Pikkukuovi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pikkukuovi
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Alalahko: Kahlaajat Charadrii
Heimo: Kurpat Scolopacidae
Suku: Kuovit Numenius
Laji: phaeopus
Kaksiosainen nimi

Numenius phaeopus
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Pikkukuovi Wikispeciesissä
  Pikkukuovi Commonsissa

Pikkukuovi (Numenius phaeopus) on runsaslajiseen kurppien (Scolopacidae) lintuheimoon kuuluva kahlaaja.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 37–45 cm, siipien kärkiväli 78–88 cm ja paino 270–600 g. Pikkukuovi on isokuovia pienempi kahlaajalintu. Pikkukuovin selkeimpänä erona isokuoviin on sen erilainen ääntely ja päässä olevat selvät, vaaleat juovat. Ääni on kuuluva pulina ’pylylylyly’. Laulu muistuttaa isokuovin laulua, mutta on haikeampi eikä niin rytmikäs.

Vanhin suomalainen rengastettu pikkukuovi on ollut nelivuotias. Euroopan vanhin on ollut brittiläinen 16 vuoden 1 kuukauden ikäinen yksilö.

Pikkukuovi metsässä.

Pikkukuovi on kuovien (Numenius) suvun laajimmalle levinneitä lajeja. Pääasiallinen pesimisalue on Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan subarktiset alueet, eteläisimmillään laji pesii Skotlannissa. Suomessa pikkukuovi on Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan pesimälintu. Eteläisimmät vakituiset ja huomattavan suuret populaatiot sijaitsevat Kauhajoen korkeudella. Suomessa pesii kaikkiaan noin 40 000 paria. EU:n alueella pesii vähintään 180 000 paria. Maailman populaatioksi arvioidaan 1–2,1 miljoonaa yksilöä.

Pikkukuovi on muuttolintu, joka muuttaa talveksi Afrikan, Etelä-Amerikan, eteläisen Pohjois-Amerikan sekä eteläisen Aasian ja Australaasiaan rannikoille. Pesimisajan ulkopuolella laji viihtyy parvissa. Suomeen laji saapuu huhtikuun lopussa ja toukokuussa. Syysmuutto käynnistyy juhannuksen tienoilla ja päättyy yleensä elokuun aikana. Suomen pesimäkannaksi on arvioitu n. 30 000–50 000 paria.[3]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikkukuovi on eräs soiden tyyppilaji, mutta se pesii Suomessa Pohjanmaalla paikoitellen myös peltolakeuksilla. Muuttoaikoina viihtyy aukeilla rannoilla.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pikkukuovin muna.

Pesä on painanne maassa. Naaras munii kesäkuussa neljä munaa, joita molemmat puolisot hautovat, naaras kuitenkin aktiivisemmin, noin 3,5 viikkoa. Poikaset ovat pesäpakoisia ja oppivat lentämään runsaan kuukauden ikäisinä. Molemmat vanhemmat huolehtivat poikasista. Pikkukuovi on sukukypsä kaksivuotiaana.

Pikkukuovi syö maassa eläviä selkärangattomia. Se saattaa syödä myös marjoja, pikkukaloja ja sammakoita. Rannikoilla se syö monia rapuja, katkoja, äyriäisiä, merimatoja ja pieniä nilviäisiä[4].

  1. BirdLife International: Numenius phaeopus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.5.2014. (englanniksi)
  2. Jari Valkama: Pikkukuovi – Numenius phaeopus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/pikkukuovi
  4. Whimbrel Audubon. 13.11.2014. Viitattu 1.5.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]