Luettelo Scandinavian Airlinesin onnettomuuksista

Scandinavian Airlines eli SAS on Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansallinen lentoyhtiö.^[1] SAS:n kahdestakymmenestäkolmesta merkittävästä lento-onnettomuudesta neljä on johtanut kuolemiin.

Onnettomuudet

Ajankohta	Sijainti	Tyyppi	Lentokone	Kuvaus
4. heinäkuuta 1948 kello 15.03	Northwood, Iso-Britannia	Ilmassa sattunut onnettomuus	Douglas DC-6 (SE-BDA)	^[2]
22. tammikuuta 1949	Luulajan lentoasema, Luulaja, Ruotsi	Tulipalo	Douglas C-47 (SE-BBN)	Lentokone tuhoutui tulipalossa.^[3]
1. huhtikuuta 1951	Bromman lentoasema, Ruotsi	Moottorin rikkoutuminen	Douglas C-47 (SE-BBM)	Yksi lentokoneen moottoreista syttyi tuleen. Kone laskeutui lentoaseman läheiselle tielle. Jokainen 22 matkustajasta selvisi onnettomuudesta.^[4]
22. marraskuuta 1957	Norrköpingin lentoasema, Ruotsi	Mahalasku	Douglas DC-6B (SE-BDP)	Harjoituslennon aikana tehty tahaton mahalasku. Jokainen koneen viidestä matkustajasta selviytyi.^[5]
19. tammikuuta 1960	Esenbogan kansainvälisen lentoaseman lähellä, Turkki	Hallittu syöksyminen maastoon	Sud Aviation Caravelle (OY-KRB)	Laskeutumisen aikana lentäjät ohjasivat koneen turvallisen korkeuden alapuolelle tuntemattomasta syystä. Lentokone osui maahan 10 kilometriä kiitotiestä. Jokainen koneen 42:sta matkustajasta kuoli.^[6]
8. helmikuuta 1965	Teneriffan pohjoinen lentoasema, San Cristóbal de La Laguna, Espanja	Lentäjän erhe	Douglas DC-7C (SE-CCC)	Nousukiidossa Teneriffalta, koneen kapteeni nosti laskutelineet ennenaikaisesti. Tämän takia kone putosi takaisin kiitotielle ja syttyi tuleen. Kukaan ei kuollut tilanteessa.^[7]
13. tammikuuta 1969 kello 19.21	Santa Monican lahti lähellä Los Angelesin kansainvälistä lentoasemaa, Yhdysvallat	Hallittu syöksyminen maastoon	Douglas DC-8-62 (LN-MOO)	Lähestymisen aikana etulaskutelineen valomerkki ei syttynyt palaneen lampun takia. Miehistö suuntasi suurimman osan huomiostaan laskutelineongelman korjaamiseen ja unohti tarkkailla koneen korkeutta. Lentokone osui veteen 11 kilometrin päässä kiitotiestä. Koneen 45 matkustajasta kuoli 15.
19. huhtikuuta 1970	Leonardo da Vincin kansainvälinen lentoasema, Fiumicino, Italia	Moottorin rikkoutuminen	Douglas DC-8-62 (SE-DBE)
17. toukokuuta 1971	Bulltoftan lentoasema, Malmö, Ruotsi	Kaappaus	McDonnell Douglas DC-9	21-vuotias amerikkalainen rintamakarkuri otti tyttöystävänsä panttivangiksi lentoasemalla ja tämän turvin käveli lentokoneeseen. Sisällä hän määräsi koneen palaavaksi sen alkuperäiseen kohteeseen, Tukholmaan. Koneen 24 matkustajaa evakuoitiin. Poliisi pohti kaapparin ampumista, mutta sen sijaan yksi tämän ystävistä onnistui puhumaan miehen ulos koneesta. Kaappari oli kokenut vainoharhaisuutta tultuaan sotilaitten pahoinpitelemäksi.^[8]
15. syyskuuta 1972	Bulltoftan lentoasema, Malmö, Ruotsi	Kaappaus	McDonnell Douglas DC-9-21	Kolme Kroatian vastarintaliikkeen jäsentä kaappasi kotimaan lennon, joka oli matkalla Göteborgin Torslandan lentoasemalta. Kaapparit vaativat lennon kääntymistä Bulltoftaa kohti. Kaapparit vaativat seitsemän Kroatian separatistivangin vapauttamista – kuusi näistä vapautettiin. Vaihtokauppana jokainen koneen 86:sta matkustajasta vapautettiin, koneen tankki täytettiin, ja kaappareille annettiin puoli miljoonaa Ruotsin kruunua. Bulltoftasta kone jatkoi Adolfo Suárezin Barajasin Madridin kansainvälinen lentoasemalle, jossa kaapparit antautuivat 23 tuntia kestäneen tilanteen jälkeen. Kaapparit tai vapautetut vangit eivät ikinä palanneet Ruotsiin.^[9]
