Kappalemitta

Kappalemitat ovat eri yhteyksissä käytettyjä lukumäärän yksiköitä, jotka tarkoittavat määrälukua kappaleita (lyhenne kpl^[1]) jotakin tavaraa. Niitä on varsinkin entisinä aikoina ollut käytössä suuri joukko, ja ne ovat vaihdelleet eri aikoina. Monia niistä käytetään tai on käytetty vain joistakin tietyistä tavaralajeista.^[2]

Yleiskäyttöisiä, nykyäänkin käytössä olevia kappalemittoja ovat:

• pari = 2 kpl
• tusina = 12 kpl
• krossi = 144 kpl^[3]

Muun muassa seuraavia kappalemittoja on yleensä käytetty vain joistakin tietyistä tavaroista:

• tikkuri = 10 kpl (nahkoja tai vuotia, joskus myös veitsiä)^[4]
• kartonki = 10 kpl tupakka-askeja tai muita pahviaskeja pakattuna isompaan pakkaukseen^[5]
• torni = 10 kpl nuuskapurkkeja^[6]
• tiu = 20 kpl (munia, joskus myös kaloja)^[7]
• toltti = 12 kpl (lautoja)^[7]
• kerppu, kerppo, kerpo = 31 kpl (nahkiaisia, kolmekymmentä nahkiaista, jotka sidotaan yhdellä nahkiaisella kerpuksi = 31)^[8][9][10]
• kiihtelys = 40 kpl (oravannahkoja)^[11]
• puntti = 10 kpl (tulitikkurasioita)
• puntti = 20 kpl (kukkia, usein ruusuja) ^lähde?

Paperiarkeista käytetään seuraavia kappalemittoja:^[12]

• kirja = 25 arkkia
• riisi = 500 arkkia (= 20 kirjaa), lyhenne r tai rsi^[1]
• pakka = 5 000 arkkia (= 10 riisiä)

• Jarmo Grönroos & Arja Hyvönen & Petteri Järvi & Juhani Kostet & Seija Väärä: Tiima, tiu, tynnyri, Miten ennen mitattiin. (2. uud. painos) Turun Maakuntamuseo, Saarijärven Offset Oy, 2004. ISBN 951-595-093-7