Keskustelu:Esperanto

Artikkeli Esperanto oli suositeltu artikkeli, mutta menetti statuksen äänestyksessä.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty
	Vertaisarviointi		Arvioitu
	Suositellun artikkelin statuksen poisto		Poistettu

Vielä tekemättä artikkelissa Esperanto (muokkaa luetteloa - tarkkaile luetteloa) : pra-Esperanto esperantoliikkeen historia 1970-luvulta eteenpäin esperantoliike Suomessa esperantotapahtumat ja -järjestöt esperanton opiskelu (erityisesti Suomessa) kieliopin ja sanaston täydentäminen omilla sivuillaan kieliasun parantaminen symbolit (Verda stelo ja Jubilea simbolo) lähteiden lisääminen

Onko Esperantossa mitään suomenkielestä tai lainauksia tms? //John Locke 7. syyskuuta 2006 kello 17.42 (UTC)

Ainakin sanasto pohjautuu yksinomaan indoeurooppalaisiin kieliin. --Jetman 7. syyskuuta 2006 kello 17.45 (UTC)

Ei itse asiassa ihan täysin, kuten artikkelista käy ilmi :) –Anchjo^(jutskaa) 7. syyskuuta 2006 kello 17.50 (UTC)

Tietääkseni ainoa suomesta lainattu sana on saŭno. Saatatkin arvata mitä se tarkoittaa. Lisäksi Suomesta käytetään joskus nimitystä Suomio (joskin Finnlando on yleisempi) ja suomen kielestä la suoma (la finna yleisempi). –Anchjo^(jutskaa) 7. syyskuuta 2006 kello 17.50 (UTC)

Vikipedio (esperantonkielinen Wikipedia) mainitsee suomesta lainattuja sanoja artikkelissa http://eo.wikipedia.org/wiki/Finna_lingvo#Finnaj_vortoj_en_Esperanto:

• saŭno
• suoma (suomalainen), tästä saadaan johdoksina suomo (suom. hlö), Suomio (ei yhtä yleinen kuin Finnlando)
• lirli (liristä; vakiintunut)
• kantelo
• runo (Kalevalassa)
• madala (aiemmin ehdotettu: 'matala' vedestä puhuttaessa)
• raŭmismo (Raumasta johdettu, vakiintunut Rauman viittauksena Rauman manifestiin)

Lisäksi sanaa löylylle on olemassa sana lojlo, joka ei ole vakiintunut. Vakiintumisen virallisena mittarina pidetään pääsyä PIV-sanakirjaan. Aiheesta voisi olla paikallaan oma osionsa. Piechjo 3. lokakuuta 2007 kello 11.26 (UTC)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tästäkin suositellusta puuttuvat viitteeta. --Spirit 2. syyskuuta 2007 kello 09.20 (UTC)

Lähdeluettelossa on kylläkin kolme eri kirjaa. 88.112.107.184 8. syyskuuta 2007 kello 11.33 (UTC)

Kolme kirjaa ei ole paljon, varsinkaan kun niihin ei ole viitattu kuin muutaman kerran. Ei ole edes mikään tuntematon aihe, vaan sellainen, että siitä on varmasti kirjallisuutta pilvin pimein. Varsinkin kritiikkiosio jää pahasti ilmaan, kun mitään viitteitä ei anneta tueksi sille, että jokin tietty piirre on "ruma" tms. Tanár 14. syyskuuta 2007 kello 22.09 (UTC)

Tosiaan, ei kovin yksiselitteistä kritiikkiä. Rumuudesta on toisaalta Interlinguan kannattaja Allan Kiviaho puhunut haastattelussaan Esperantolehdessä. Puhtailla mielipiteilläkin voi olla merkitystä, mutta niiden alkuperä pitää osoittaa lähdemerkinnöin. Piechjo 3. lokakuuta 2007 kello 11.45 (UTC)

"Vaikka mikään ylikansallinen elin ei ole ottanut esperantoa virallisesti käyttöön, sillä on kasvava, aktiivinen puhujayhteisö, joka on käyttänyt kieltä jatkuvasti sen julkaisemisen jälkeen." Tämä väite ei pidä paikkaansa. Esperanto on kuihtuva kieli, harrastajien määrä pienenee jatkuvasti. Moni ei enää usko esperantoideologiaan.

