Matteo Renzi
| Matteo Renzi | |
|---|---|
 |
|
| Italian 56. pääministeri | |
|
22.2.2014–12.12.2016
|
|
| Presidentti |
Giorgio Napolitano Sergio Mattarella |
| Edeltäjä | Enrico Letta |
| Seuraaja | Paolo Gentiloni |
| Demokraattisen puolueen puoluesihteeri | |
|
7.5.2017–12.3.2018[1]
|
|
| Edeltäjä | Matteo Orfini (vt.) |
|
15.12.2013–19.2.2017
|
|
| Edeltäjä | Guglielmo Epifani |
| Seuraaja | Matteo Orfini (vt.) |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 11. tammikuuta 1975 Firenze |
| Puoliso | Agnese Landini |
| Tiedot | |
| Puolue | Italia Viva (2019–) |
| Muut puolueet |
Kansanpuolue (1998–2002) La Margherita (2002–2007) Demokraattinen puolue (2007–2019) |
| Uskonto | roomalaiskatolisuus |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.matteorenzi.it | |
Matteo Renzi (s. 11. tammikuuta 1975 Firenze)[2] on italialainen poliitikko, joka toimi Italian pääministerinä vuosina 2014–2016.
Renzi toimi Firenzen maakunnan presidenttinä 2004–2009 ja Firenzen kaupungin pormestarina 2009–2014. Vuonna 2013 hänet valittiin ensimmäisen kerran demokraattisen puolueen johtajaksi.
Renzi oli Italian pääministeri 22. helmikuuta 2014 – 12. joulukuuta 2016.[3][4] Hän oli Italian historian siihen asti nuorin pääministeri.[5] Renzi ilmoitti eroavansa pääministerin tehtävästä hävittyään 4. joulukuuta 2016 pidetyn kansanäänestyksen maan perustuslain muuttamisesta.[6]
Renzi erosi puoluejohtajan tehtävästä helmikuussa 2017,[7] mutta hänet valittiin tehtävään uudelleen huhtikuussa 2017 äänestyksessä, johon osallistui noin kaksi miljoonaa italialaista. Renzi sai 70 prosenttia äänistä.[8]
Demokraattien koettua tappion vuoden 2018 vaaleissa Renzi ilmoitti eroavansa puolueen johdosta maaliskuussa 2018.[9] Syyskuussa 2019 Renzi ilmoitti erovansa Demokraattisesta puolueesta ja perustavansa uuden puolueen, [10] Italia Vivan.[11]
Renzi on naimisissa Agnese Landinin kanssa ja heillä on kolme lasta.
Renzin hallitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Virka | Ministeri | Puolue |
|---|---|---|
| Pääministeri | Matteo Renzi | DP |
| Sisäministeri | Angelino Alfano | Uusi keskustaoikeisto |
| Ulkoministeri | Federica Mogherini | DP |
| Paolo Gentiloni | DP | |
| Valtiovarainministeri | Pier Carlo Padoan | Sitoutumaton |
| Puolustusministeri | Roberta Pinotti | DP |
| Oikeusministeri | Andrea Orlando | DP |
| Kehitysministeri | Federica Guidi | Sitoutumaton |
| Työministeri | Giuliano Poletti | Sitoutumaton |
| Liikenneministeri | Maurizio Lupi | Uusi keskustaoikeisto |
| Maatalousministeri | Maurizio Martina | DP |
| Opetusministeri | Stefania Giannini | Scelta civica |
| Terveysministeri | Beatrice Lorenzin | Uusi keskustaoikeisto |
| Ympäristöministeri | Gian Luca Galletti | Keskustaunioni |
| Kulttuuriministeri | Dario Franceschini | DP |
| Alueellinen ministeri | Maria Carmela Lanzetta | DP |
| Perustuslaillinen ministeri | Maria Elena Boschi | DP |
| Julkisen hallinnon ministeri | Marianna Madia | DP |
| Valtiosihteeri | Graziano Delrio | DP |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Matteo Renzi resigns as leader of Democratic party after poll defeat The Guardian. 12.3.2018. Viitattu 19.3.2018.
- ↑ Chi sono (italiaksi) Renzin kotisivu. Viitattu 21.2.2014.
- ↑ Nuori Renzi sai Italian hallitukseen OECD:n pääekonomistin, Yle
- ↑ Il governo Gentiloni ha giurato, ministri confermati tranne Giannini. Alfano agli Esteri. Minniti all'Interno. Boschi sottosegretario La Rebubblica. 12.12.2016. Viitattu 12.12.2016.
- ↑ Onko Matteo Renzistä Italian uudistajaksi? Yle
- ↑ Italian pääministeri hävisi selvästi kansanäänestyksen - ilmoitti eroavansa. Yle uutiset 5.12.2016. Viitattu 5.12.2016.
- ↑ Italian ex-pääministeri Matteo Renzi erosi puoluejohdosta Iltalehti. 19.2.2017. Viitattu 20.2.2017.
- ↑ Italian entinen pääministeri palaa puoluejohtajaksi Yle uutiset. 1.5.2017. Viitattu 10.5.2017.
- ↑ Anderson, Emma: Renzi resigns as PD leader after Italian election blow Politico. 5.3.2018. Viitattu 6.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Entisen pääministerin Matteo Renzin uusi puolue keikuttaa Italian hallitusta, jonka kaatumista oikeistopopulistit odottavat vesi kielellä Helsingin Sanomat. 17.9.2019. Viitattu 17.9.2019.
- ↑ Italiassa valta vaihtuu vauhdilla – maa kulkee hallituskriisistä toiseen Etelä-Suomen Sanomat. 7.10.2019. Viitattu 21.10.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
