Kelmit

Kelmit ovat fiktiivisiä hahmoja Harry Potter -kirjasarjassa. Ryhmään kuului sarjan keskeisimmän hahmon Harry Potterin isä James Potter ja hänen ystävänsä Sirius Musta, Remus Lupin ja Peter Piskuilan. Vaikka jengi esiteltiin vasta Azkabanin vangissa, Kelmit ovat kaikki esitelty (tai vähintään mainittu) aikaisemmin kirjasarjassa.

Kelmien pääasiallinen toiminta oli yleinen keppostelu ja pahanteko Tylypahkan koulussa, ja muuallakin ja he olivat hyvin tiivis ja toisilleen uskollinen jengi. Heidän lempipuuhaansa oli Luihuisten tuvan oppilaiden, erityisesti Severus Kalkaroksen, kiusaaminen. Kelmit olivat erityisen lahjakkaita velhoja ja onnistuivatkin saavuttamaan täysoppineen animaagin taidon jo 15-vuotiaina, vaikka kyseisen taidon oppiminen on aikuisellekin velholle tai noidalle pitkä ja hankala tie. Alaikäisyytensä tähden he olivat laittomia animaageja eli eivät näkyneet taikaministeriön rekistereissä.

James , Sirius , Remus ja Peter tapasivat saapuessaan Tylypahkaan ja heidät kaikki lajiteltiin Rohkelikkoon.^[1] Nelikon ollessa koulussa James ja Sirius olivat hyvin suosittuja ja tunnettuja komeista ulkonäöistään; oppilaat pitivät heidän purevasta huumorintajustaan ja opettajat arvostivat heidän kykyjään, mutteivät käyttäytymistään. Heidän suosionsa ei kuitenkaan ylettynyt kaikkiin asti, sillä Severus Kalkaroksen ja heidän välillään oli syvää vihaa.^[2] James ja Sirius kiusasivat usein Kalkarosta, jota he väheksyivät, koska tämä piti pimeyden voimia suuressa arvossa. Remus, joka valittiin valvojaoppilaaksi viidentenä vuonnaan, ei estänyt ystäviään kiusaamiselta, vaikkei hän sitä hyväksynytkään. Kun James, Sirius ja Peter saivat tietää Remuksen olevan ihmissusi, he kaikki kouluttautuivat laittomiksi animaageiksi, voidakseen pitää Remukselle seuraa ja pitää tämä kontrollissa täysikuun aikaan. James, Sirius ja Peter oppivat muuttamaan muotoaan hirveksi, koiraksi ja rotaksi ja he kutsuivat toisiaan lempinimillä "Sarvihaara", "Anturajalka" ja "Matohäntä", kun taas Remuksen lempinimi oli "Kuutamo". Samoihin aikoihin he löysivät lähes kaikki Tylypahkan salakäytävät ja suunnittelivat Kelmien kartan.

Tylypahkasta lähtemisensä jälkeen James meni naimisiin Lily Evansin kanssa ja valitsi Siriuksen bestmanikseen. Kaikki Kelmit ja Lily liittyivät Feeniksin kiltaan, organisaatioon jonka Albus Dumbledore perusti taistellakseen Lordi Voldemortia ja tämän seuraajia, kuolonsyöjiä vastaan. Peter, joka oli aina ollut ystävistään heikoin ja pelkurimaisin, vaihtoi kuitenkin puoltaan liittyen kuolonsyöjiin ja tullen Voldemortin vakoojaksi. Samoihin aikoihin Dumbledore todisti Sibylla Punurmion lausumaa ennustusta pojasta, joka syntyisi kolmasti Voldemortia uhmanneille vanhemmilleen ja jolla olisi voima tuhota tämä. Pottereiden saatua tietää, että heidän poikansa oli Voldemortin erityinen kohde, Dumbledore neuvoi heitä piiloutumaan Uskollisuusloitsun avulla. Luottaessaan kaikista ystävistään eniten Siriukseen, James ja Lily halusivat hänet Salaisuudenhaltijakseen. Sirius kuitenkin oli huolissaan, että Voldemort epäilisi heti hänen olevan Pottereiden Salaisuudenhaltija ja etsisi hänet käsiinsä; joten hän neuvoi Pottereita valitsemaan Peterin haltijakseen, koska Voldemort ei ikinä epäilisi tätä kaverusjoukon "heikointa, kyvytöntä" jäsentä. Suunnitelmasta ei tiennyt kukaan, edes Remus, jonka James ja Sirius luulivat olevan vakooja. Peter kuitenkin kavalsi Jamesin ja Lilyn Voldemortille, jonka vuoksi Voldemort murhasi heidät.