Toistaiseksi kukaan ei ole puoltanut Esperanto-artikkelin säilyttämistä suositeltuna artikkelina, koska se ei enää täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Runko on kuitenkin hyvä, joten nyt on aika ruveta miettimään artikkelin parantamista. Äänestys päättyy jo 5.10., mutta vaikka siihen ei ehdittäisikään, niin saavutetun aseman palauttaminen lienee kuitenkin varsin realistinen tavoite. Ehdotan, että jatkossa kaikkien väitteiden pitää olla laadukkailla lähdeviitteillä perusteltuja. Siispä alaviitteet vähintään joka kappaleen loppuun ja viiteosio alas; tästä esimerkkinä vaikkapa tämän viikon suositeltu artikkeli Paavit 1800-luvulta nykypäivään. Kuvitusta voi myös lisätä varsinkin sivun yläosassa (missä ovat Zamenhofin silmälasit? ;) Piechjo 3. lokakuuta 2007 kello 11.45 (UTC)

Estas dificile scii la numberon de esperantistoj. Sed hodiaŭ ni havas tiujn: http://parracomumangi.altervista.org/StatistikojUzoSept09.pdf kaj http://parracomumangi.altervista.org/StatistikojAWSept09.pdf . Ili enhavas statistikoj pri Kurso de esperanto (la septembera uzado) kaj povas helpi taksojn. Ne estas facile scii numeron de esperantistoj, sed povas esti helpo. Ekzemple: 6309 elŝutaĵoj por Vindozo (kurso.exe); por Linukso: 458 (kurso-3.0.deb) + 132 (kurso-3.0.i586.rpm); totale 6899. Eble 50% vere lernis Esperanton dum tiu septembero? aŭ 30%? aŭ (pesimisme) sole 10%? la lasta signifus 690 novaj Esperantistoj dum 1 monato, sole per tiu kurso (sed estas multe da aliaj esperanta asocioj en la mundo ...). Mi ekkonigas tiujn statistikojn al vi, kaj vi povas ilin uzi kiel/se vi volos. La retpaĝaro estis legitimita de administrantoj de Kurso de esperanto, tiel ĝi povis publikigi la statistikojn. Mi amike vin salutas

"Tämän sivun tekstiosuus on 58 binäärikilotavua pitkä. Harkitse, voisiko sivun jakaa pienempiin osiin."

Tuo tulee kun yrittää muokata.. tai siis muokkaus kyllä onnistuu mutta pitäisikö sivu tosiaan jakaa pienempin osiin tai ehkä jopa lyhentää sitä, mitä haittoja on siitä jos ei paloittele sivua pienemmiksi??? --Lintu ja Lapsi (keskustele) 3. marraskuuta 2009 kello 22.23 (EET)[vastaa]

Ei välttämättä. Tuo ilmoitus tulee aina kun sivu on tietyn kokoinen (>30 kt tjsp). --Anr 4. marraskuuta 2009 kello 04.50 (EET)[vastaa]

miksi se sitten tulee jos siitä ei ole hyötyä --Lintu ja Lapsi (keskustele) 4. marraskuuta 2009 kello 11.22 (EET)[vastaa]

No kertokaa nyt tämä vaivaa minua --Lintu ja Lapsi (keskustele) 6. marraskuuta 2009 kello 19.37 (EET)[vastaa]

Jäänne menneisyydestä tai jotain. Se on vähän tapauskohtaista kannattaako artikkeli jakaa osiin jne. --Anr 6. marraskuuta 2009 kello 20.20 (EET)[vastaa]

Siis jäänne artikkelin menneisyydestä artikkeli oli joskus ylisuuri muttei enää vai mitä --Lintu ja Lapsi (keskustele) 9. marraskuuta 2009 kello 18.35 (EET)[vastaa]

Aiemmin tuo oli tärkeää käsittääkseni siksi, että kaikki käytössä olleet selaimet eivät kunnialla selvinneet pitkistä sivuista. Nyt ala-artikkeleiksi jakaminen on paremminkin artikkelin hallittavuuskysymys. --Aulis Eskola 9. marraskuuta 2009 kello 21.15 (EET)[vastaa]