Junkers F 13

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Junkers F 13 Deutsches Museumissa Münchenissä.
Junkers F 13 starttaa Tempelhofin lentokentältä Berliinistä vuonna 1923.

Junkers F 13 oli maailman ensimmäinen kokometallinen matkustajalentokone. Alatasoisen ja yksimoottorisen Junkers F 13:n suunnitteli Hugo Junkersin omistaman Junkers-lentokonetehtaan diplomi-insinööri Otto Reuter vuonna 1919. Koneen ensilento tapahtui kesäkuussa 1919. Junkers F 13 oli hyvin suosittu matkustajakone. Vuoteen 1933 mennessä sitä rakennettiin 322 kappaletta kolmenatoista eri versiona.[1]

Käyttö Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Aero Oy avasi ensimmäisen lentoreittinsä 20. maaliskuuta 1924 Helsingistä Tallinnaan, sen käyttämä kone oli Junkers F 13. Matkustajapaikkoja oli neljä. Vuosina 1924−1935 Aerolla oli kaikkiaan seitsemän Junkers F 13 -konetta. Niillä lennettiin Tallinnan lisäksi myös Tukholmaan. Julkisuutta Aero sai vuoden 1928 kesäkuussa, kun sen Junkers F 13 -kone, lentäjänään Gunnar Lihr, osallistui Huippuvuorilla italialaisen tutkimusmatkailijan Umberto Nobilen Italia-ilmalaivan etsintöihin. Lihr onnistui etsinnöissään löytäen ja pelastaen yhden miehistön jäsenistä.[2]

Talvisodassa Lapissa toiminut ruotsalaisten vapaaehtoisten yksikkö Flygflottilj 19 siirsi yhden Junkers F 13kä -koneen Suomen siviili-ilma-alusrekisteriin 29. toukokuuta 1940. Siitä tuli ilmavoimien JU-120. Kone toimi sairaankuljetuskoneena, yhteyskoneena ja lopuksi Viestipataljoonan koulutuskoneena vuosina 1941–1947.[3]

Rajavartiolaitos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merivartiolaitos hankki kaksi F 13 -konetta vuonna 1932, tunnuksin LK-2 ja LK-3 sekä vuonna 1934 vielä kolmannen jonka tunnus oli LK-4.[4] Ilmavoimat käytti näitäkin koneita tiedusteluun Ahvenanmerellä talvisodan aikana.

Tekniset tiedot (F 13kä)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[1]

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 2
  • Matkustajat: 5
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&010.025000010,25 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&017.075000017,75 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&03.05000003,50 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&043.&&&&0043,0 m²
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&01560.&&&&001 560 kg
  • Lentopaino: &&&&&&&&&&&02700.&&&&002 700 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 × Pratt & Whitney R-1340-C Wasp -tähtimoottori
  • Potkuri: kaksilapainen Junkers Pak

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0215.&&&&00215 km/h
  • Matkalentonopeus: &&&&&&&&&&&&0175.&&&&00175 km/h
  • Lentomatka: &&&&&&&&&&&&0950.&&&&00950 km
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&&05500.&&&&005 500 m
  • Nousuaika: 5 min 1 000 metriin
  • Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari; Niska, Klaus: Suomen ilmavoimien historia 15 − Meritoimintakoneet. Tampere: Apali Oy, 1995. ISBN 952-5026-03-5
  1. a b Keskinen et al. 1995 s. 26
  2. Aero saa laajaa julkisuutta Finnair. Viitattu 30.1.2009.
  3. Keskinen et al. 1995 s. 27
  4. Autere, Pekka: 1930-luku Junkers F-13: ensimmäiset ambulanssilennot Pekka Autere. Arkistoitu 11.9.2005. Viitattu 29.1.2009.