Jamesin ja Lilyn kuoleman jälkeen Sirius jäljitti Peterin janotessaan kostoa parhaan ystävänsä kuolemasta. Peterillä oli kuitenkin suunnitelma: Siriuksen lähestyttyä häntä kadulla, Peter loi räjähdyksen lavastaen oman kuolemansa ja jättäen jälkeensä vain sormen todisteeksi sekä tappaen kaksitoista jästiä. Sirius pidätettiin epäiltynä Peterin ja jästien murhista sekä Pottereiden kavaltamisesta Voldemortille. Sirius vietti seuraavat kaksitoista vuotta velhovankila Azkabanissa, kunnes Azkabanin vangin tapahtumat johtavat tämän pakoon. Peter eli kyseiset kaksitoista vuotta (ja kahden ensimmäisen kirjan ajan) Ron Weasleyn lemmikkirotta, Kutkana, kunnes hän paljastui kolmannessa teoksessa.

Kirjasarjan loppuessa Sirius, Remus ja Peter ovat kaikki kuolleet. James, Sirius, Remus ja Lily kuitenkin ilmestyvät viimeisen kerran Kuoleman varjelusten aikana Harryn tajutessa, että Elpymiskivi on Dumbledoren hänelle antaman kultasiepin sisällä. Ilmestyessään haamunkaltaisina hahmoina, he tukevat Harrya tämän kävellessä kuolemaan ja vakuuttavat Harrylle, että he pysyvät aina osana häntä.

James ja Sirius ovat Harry Potter -jatko-osan päähahmoina, joka on kolme vuotta Harryn syntymää edeltävä 800-sanainen tarina.^[3] Kaverukset ajelevat Siriuksen moottoripyörällä ja heitä jahtaa kaksi jästipoliisia ylinopeutta ajamisen takia. Poliisit yrittävät pidättää kaksikon kun kolme kuolonsyöjää lentävät luudanvarsilla kohti heitä. James ja Sirius käyttävät poliisiautoa kilpenä ja kuolonsyöjät törmäävät siihen. Lopussa he pakenevat poliiseja lentäen moottoripyörällä.

James Potter (alias Sarvihaara) on Harry Potterin isä. Lapsena James oli hyvin hemmoteltu, sillä hänen vanhempansa olivat jo ikääntyneitä Jamesin syntyessä.^[4] Tylypahkassa James on nokkela oppilas ja hänet valittiin johtajapojaksi vaikkei hän koskaan ollutkaan valvojaoppilas. Hänen on kerrottu olleen myös Rohkelikon huispausjoukkueen lahjakas pelaaja.^[5][6][7] Viisasten kivi-elokuvassa Harry ja hänen ystävänsä löytävät Jamesin nimen etsijän paikalta palkintolaatasta; mutta Rowling on sanonut, että James pelasi joukkueessaan jahtaajan paikalla.^[8]

Rowling kuvasi Jamesin ja Harryn muistuttavan ulkoisesti hyvin paljon toisiaan: samanlaiset kapeat kasvot, samanlaiset kädet ja samanlainen epäsiisti musta tukka, joka sojottaa ylöspäin takaa, sekä lähes sama pituus kouluaikoina. Rowlingin kuvailun mukaan Jamesilla oli pähkinänruskeat silmät ja hieman pidempi nenä kuin Harrylla. Kuten Harry, Jamesin on kuvattu olleen hyvin hyvä, lojaali ystävä, "jonka mielestä olisi ollut häpeällisyyden huippu olla luottamatta ystäviinsä."^[9]

