Nur Jahan
Nur Jahan | |
---|---|
Nur Jahan maalauksessa vuoden 1725 paikkeilta. | |
Suurmogulien valtakunnan kuningatar | |
Valtakausi | 1620–28. lokakuuta 1627 |
Edeltäjä | Saliha Banu Begum |
Seuraaja | Mumtaz Mahal |
Syntynyt |
31. toukokuuta 1577 Kandahar |
Kuollut |
18. joulukuuta 1645 (68 vuotta) Lahore |
Puoliso |
Sher Afgan Khan Jahangir |
Lapset | Ladli Begum |
Suku | Timurid (avioliiton kautta) |
Isä | Mirza Ghiyas Beg |
Äiti | Asmat Begum |
Uskonto | šiialaisuus |
Nur Jahan (1577–1645) oli Intian suurmogulihallitsijan Jahangirin aviopuoliso. Nur Jahanin onnistui hallita miestään, joka oli maansa hallitsija vain nimellisesti. Jahangirin kuollessa valtaan nousi kuitenkin Nur Jahanin suosiman perillisen sijaan Shah Jahan. Nur Jahan kuoli vuonna 1645.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nur Jahan eli alkuperäiseltä nimeltään Mihr al-Nisa syntyi Kandaharissa vuonna 1577 ja hänen isänsä oli persialainen Ghiyath Beg. Hänen ensimmäinen aviomiehensä oli samoin persialaistaustainen Ali Kuli Beg. Ali oli toimi suurmoguli Akbarin armeijassa saavuttaen mainetta rohkeudellaan. Lopulta hän joutui kuitenkin salamurhan uhriksi. Murhan motiivi on epäselvä. Syyksi on esitetty esimerkiksi epäilyjä Alin petturuudesta, tai vaihtoehtoisesti sen syynä on saattanut olla Mihr al-Nisan uusi suhde. Neljä vuotta myöhemmin vuonna 1611 Mihr al-Nisasta tuli nimittäin Jahangirin vaimo, jolloin aiemmin nimeä Nur Mahall käyttänyt Nur otti nimen Jahan.[1]
Nur Jahania kuvailtiin erittäin kauniiksi ja hän oli myös tuon ajan naisille epätyypillisesti myös hyvin lukenut. Kunnianhimoisena naisena Nur Jahan hallitsi myös miestään, josta tuli pian lähinnä nimellinen hallitsija vaimonsa alaisuudessa. Hän löi omissa nimissään kolikoita ja antoi jopa omia säädöksiään (farman) Nur Jahanin neuvonantajina toimivat hänen isänsä ja veljensä Asaf Khan. Hänen asemansa heikkeni huomattavasti hänen isänsä kuoltua, minkä lisäksi hänen veljensä alkoi tukea Khurramia hallitsijan seuraajaksi Nur Jahanin tukeman Shahryar Mirzan sijaan.[1] Nur Jahan oli naittanut aiemmasta liitostaan syntyneen tyttärensä Shahryarille. Jahangirin ja Nur Jahanin liitosta ei syntynyt lapsia.[2] Perillisten välinen kiista puhkesi avoimeksi kapinaksi vuosien 1622 ja 1625 välillä.[3] Jahangir kuoli vuonna 1627 Khurram voitti Shahryarin ja nousi valtaistuimelle hallitsijanimellä Shah Jahan. Nur Jahan kuoli vuonna 1645, mutta aikalaislähteet kirjoittivat hänen viimeisestä kahdeksastatoista vuodestaan vain vähän.[1]
Nur Jahanin hautarakennus valmistui hänen kuolinvuotenaan 1645 ja se sijaitsee Lahoressa.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Lecomte, E.J. van Donzel, Wolfhart Heinrichs ja C. Edmund Bosworth: Encyclopaedia of Islam, Volume VIII (Ned-Sam), s. 124–125. BRILL, 1998. ISBN 978-90-04-09834-3 (englanniksi)
- ↑ Stanley Wolpert: Encyclopedia of India, s. 319. (Volume 2 E-J) Thomson Gale, 2006. ISBN 0-684-31349-9 (englanniksi)
- ↑ Jahāngīr Encyclopædia Britannica. Viitattu 9.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Tomb of Nur Jahan Lonely Planet. Viitattu 9.3.2018. (englanniksi)