestö on kasvanut sitä ennen tasaisesti, sillä vuosien 1980–1990 välillä väestönkasvu oli kymmenen prosenttia ja 1990–2000 kahdeksan prosenttia.[43]

2000-luvulla talouden heikko tila on saanut monet puertoricolaiset muuttamaan pois maasta. Puertoricolaiset saavat syntymästään Yhdysvaltojen kansalaisuuden, joten suurin osa muuttajista on lähtenyt Yhdysvaltoihin, erityisesti Floridaan.[43]

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan valkoisia oli väestöstä 75,8 prosenttia, mustia 12,4, intiaaneja 0,5, aasialaisia 0,2 ja sekarotuisia 3,3 prosenttia. Ulkomailla syntyneitä oli 2,8 prosenttia väestöstä.[2] Puerto Ricon valtakieli on espanja, jota puhuu äidinkielenään 99 prosenttia saarelaisista. Vuosina 1991–1993 englanti ei ollut virallisen kielen asemassa. Väestöstä on 56 prosenttia katolilaisia, 33 protestantteja, 2 edustaa muita uskontoja ja 8 prosenttia on uskonnottomia.[44]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puerto Ricon kulttuuri on värikästä ja monipuolista. Vaikka saarelaiset hyväksyvät Yhdysvaltojen alaisuuden, he korostavat omaa kulttuuriaan ja perinteitään.[45] Arkkitehtuurissa, kapeissa mukulakivikaduissa ja sisäpihoille aukeavissa puisissa ovissa näkyy vaikutteita Espanjasta, etenkin Andalusiasta.[46] Puerto Ricon keittiö muistuttaa espanjalaista, kuubalaista ja meksikolaista keittiötä, mutta siinä on vaikutteita myös Afrikasta ja tainoilta. Paikallisia aineksia, kuten papaijaa, kaakaota ja korianteria käytetään paljon.[47]