30. tammikuuta 1972 kello 23.19	Fornebun lentoasema, Bærum, Norja	Kiitotien ylitys	McDonnell Douglas DC-9-21 (LN-RLM)	Tromssaan ja Alattioon matkalla ollut lento sakkasi lähdettyään rotaatioon nopeudella 125 solmua (232 km/t). Kapteeni pysäytti nousuunlähdön nopeudella 140 solmua (260 km/t), mutta kiitotien jäljellä olleet 1 100 metriä eivät riittäneet koneen pysäyttämiseen ajoissa kääntimen vian takia. Lentokone ylitti kiitotien pään ja päätyi Oslonvuonon jäälle, jolle se pysähtyi. Kaikki matkustajat evakuoitiin ja kone upposi vuonoon 20 minuuttia myöhemmin.^[10]
25. tammikuuta 1974	Arlandan lentoasema, Sigtuna, Ruotsi	Maatörmäys	Sud Aviation SE-210 Caravelle III (OY-KRA)	Lentokone osui huoltorekkaan ja tuhoutui korjauskelvottomaan tilaan.^[11]
1. tammikuuta 1976	Kööpenhaminan lentoasema, Tårnbyn kunta, Tanska	Vieraan esineen aiheuttama vaurio	McDonnell Douglas DC-10-30 (LN-RKA)	Kiitotieltä 22L ilmaan nousun jälkeen vasemmanpuoleiseen moottoriin syöksyi naurulokkeja. Lentokone kääntyi takaisin lentoasemaa kohti ja suoritti hätälaskeutumisen.^[12]
28. helmikuuta 1984 kello 16.16	John F. Kennedyn kansainvälinen lentoasema, New York, Yhdysvallat	Kiitotien ylitys	McDonnell Douglas DC-10-30 (LN-RKB)	Laskeutuessa lentokone lensi kiitotien 04R yli 1 440 metrillä. Miehistö ohjasi koneen tyyrpuuriin ja laskeutui matalaan veteen. Onnettomuuden syiksi ilmenivät koneen nopeuden seuraamisen ja ohjauksen laiminlyönti, automaattiseen kiihdyttimeen liiallinen luottaminen, ja ylösvedon suorittamatta jättäminen.^[13]
27. helmikuuta 1987	Trondheimin lentoasema, Stjørdal, Norja	Kova laskeutuminen	McDonnell Douglas DC-9-41 (SE-DAT)	Lentokoneen lähestyessä Trondheimia lennonvalvoja pyysi lentäjiä ottamaan yhteyden SAS:n yritystaajuudella. Ottaessaan yhteyttä lentoyhtiön taajuuteen kapteeni ylitti epähuomiossa yhden kohdan tarkistuslistastaan ja jätti siivekkeet varustamatta. Yläperämies huomasi tämän juuri ennen koneen laskeutumista. Kapteeni aktivoi ja sulki siivekkeet uudelleen, mutta tästä huolimatta lentokone koki suuren uppoamisnopeuden ja paiskautui kiitotiehen. Jokainen koneen matkustajista selviytyi, mutta koneeseen kohdistuneet vauriot johtivat sen poistamiseen laivastosta.^[14]
27. joulukuuta 1991 kello 8.51	Gottröra lähellä Arlandan lentoasemaa, Ruotsi	Vieraan esineen aiheuttama vaurio	McDonnell Douglas MD-81 (OY-KHO)	Pääartikkeli: Scandinavian Airlinesin lento 751 Siipien päälle yön aikana kerääntynyt läpinäkyvä jäämassa irtosi lentoon lähtiessä ja syöksyi moottoreihin. 78 sekuntia ilmaannousun jälkeen molemmat turbiinit lakkasivat toimimasta ja miehistö suoritti pakkolaskun pienelle pellolle Gottröraan Tukholman pohjoispuolelle. Kone katkesi kolmeen osaan, mutta kukaan ei kuollut. 25 ihmistä loukkaantui, heistä kaksi vakavasti. Onnettomuuden aiheutti SAS:n puutteelliset ohjeet näkymättömän jään poistamiseksi, sekä uuden ATR-työntöpalauttimen olemassaolon tuntemattomuus lentäjille.^[15]
24. marraskuuta 1993	Kööpenhaminan lentoasema, Tårnbyn kunta, Tanska	Tekninen vika	McDonnell Douglas MD-87 (SE-DIB)	Koneen rullatessa kiitotielle matkustamohenkilökunta huomasi ilmassa leijailevan sähköistä savua. Tulipalo aiheutui virtalähteeseen johtavista kaapeleista säilytyskaapissa. Tämä johtui kaapeloinnissa olleesta notkelmasta. Kone palasi takaisin lähtöportille, jossa se evakuoitiin. Tulipalo tuhosi osan koneen sisustuksesta ja rungosta.^[16]
