I kaupunginosa (Turku)
| I kaupunginosa | |
|---|---|
| I stadsdel | |
 Kaupungin kartta, jossa I kaupunginosa korostettuna. Turun kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Turku |
| Suuralue | Keskusta |
I kaupunginosa on Turun keskustan numeroiduista kaupunginosista itäisin. Kaupunginosa sijaitsee Aurajoen itäpuolella Uudenmaankadun ja Helsinginkadun (valtatie 1) välissä rajoittuen etelässä Kupittaankatuun. Kaupunginosa muodostuu pienalueista 10210 Yliopisto I ja 10211 Sirkkala I. Kaupunginosassa sijaitsevat Turun molemmat yliopistot: suomenkielinen Turun yliopisto ja ruotsinkielinen Åbo Akademi. Myös Turun yliopistollinen keskussairaala (TYKS), Akatemiatalossa toimiva Turun hovioikeus, Turun tuomiokirkko ja entinen Sirkkalan kasarmi sekä Turun kasarmi ovat I kaupunginosassa.
Kaupunginosassa sijaitseva Kerttulinmäki ulottuu 27 metriä merenpinnan yläpuolelle.[1]
Kaupunginosa on suhteellisen tiheään asuttu: sen väkiluku on 7 902 (2016). Kaupunginosan väestöstä alle 15-vuotiaita on 4,7 % ja yli 65-vuotiaita 16,5 %. Äidinkielenään suomea puhuu 82,8 % kaupunginosan asukkaista, ruotsia 12,5 % ja muita kieliä 4,7 %.[2] Suurimmillaan kaupunginosan väestö oli 1960-luvulla.
Perustamisen yhteydessä ruutukaava-alueen roomalaisin numeroin merkityille kaupunginosille annettiin ruotsinkieliset nimet, jotka eivät kuitenkaan päätyneet yleiseen käyttöön. Teoriassa nimet ovat edelleen voimassa, ja I kaupunginosan nimi kirjoitettuna on Kyrko Stadsdelen.[3]
Suomen Kotiseutuliitto valitsi I kaupunginosan Vuoden kaupunginosaksi vuonna 2021.[4]
Entisiä tehtaita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1900-luvulla I kaupunginosassa Kerttulin alueella ja viereisellä Kupittaalla oli paljon teollisuutta, muun muassa Turun Uusi Panimo, Vilénin tehdas, Suomen Vehnämylly, Vuota- ja nahkakomppania, Auran kenkätehdas, Auran Kultaseppä, Tunturin polkupyörätehdas, Lounais-Suomen Osuusteurastamo ja sen einestehdas sekä monia tekstiilialan tehtaita kuten Silo, Röngän vaatetehdas ja Turun Liivi. Rautatien takana Itäharjulla oli Kupittaan Savi, Yliopistonmäen ja Aurajoen välissä Asan radio- ja tv-tehdas. Yhtenä viimeisistä teollisuuslaitoksista alueella pysyi entisen LSO:n eli sittemmin HKScanin makkaratehdas, joka purettiin kerrostalojen tieltä 2010-luvulla.[5]
-
Turun hovioikeus -
Turun yliopiston Arcanum, Calonia, Educarium ja Publicum -
Åbo Akademin päärakennus
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Turun vanhankaupungin kehittämissuunnitelma
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Knuuti, Heikki; Merenkylä, Liisa; Nordling, Seija ja Soilamo, Arto: ”Erilaisia pikkutietoja Turusta”, Kotikaupunkini Suomen Turku, s. 165. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-07684-1
- ↑ Väestö iän ja kielen mukaan alueittain 31.12.2016 - Sivu 23 Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2017. Turun kaupunki. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ Pageflow: Uusi juttusarja vie Turun ytimeen: Maaginen I kaupunginosa on Suomen hengellinen keskus ja rakas asuinalue ts.fi. Viitattu 21.7.2020. (englanniksi)
- ↑ Turun I kaupunginosa on valittu Vuoden kaupunginosaksi turku.fi. 13.5.2021. Viitattu 14.5.2021.
- ↑ Somerpalo, Seija: Lapsuusmuistojani 1940- ja 1950-luvun Turusta (PDF) 2017. Turun seudun senioriopettajat ry. Arkistoitu 26.9.2018. Viitattu 25.9.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]