Hermann Alexander Diels

Hermann Alexander Diels (18. toukokuuta 1848 Biebrich bei Wiesbaden – 4. kesäkuuta 1922 Berliini-Dahlem) oli saksalainen filologi, klassisen kirjallisuuden ja antiikin filosofian tutkija. Diels opiskeli aluksi Berliinin yliopistossa ja myöhemmin Bonnin yliopistossa, josta väitteli vuonna 1870 Hermann Usenerin oppilaana. Hänen ystäviinsä kuului Ulrich von Wilamowitz-Moellendorff. Diels palasi Berliiniin vuonna 1877. Hänestä tuli Berliinin yliopiston professori vuonna 1886.

Diels tunnetaan ennen kaikkea esisokraattisilta filosofeilta säilyneiden tekstikatkelmien kokoelmasta Die Fragmente der Vorsokratiker (1903), joka on edelleen laajalti tutkijoiden käytössä. Diels popularisoi samalla termin ”esisokraatikko”, vaikkakin se oli esiintynyt jo George Groten teoksessa Plato and the Other Companions of Sokrates (1865).

Diels uudisti ja laajensi Die Fragmente der Vorsokratiker -teosta kolme kertaa, ja myöhemmin Walther Kranz julkaisi siitä viidennen uudistetun painoksen 1934–37 ja kuudennen 1952. Teoksen myöhemmät painokset ovat uusintapainoksia viimeksi mainitusta.

• De Galeni historia philosopha (väitöskirja, 1870)
• Doxographi Graeci (1879)
• Commentaria in Aristotelem Graeca (1882–1909)
• Parmenides Lehrgedicht (1897)
• Poetarum Philosophorum Fragmenta (1901)
• Die Fragmente der Vorsokratiker (1903)
• Die Handschriften der antiken Ärzte (1905–07)
• Antike Technik: 7 Vorträge (7 luentoa, 1920)

• Wesseling, Klaus-Gunther: Diels, Hermann Alexander Biographisch-Bibliographisches Kirchenlexikon. (saksaksi)

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: de:Hermann Alexander Diels