Kirjojen hahmot kommentoivat usein Jamesin persoonallisuutta, johon Rowling vastaa, että "Jamesissa oli paljon hyvää".^[10] Tylypahkan oppilaat näyttivät ihailevan Jamesia aikoinaan^[7] ja Dumbledore, Minerva McGarmiwa, Matami Rosmerta ja Rubeus Hagrid omaavat suurimmilta osin vain hyviä muistoja hänestä^[11][12][13], kun taas Kalkaros kertoo alituisesti Harrylle kuinka "ylimielinen" James oli.^[6] Jopa Lily kutsui Jamesia kerran "röyhkeäksi ja päsmäröiväksi jalkarätiksi"^[14] ja eräässä tilanteessa Sirius myöntää, että hän ja James saattoivat olla joskus "röyhkeitä törkimyksiä", mutta "hän [James] kasvoi siitä" (minkä Lily kuulemma huomasi heidän seitsemäntenä vuonna, jolloin kaksikko alkoi seurustella)^[15] Feeniksin killassa Harryn nähtyä Kalkaroksen muiston 15-vuotiaasta Jamesista Harry myöntää Siriukselle, että hänen isänsä oli vähän ylpeämielinen ja röyhkeä. Dumbledoren mukaan Jamesin ja Severuksen vihasuhde ei ollut samankaltainen kuin Harryn ja Draco Malfoyn. Lupin taas kertoi Harrylle Feeniksin killassa, että Kalkaros "ei jättänyt kertaakaan väliin tilaisuutta kirota Jamesia."^[7] Rowlingin mukaan "James epäili aina, että Kalkaroksella oli syvempiäkin tunteita Lilyä kohtaan, minkä vuoksi James kiusasi Kalkarosta.^[16] Siriuksen yritettyä saada Kalkaros Rääkyvään röttelöön, jossa Lupin oleili muututtuaan ihmissudeksi, James kuitenkin pelasti Kalkaroksen hengen.

Valmistuttuaan Tylypahkasta Jamesista, Lilystä ja muista heidän ystävistään tuli Feeniksin killan "täysiaikaisia taistelijoita", eikä heillä ollut tavallisia työpaikkoja.^[17] Haastattelussa Rowling paljasti, että Voldemort oli pyytänyt Jamesia ja Lilyä liittymään kuolonsyöjiin, mutta he kieltäytyivät.^[18] Kun heidän pojastaan Harrystä tuli Voldemortin kohde, Potterit piiloutuvat ja tekevät Peteristä Salaisuudenhaltijansa. 31. lokakuuta 1981 Peter kuitenkin kavalsi Pottereiden olinpaikan Voldemortille, joka hyökkäsi heidän kotiinsa Godricin notkoon varoituksetta. James käski vaimoaan juosta pakoon ja ottaa Harryn tämän pidätellessä Voldemortia. Mutta Jamesilla ei ollut sauvaa ulottuvillaan ja Voldemort tappoi hänet.

Harry Potter -elokuvasarjassa aikuista Jamesia esittää Adrian Rawlins ja teini-ikäistä Robbie Jarvis.

Pääartikkeli: Sirius Musta

Sirius Musta (alias Anturajalka) on puhdasverisen Mustan velhoperheen viimeinen jälkeläinen. Hänen sukuunsa kuuluu Bellatrix Lestrange, jonka ensiesiintyminen on kirjassa Harry Potter ja Feeniksin Kilta. Sirius on Harry Potterin kummisetä. Sirius kuolee Feeniksin Kilta -kirjassa astuttuaan/kaaduttuaan holvikaareen kuolonsyöjä Bellatrix Lestrangen takia. Elokuvassa Bellatrix langetti tappokirouksen Siriukseen, joka kaatui holvikaareen.

