Karva (kasvitiede)

Kasvien karvat ovat epidermistä ulkopuolelle tulevia rakenteita, ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta solusta. Karvat voivat olla yksinkertaisempia trikoomia eli solukarvoja tai monimutkaisempia emergenssejä eli solukkokarvoja. Karvatonta kasvinosaa kutsutaan yleensä kaljuksi kasvinosaksi. Jos kasvinosan pinnalla on runsaasti erilaisia karvoja, voivat karvat saada vihreän kasvinosan näyttämään harmahtavan- tai ruskehtavanväriseltä.

Kasveilla voi olla erilaisia karvoja eri osissa kasvia ja samassa kasviyksilössä voi olla useantyyppisiä karvoja. Karvat voivat olla pehmeitä ja taipuisia tai kovia ja piikkimäisiä, jolloin niitä voidaan kutsua piikeiksi. Heinäkasvien (Poaceae) helpeessä olevaa karvaa kutsutaan vihneeksi ja kaleessa olevaa karvaa odaksi.

Trikoomat eli solukarvat ovat yksi- tai monisoluisia karvoja, jotka koostuvat pelkästään epidermin soluista. Lisäksi trikoomat voivat olla aineita erittäviä tai erittämättömiä karvoja.^[1] Trikoomia voidaan jaotella eri tyyppeihin seuraavasti:

• hapsikarva: haaraton, ohut ja pitkä erittämätön trikooma^[2]
• kaarikarva: haaraton, kaareva ja yleensä lyhyt erittämätön trikooma^[3]
• huopakarva: mattomaisen peitteen erittämätön trikooma^[4]
• hankakarva: kaksihaarainen erittämätön trikooma^[5]
• tähtikarva: monihaarainen erittämätön trikooma^[6]
• kilpikarva: lyhyen varren päässä oleva levymäinen erittämätön trikooma^[7]
• rakkulakarva^[8]
• nystykarva: yleensä pallopäinen erittävä trikooma^[9]

Emergenssit eli solukkokarvat ovat aina monisoluisia karvoja, jotka koostuvat epidermisolujen lisäksi myös jonkin toisenkin solukon soluista. Kovia emergenssejä ovat esimerkiksi ruusujen (Rosa) piikit ja pehmeämpiä emergenssejä esimerkiksi nokkosten (Urtica) poltinkarvat.^[10]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karva (kasvitiede) Wikimedia Commonsissa