Hashima (saari)

Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Hashima (jap. 端島, myös jap. 軍艦島, Gunkanjima) on yksi Nagasakin prefektuurin 505 asumattomasta saaresta Japanissa. Se sijaitsee noin viidentoista kilometrin päässä Nagasakista. Saarella oli asutusta vuodesta 1887 vuoteen 1974, kun siellä harjoitettiin kaivostoimintaa. Hiilikaivoksen sulkeuduttua saari autioitui ja on nykyään täynnä hylättyjä betonirakennuksia, jotka ränsistyvät vähitellen. Huhtikuussa 2009 maihinnousu saarelle sallittiin jälleen. Saarelle matkustaminen oli kiellettyä yli 20 vuotta.

Hashiman lähellä sijaitsevalle Takashiman saarelle syntyi brittien avustuksella Japanin ensimmäinen moderni hiilikaivos 1800-luvun loppupuolella. Saarella oli harjoitettu hiilenlouhintaa jo vuosisatoja alkeellisin menetelmin. Kaivoksen menestys toi vaurautta Nagasakille ja herätti kiinnostusta naapurisaaria kohtaan.

Ensimmäiset louhintakokeilut Hashimalla tehtiin vuonna 1887, jolloin saarelle muutti ihmisiä ensimmäisen kerran. Mitsubishi osti saaren kolme vuotta myöhemmin ja aloitti projektin, jonka tarkoituksena oli louhia hiiltä merenpohjasta. Kaivoksesta sivutuotteena saatua jätemaata käytettiin saaren pinta-alan kasvattamiseen rakennuksia varten. Työntekijöiden asunnoiksi rakennettiin Japanin ensimmäiset suuret betonirakennukset. Suojaksi merenkäyntiä vastaan valmistuivat vuonna 1907 korkeat muurit, jotka saivat saaren näyttämään taistelulaivalta. Tästä Hashima sai lempinimen Gunkanjima (taistelulaivasaari).

Vuoteen 1916 mennessä Hashiman väkiluku oli noussut yli kolmeen tuhanteen, ja saari tuotti noin 150 000 tonnia hiiltä vuodessa. Lisää asumuksia tarvittiin, ja pienellä saarella kohosi pian yli 30 korkeaa betonirakennusta, jotka olivat tuohon aikaan harvinaisuuksia Japanissa. Rakentaminen jatkui myös toisen maailmansodan aikana maan suuren hiilentarpeen tyydyttämiseksi. Vuonna 1941 saavutettiin tuotantohuippu: 410 000 tonnia hiiltä vuodessa. Merenalaisessa kaivoksessa työskentely oli kuitenkin raskasta ja vaarallista. Myös elinolot saarella olivat kehnot, ja onnettomuuksiin sekä uupumuksen ja aliravitsemuksen aiheuttamiin sairauksiin kuoli noin 1 300 työntekijää. Kun japanilaisia tarvittiin sotarintamalla, tehtaisiin tuotiin pakkotyöläisiä muun muassa Koreasta ja Kiinasta. Jotkut yrittivät paeta uimalla mantereelle.

Maailmansodan päätyttyä teollisuus alkoi taas kukoistaa, ja vuonna 1959 Hashiman väkimäärä oli ennätyslukemissa. Tila kävi todella ahtaaksi 5 259 asukkaalle, ja Hashiman tuon ajan asukastiheyden sanotaan olevan korkein maailmassa. Asunnon koko oli suoraan verrannollinen henkilön arvoasemaan. Saari tarjosi asukkailleen kaikki välttämättömät palvelut: siellä oli kouluja, ravintoloita, kauppoja, sairaala, elokuvateatteri, kampaamo, buddhalainen temppeli ja bordelli. Moottoroituja ajoneuvoja ei käytännössä ollut, sillä saaren läpi saattoi kävellä muutamassa minuutissa.

Ruoka saarelle tuotiin mantereelta, samoin juomavesi, kunnes merenalaiset vesiputket saatiin valmiiksi vuonna 1957. Myrskyjä pelättiin, sillä ne eristivät saaren ulkomaailmasta. Minkäänlaista kasvillisuutta saarella ei esiintynyt ennen kuin asukkaat alkoivat vuonna 1963 tuoda maata mantereelta ja istuttaa puutarhoja talojensa katoille.

Kaivostoiminta alkoi muuttua kannattamattomaksi, kun öljy korvasi hiilen Japanin energiantuotannossa 1960-luvun lopulla. Hiilikaivoksia alettiin sulkea ympäri maata, eikä Hashiman kaivos ollut poikkeus. Saaren työväestöä alettiin vähitellen vähentää, ja virallisesti kaivoksen sulkemisesta ilmoitettiin 15. tammikuuta 1974. Hashima tyhjentyi hyvin nopeasti: viimeinen asukas poistui 20. huhtikuuta.

Hashiman saarella kuvattiin elokuva Midori Naki Shima vuonna 1949. Myös James Bond vierailee saarella elokuvassa 007 Skyfall (2012)^[1]. Helsingissä sijaitsevan nykytaiteen museo Kiasman ARS 06 -näyttelyssä oli esillä Carl Michael von Hausswolffin ja Thomas Nordanstadin videoteos Hashima, Japani, joka sisältää kuvia saarelta.

• Brian Burke-Gaffney: Hashima: The Ghost Island (englanniksi)
• Yuji Saiga: Valokuvia ja tietoa Gunkanjimasta (englanniksi, japaniksi)

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hashima.

• Uer.ca: tietoa, valokuvia (englanniksi)