Japaninruusukvitteni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Japaninruusukvitteni
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Alaheimo: Amygdaloideae
Suku: Ruusukvittenit Chaenomeles
Laji: japonica
Kaksiosainen nimi

Chaenomeles japonica
(Thunb.) Lindl. ex Spach

Katso myös

  Japaninruusukvitteni Wikispeciesissä
  Japaninruusukvitteni Commonsissa

Japaninruusukvitteni (Chaenomeles japonica) [2] on ruusukasveihin kuuluva pensas, joka on kotoisin Japanista. Japaninruusukvitteni kasvaa 50–80 cm:n korkuiseksi. Sen kasvutapa on koheneva, ja se muodostaa juurivesoja. Japaninruusukvitteni kukkii Suomessa touko-kesäkuussa. Sillä on 2,5 cm leveät, tavallisesti punaiset kukat. Japaninruusukvitteni tuottaa kypsinä keltaisia, halkaisijaltaan enintään noin viisisenttisiä hedelmiä. Hedelmissä on miellyttävä tuoksu, ja ne muistuttavat pientä omenaa. Tuoreena ne ovat melko kovia ja happamia. Niitä voidaan käyttää hyytelön ja liköörin valmistukseen.

Kotiseudullaan japaninruusukvitteni kasvaa ravinteikkaissa, tuoreenpuoleisissa sukkessiovaiheen nuorissa lehtimetsissä. Ilmastollisesti se on temperaattinen-meridionaalinen, lievästi mereinen.

Suomessa japaninruusukvitteni menestyy vyöhykkeillä I–II, suojaisilla paikoilla myös vyöhykkeellä III. Se menestyy parhaiten aurinkoisessa kasvupaikassa kuivassa, runsasmultaisessa, kalkki- ja hiekkapitoisessa maaperässä.[3] Sitä voidaan käyttää yksittäis- ja peittopensaana, mutta se ei estä rikkakasvien kasvua.

Japaninruusukvitteniä voi helposti lisätä siemenistä.[3] Siemenet kylvetään ulos syksyllä ja ne itävät toukokuussa. Siemenkylvöllä lisätyillä taimilla on riittävän erilaiset perintötekijät pölytystä varten; japaninruusukvitteni on ristipölytteinen, niin se tarvitsee ainakin kahta eri alkuperää olevia pensaita pölytyksen varmistamiseksi.[3]

On olemassa tarharuusukvitteneiksi kutsuttuja lajikkeita, jotka ovat japanin- ja kiinanruusukvittenin risteymistä kehitettyjä.[3]

  • Hämet-Ahti, L. ym.: Suomen puu- ja pensaskasvio. Toinen uudistettu painos.. Dendrologian Seura ry, 1992.
  1. Oldfield, S.: Chaenomeles japonica IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.4.2021. (englanniksi)
  2. Toim. Räty, Ella ja Alanko, Pentti: Viljelykasvien nimistö - Kulturväxternas namn. Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9 (suomeksi) ja (ruotsiksi)
  3. a b c d Leena Raivio, Anne Joutsenlahti-Lankinen: Meillä kotona: Ruusukvitteni on Suomen sitruuna Viherpiha 13.12.2013. Viitattu 28.7.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.