Puerto Ricon jalkapallomaajoukkue oli joulukuussa 2023 FIFA-rankingissa sijalla 164.[48] Olympialaisissa Puerto Rico on saavuttanut yhden kultamitalin, kaksi hopea- ja kuusi pronssimitalia.[49]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Puerto Rico The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  2. ↑ a b c QuickFacts: Puerto Rico United States Census Bureau. Viitattu 12.3.2017. (englanniksi)
  3. ↑ P. Rico Senate declares Spanish over English as first official language EFE. Viitattu 30.4.2020.
  4. ↑ a b c Puerto Rico Geography welcome.topuertorico.org. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Puerto Rico BBC Weather. Arkistoitu 2011. Viitattu 14.11.2023. (englanniksi)
  6. ↑ San Juan, Puerto Rico World Weather Information Service. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e Timeline: Puerto Rico BBC News. 11.1.2012. Viitattu 13.11.2023. (englanti)
  8. ↑ Bearak, Barry: Hurricane Rips Into Puerto Rico : 'Worst Disaster in 50 Years' Hits San Juan; 300,000 Left Homeless Los Angeles Times. 19.9.1989. Viitattu 13.11.2023. (englanti)
  9. ↑ a b Trump heitteli talouspaperipakkauksia väkijoukkoon Puerto Ricossa ja vitsaili: Olette suistaneet budjettimme raiteiltaan Yle Uutiset. 3.10.2017. Viitattu 13.11.2023.
  10. ↑ Flores, s. 9.
  11. ↑ Flores, s. 10.
  12. ↑ Flores, s. 16.
  13. ↑ a b c d Puerto Rico Encyclopædia Britannica. 2017. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 11.3.2017. (englanniksi)
  14. ↑ Puerto Rican Government Acknowledges Hurricane Death Toll of 1,427 The New York Times. 9.8.2018. Viitattu 10.8.2018. (englanniksi)
  15. ↑ Mazzei, Patricia: Protest in Puerto Rico Over Austerity Measures Ends in Tear Gas The New York Times. 1.5.2018. Viitattu 5.5.2018.
  16. ↑ Kirk, Mimi: Por qué Puerto Rico está presionando para privatizar sus escuelas Univision. 1.3.2018. Viitattu 5.5.2018.
  17. ↑ Valentin Ortiz, Luis J.: Puerto Rico's governor presses power utility privatization Reuters. 6.3.2018. Viitattu 5.5.2018.
  18. ↑ US lawmakers urge binding vote on Puerto Rico status AP NEWS. 19.5.2022. Viitattu 24.10.2022. (englanniksi)
  19. ↑ Member FAQ 2: What are Delegates and the Resident Commissioner? Yhdysvaltain edustajainhuone. Viitattu 17.1.2018.
  20. ↑ What is a Resident Commissioner? Congresswoman Jenniffer González-Colón. 20.8.2019. Viitattu 3.9.2024. (englanniksi)
  21. ↑ Delegates and Resident Commissioners Office of the Clerk. 2024. Viitattu 3.9.2024. (englanniksi)
  22. ↑ About Congresswoman Jenniffer González-Colón. 3.1.2021. Viitattu 20.12.2022. (englanniksi)
  23. ↑ Romneylle murskavoitto Puerto Ricon esivaaleissa YLE Uutiset. 19.3.2012. Viitattu 20.3.2012.
  24. ↑ Cusick, Daniel: Puerto Rico Pledges to Go All-Renewable by 2050 Scientific American. 21.8.2018. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
  25. ↑ Puerto Rico äänesti osavaltioksi liittymisen puolesta Helsingin Sanomat. Viitattu 13.1.2013.
  26. ↑ Puerto Rico World Statesmen. Viitattu 2.4.2011. (englanniksi)
  27. ↑ a b Brian Chappatta: Puerto Rico Economy Worsens With Crisis, Most Anywhere You Look Bloomberg. 25.4.2016. Bloomberg L.P. Arkistoitu Viitattu 12.3.2017. (englanniksi)
  28. ↑ Kranz, Michal: Here's how Puerto Rico got into so much debt Business Insider. 10.10.2017. Viitattu 5.5.2018.
  29. ↑ Schoen, John W.: Here's how an obscure tax change sank Puerto Rico's economy CNBC. 16.9.2017. Viitattu 5.5.2018.
  30. ↑ Sullivan, Laura: How Puerto Rico's Debt Created A Perfect Storm Before The Storm NPR. 2.5.2018. Viitattu 5.5.2018.
  31. ↑ Amilcar Antonio Barreto: Puerto Rico’s Debt Crisis Is About to Get Worse Fortune. 10.5.2016. Time Inc. Viitattu 12.3.2017. (englanniksi)
  32. ↑ Country Comparison :: GDP - per capita (PPP) CIA World Factbook. Arkistoitu 2011. Viitattu 14.11.2023. (englanniksi)
  33. ↑ Databases, Tables & Calculators by Subject U.S. Bureau of Labor Statistics. 2023. Viitattu 14.11.2023. (englanniksi)
  34. ↑ Puerto Rico hurt most by the federal minimum wage Washington Examiner. 9.7.2015. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
  35. ↑ Borjas, George J. & Freeman, Richard B.: Immigration and the Workforce: Economic Consequences for the United States and Source Areas (pdf) National Bureau of Economic Research. 1992. Viitattu 14.11.2023. (englanniksi)
  36. ↑ List of all airports in Puerto Rico The Airport Authority. Viitattu 3.11.2016. (englanniksi)
  37. ↑ Calendar Year 2015 Enplanements by State (PDF) Federal Aviation Administration. Viitattu 3.11.2016. (englanniksi)
  38. ↑ AIP – Aeronautical Information Publication – United States of America (PDF) (sivu 828) Federal Aviation Administration. Viitattu 3.11.2016. (englanniksi)
  39. ↑ Present Day Railroads / Ferrocarriles de hoy 31.5.2012. Railroads of Puerto Rico / Ferrocarriles de Puerto Rico. Viitattu 3.11.2016. (englanniksi, espanjaksi)
  40. ↑ Puerto Rico – Port Index World Port Source. Arkistoitu 23.10.2016. Viitattu 3.11.2016. (englanniksi)
  41. ↑ NAFTA Region Port Cruise Traffic 2013–2015 (PDF) American Association of Port Authorities. Viitattu 3.11.2016. (englanniksi)
  42. ↑ NAFTA Region Container Traffic (PDF) American Association of Port Authorities. Viitattu 3.11.2016. (englanniksi)
  43. ↑ a b Jens Manuel Krogstad: Historic population losses continue across Puerto Rico 24.3.2016. Pew Research Center. Viitattu 12.3.2017. (englanniksi)
  44. ↑ Religion in Latin America Pew Research Center. 13.11.2014. Viitattu 13.11.2023. (englanti)
  45. ↑ Puerto Rican Culture welcome.topuertorico.org. Viitattu 13.11.2023.
  46. ↑ Architecture in Puerto Rico welcome.topuertorico.org. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
  47. ↑ Puerto Rican Cuisine welcome.topuertorico.org. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
  48. ↑ Puerto Rico Ranking FIFA. 2023. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
  49. ↑ Puerto Rico Sports Reference. Arkistoitu 2009. Viitattu 14.11.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Puerto Rico.
Väli-Amerikan valtiot
Mantereen maat
Saarivaltiot
Itsehallintoalueet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Puerto_Rico&oldid=22707993”