Herman Gesellius
Herman Ernst Henrik Gesellius (16. tammikuuta 1874 Helsinki – 24. maaliskuuta 1916 Hvitträsk, Kirkkonummi) oli suomalainen arkkitehti, joka oli osakkaana arkkitehtitoimistossa yhdessä Eliel Saarisen ja Armas Lindgrenin kanssa vuodesta 1896 lähtien.[1]
Geselliuksen vanhemmat olivat kauppias Herman Otto Gesellius ja Emilia Caroline Auguste Struckmann. Hän pääsi ylioppilaaksi 1893 Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta. Gesellius suunnitteli aluksi insinöörin uraa: ennen arkkitehtiopintojen aloittamista 1893 hän oli harjoittelijana tehtaassa Pietarissa ja opiskeli koneenrakennustakin vuoden verran.[2] Hän valmistui vuonna 1897 Polyteknillisestä opistosta (nyk. Teknillinen korkeakoulu). Gesellius kuoli verrattain nuorena kurkkusyöpään vuonna 1916, minkä vuoksi hänen tuotantonsa jäi suppeaksi. Hänet on haudattu Hvitträskiin.[1]
Geselliuksen rakennussuunnitelmista tunnetuimpia ovat 1913 valmistunut Viipurin rautatieasema sekä Wuorion talo Helsingin Unioninkadulla. Sisustuksia hän teki muun muassa Suur-Merijoen kartanoon ja Haus Remeriin.[2] Gesellius suunnitteli vuonna 1910 myös kaksi liike- ja asuintaloa Annankatu 10 ja Annankatu 11 Helsinkiin (ns. Geselliuksen portti). Näistä Annankatu 10:n talo purettiin 1960-luvulla mutta Annankatu 11 on säilynyt.[3]
Gesellius oli naimisissa vuodesta 1904 Matilda Tony Charlotta Saarisen, o.s. Gyldén kanssa.[1] Geselliuksen veli oli kauppaneuvos Rudolf Gesellius ja sisar tekstiilitaiteilija Loja Saarinen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Herman Gesellius. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- ↑ a b Museovirasto
- ↑ Unohdettu Herman Gesellius, Sofia Helsingin kaupunginmuseon asiakaslehti 1/2014
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Herman Gesellius Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