Pääartikkeli: Remus Lupin

Remus John Lupin (alias Kuutamo) esiintyy ensimmäisen kerran Azkabanin vangissa uutena pimeyden voimilta suojautumisen opettajana. Lupin kuolee kirjaan kuoleman varjelukset sijoittuvassa Tylypahkan taistelussa.

Peter Piskuilan (alias Matohäntä) on ainut kuolonsyöjä, jonka tiedetään olleen muussa tuvassa kuin Luihuisessa Tylypahka-aikoinaan. Valmistuttuaan Tylypahkasta Piskuilan liittyi Voldemortin seuraajiin, ja Voldemortin uhattua Piskuilanin henkeä hän alkoi vakoilla Feeniksin kiltaa, johon hän kuului. Kun Potterit saivat tietää Voldemortin kohteen olevan heidän poikansa Harry, Sirius ehdotti, että he käyttäisivät Piskuilania Salaisuudenhaltijana. Piskuilan kertoi salaisuuden Voldemortille, joka johti lopulta Jamesin ja Lilyn kuolemaan. Sirius päätti kostaa Piskuilanille, mutta Piskuilan syytti Siriusta julkisesti Pottereiden kuolemasta, ja lavasti oman kuolemansa, jossa kuoli 12 jästiä, ja jotta Piskulanin oletettaisiin kuolleen hän leikkasi sormensa irti, jolloin kaikki syy lankesi Siriuksen niskaan. Piskuilan piileksi seuraavat kaksitoista vuotta Weasleyn perheen lemmikkirotta Kutkana.

Vaikka Piskuilan esiintyykin kahdessa ensimmäisessä kirjassa Kutkana, hänen henkilöllisyyttään ei paljasteta ennen Azkabanin vankia. Kun Weasleyn perheen kuva ilmestyy Päivän Profeetta -lehden etusivulla, Sirius tunnistaa tämän ja pakenee Azkabanista. Kaksikko kohtaa lopulta Rääkyvässä röttelössä, jossa Lupin ja Sirius pakottavat Piskuilanin muuttumaan ihmismuotoonsa. Piskuilan tunnustaa petoksensa, väittäen tehneensä sen pelastaakseen oman henkensä. Siriuksen ja Lupinin aikoessa kostaa Harry anelee Siriusta mieluummin luovuttamaan Piskuilanin Ministeriölle, jolloin Sirius todettaisiin syyttömäksi. Piskuilan onnistuu kuitenkin pakenemaan Lupinin johdattaessa häntä pois röttelöstä muuttuessaan ihmissudeksi. Piskuilan on kuitenkin henkensä velkaa Harrylle.

Piskuilan palaa Voldemortin palvelukseen auttaen häntä saavuttamaan ihmismuodon ja auttaa Barty Kyyry Jr.:ia tyrmäämään Villisilmä Vahkomielen, joka käynnistää neljännen kirjan tapahtumat. Kirjan lopussa Piskuilan tappaa Cedric Diggoryn Voldemortin käskystä ja suorittaa monimutkaisen loitsun luodakseen Voldemortille kehon ja uhratessaan kätensä sitä suorittaessaan. Palattuaan ruumiiseensa Voldemort korvaa Piskuilanin vahingoittuneen käden hopeakädellä. Vaikka Piskuilan palasikin Voldemortin luo, hänen onnensa on lyhyt; Puoliverisessä prinssissä Kalkaros kohtelee häntä palvelijana ja Kuoleman varjeluksissa hänet sijoitetaan Malfoyn kartanoon vahtimaan vankeja. Harryn ja Ronin ollessa vankeina Piskuilan tarkistaa vangit jolloin kaksikko hyökkää tämän kimppuun. Piskuilan alkaa kuristaa Harrya hopeakädellään, mutta Harryn muistuttaessa häntä tämän henkensä pelastamisesta, Piskuilan epäröi hetken muistellen velkaansa. Epäröinnin hetkenä hopeakäsi kääntyy Piskuilania vastaan ja kuristaa tämän oman säälinsä takia.

Elokuvissa aikuista Piskuilania esittää Timothy Spall ja teini-ikäistä Charles Hughes.