Kaupallinen radiotoiminta Suomessa

Kaupallinen radiotoiminta käynnistyi Suomessa keväällä 1985.^[1] Vuonna 2021 Suomessa toimi noin 60 kaupallista radiokanavaa.^[2]

Keskimäärin 3,4 miljoonaa suomalaista kuuntelee kaupallisia radiokanavia viikoittain (huhtikuu–kesäkuu 2021). Kaupallisten radiokanavien päivittäinen kuunteluaika on keskimäärin 71 minuuttia.^[3] Suurin osa kaupallisen radion kuuntelijoista on alle 45-vuotiaita^lähde?.

Suomen kuunnelluimmat kaupalliset radiokanavat olivat vuonna 2018 Radio Nova, Radio Suomipop, Radio Rock, Iskelmä, Radio Aalto, Loop, Radio NRJ, Radio Nostalgia, Kiss, Radio City, HitMix, Järviradio ja Helmiradio^[4].

Suomen Paikallisradioliiton toiminta alkoi vuonna 1983. Liiton tavoitteena oli perustaa Suomeen kaupallinen radio Yleisradion monopolin rinnalle. Valtioneuvosto myönsi ensimmäiset toimiluvat 24. tammikuuta 1985. Niiden myötä Suomeen perustettiin vuonna 1985 yhteensä 18 radioasemaa, joista puolet on yhä toiminnassa. Ensimmäisenä aloitti Radio Lakeus 27. huhtikuuta Nivalassa ja heti perään Radio City vapunaattona Helsingissä.

Kaupallisen radion perustaminen Suomeen merkitsi murrosta suomalaisessa mediakentässä ja populaarikulttuurissa. Se toi suomalaisten saataville pop- ja rock-musiikin, jota oli sitä ennen soitettu radiossa vain pari tuntia viikossa. Myös suomalaisten artistien ja bändien määrä kasvoi.

Kaupallisen radion myötä radioasemien lukumäärä Suomessa moninkertaistui ja radion parissa vietetty aika kaksinkertaistui. Etenkin nuoret löysivät radion. Kaupallisen radion perustamisen myötä Yleisradio teki kanavauudistuksen vuonna 1990, jolloin syntyivät Yle Radio Suomi ja nuorille suunnattu Radiomafia (nykyinen YleX).

Kaupallinen radio järjesti ensimmäisenä Suomessa laajoja ilmaiskonsertteja. Vuonna 1993 Radio Ykkönen toi Beach Boysin Kaivopuistoon ja Radio City Leningrad Cowboysin ja Puna-armeijan kuoron Senaatintorille.

Kaupallinen radio sai toimiluvan Suomen ainoalle valtakunnallisesti kuuluvalle radiokanavalle vuonna 1996. Radio Nova aloitti toimintansa vuonna 1997. Sitä kuuntelee nykyään 954 000 suomalaista viikoittain.^[5]

Kaupallinen radio on ollut ponnahduslauta monelle suomalaiselle viihde- ja media-alan ammattilaiselle. Kaupallisessa radiossa ovat vaikuttaneet muun muassa Pauli Aalto-Setälä, Tuomas Enbuske, Maria Guzenina, Henkka Hyppönen, Lauri Karhuvaara, Sakari Kuosmanen, Baba Lybeck, Antero Mertaranta, Jari Sarasvuo, Ruben Stiller, Teppo Turkki, Juha Tynkkynen ja Mato Valtonen.

Kaupallisten radioasemien toiminta rahoitetaan Suomessa mainosajan myynnillä. Vuonna 2009 radiomainontaa ostettiin 49,7 miljoonalla eurolla. Radiomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta oli 3,9 prosenttia. Radiomainonnasta 71 prosenttia oli valtakunnallista ja 29 prosenttia paikallista. ^[6] Vuonna 2009 mainostajat ostivat mediatilaa ja -aikaa yhteensä 1 263,4 miljoonalla eurolla. ^[7]

Suomessa radioasemien toimilupia myöntää sekä taajuuskoordinointia valvoo Liikenne- ja viestintävirasto. Muiden kuin Yleisradion on haettava radiotoiminnan harjoittamiseen toimilupa valtioneuvostolta. Nykyinen kaupallisten radioiden kymmenvuotinen toimilupakausi käynnistyi 1. tammikuuta 2020.^[8]

Kaupallisten radioasemien toimiluvissa määritellään muun muassa lähetysalue ja -teho sekä ohjelmiston sisältö. Kaupalliset radiokanavat ovat Suomessa joko valtakunnallisia, alueellisia tai paikallisia.

RadioMedia on Suomen kaupallisten radioiden edunvalvonta- ja markkinointiliitto. Se vastaa kaupallisen radiotoimialan tutkimus- ja tietopalveluista, koulutuksesta, tiedotuksesta sekä markkinoinnista. Liittoon kuuluu 49 kaupallista radioasemaa ja yli 320 lähetystaajuutta.

Liitto tilaa yhdessä Yleisradion ja Markkinointiviestinnän Toimistojen Liiton kanssa tutkimusta, jossa seurataan suomalaisten radiokanavien kuuntelijamääriä ja kuunteluun käytettyä aikaa. Tutkimus on nimeltään Kansallinen Radiotutkimus KRT ja sen toteuttaa kerran kuukaudessa Finnpanel.

RadioMedia organisoi vuosittain ammattilaisten Kaiku-radiomainoskilpailun sekä alle 29-vuotiaiden alan opiskelijoiden ja suunnittelijoiden Raiku-radioideakilpailun. Se järjestää myös joka syksy RadioGaalan, jossa palkitaan kaupallisen radiotoimialan parhaimmisto.

RadioMedia on Viestinnän Keskusliiton ja Euroopan yksityisten radioliittojen edunvalvontajärjestö AER:n (Association of European Radios) jäsen. Sen toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla sekä yhteiskunnallisilla tietoiskukampanjoilla.

RadioMedia on toiminut 1980-luvulla nimellä Suomen Paikallisradioliitto ja sen jälkeen nimellä Suomen Radioiden Liitto ja 1. kesäkuuta 2010 lähtien nimellä RadioMedia.^[9]

• Mainonta
• Mainostoimisto
• Markkinointiviestintä
• Mediatoimisto
• Paikallisradio Suomessa
• Luettelo suomalaisista radioasemista
• Radiot.fi

• RadioMedia
• Mainonnan määrä – TNS Gallup (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kansallinen Radiotutkimus – Finnpanel

• RadioMedian kotisivut
• Kaiku-radiomainoskilpailu
• Raiku-radioideakilpailu (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kansallinen Radiotutkimus
• Association of European Radios
• Radiot.fi
• Oinonen, Paavo: Kun radioaallot vapautuivat. Kirja-arvostelu teoksesta Kemppainen, Pentti: Radio kuuluu kaikille! Kaupallisen radion historia Suomessa. Into Kustannus Oy, 2015. (Agricolan kirja-arvostelut, 9.7.2015)