3. marraskuuta 1994	Gardermoenin lentoasema, Ullensaker, Norja	Kaappaus	McDonnell Douglas MD-82	Bardufossin lentoasemalta matkalla ollut lentokone kaapattiin ilmassa. Kaappari oli bosnialainen mies. Jokainen lennolla ollut nainen, lapsi ja vanhus päästettiin pois pysähdyksellä Bodøn lentoasemalla. Kaappari vaati Norjan valtiolta apua Bosnian sodan aiheuttaman humanitaarisen kriisin lopettamiseen. Osa hänen vaatimuksistaan täytettiin ja hän luovutti seitsemän tunnin kaappaustilanteen jälkeen.^[17]
8. lokakuuta 2001 kello 8.10	Linaten lentoasema, Milano, Italia	Kiitotietörmäys	McDonnell Douglas MD-87 (SE-DMA)	Pääartikkeli: Linaten lento-onnettomuus 110:tä matkustajaa kuljettanut matkustajakone osui nousukiidossa neljää matkustajaa kuljettaneeseen Cessna CitationJet 2:een. Jokainen näistä 114:stä matkustajasta kuoli, kuten myös neljä maassa ollutta ihmistä. Lisäksi neljä maassa ollutta loukkaantui. Onnettomuuden syiksi ilmeni lentoaseman asetelman ja menettelytapojen puuttellisuudet.^[18]
9. syyskuuta 2007 kello 15.57	Aalborgin lentoasema, Aalborg, Tanska	Tekninen vika	Bombardier Dash 8-Q400 (LN-RDK)	Ennen laskeutumista koneen oikea laskuteline ei lukittautunut paikalleen. Miehistö kiersi lentoasemaa tunnin ennen hätälaskun yrittämistä. Laskeutuessa koneen oikea laskuteline petti alta ja oikea siipi osui kiitotiehen ja syttyi tuleen. Tulipalo sammui ennen koneen pysähtymistä. Jokainen koneen 40:stä matkustajasta ja neljästä miehistön jäsenestä evakuoitiin. Viisi ihmistä koki pienimuotoisia vammoja joko matkustamoon pirstaloituneesta propellista tai evakuaatiosta.^[19]
12. syyskuuta 2007 kello 1.36	Vilnan lentoasema, Vilna, Liettua	Tekninen vika	Bombardier Dash 8-Q400 (LN-RDS)	Lentokone oli matkalla Palangaan, mutta se kääntyi Vilnan lentoasemalle laskeutuessa ilmenneiden laskutelineongelmien takia. Koneen laskeutuessa sen oikea laskuteline petti alta. Jokainen matkustaja ja miehistön jäsen evakuoitiin onnistuneesti. SAS määräsi jokaisen sen 27:stä Dash 8-Q400-lentokoneesta lentokieltoon. Muutamaa tuntia myöhemmin lentokonevalmistaja Bombardier suositteli jokaiselle 10 000 tuntia ilmassa olleelle Dash 8:lle samaa toistaiseksi.^[20]
27. lokakuuta 2007 kello 16.53	Kööpenhaminan lentoasema, Tårnbyn kunta, Tanska	Tekninen vika	Bombardier Dash 8-Q400 (LN-RDI)	Huomattuaan ongelman laskutelineiden kanssa, miehistö yritti korjata ongelmaa kiertäen lentoaseman yllä kaksi tuntia. Lentäjät suorittivat hätälaskun oikea laskuteline ylhäällä. Oikea propelli sammutettiin laskeutumisen ajaksi, koska aiemmissa samanlaisissa tapauksissa moottorin palasia oli pirstoutunut matkustamon sisälle. Onnettomuuden jälkeisenä päivänä SAS ilmoitti konetyypin välittömästä poistamisesta jokaisesta konsernin laivastosta.^[21]
1. toukokuuta 2013	Newarkin kansainvälinen lentoasema, New Jersey, Yhdysvallat	Maatörmäys	Airbus A330-300 (LN-RKO)	Lento 908 Newarkista Osloon odotti rullausjonossa kiitotielle ExpressJetin Embraer ERJ 145-koneen takana. Lennonjohtotornin käskyjä noudattaessa Airbusin kääntyessä oikealle sen vasen siipi osui Embraerin vakaimiin. Airbus koki pieniä vikoja kun taas Embraer koki mittavia ongelmia yhteentörmäyksen seurauksena.^[22]