Hannu Lintu
Hannu Petteri Lintu (s. 13. lokakuuta 1967 Rauma) on suomalainen kapellimestari.[1] Hän on toiminut Suomen Kansallisoopperan ja -baletin ylikapellimestarina 1. tammikuuta 2022 alkaen.[2] Syksyllä 2023 Lintu aloittaa myös Lissabonissa toimivan Calouste Gulbenkianin säätiön orkesterin ja kuoron ylikapellimestarina.[3]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lintu opiskeli pianon- ja sellonsoittoa Turun konservatoriossa sekä Sibelius-Akatemiassa. Orkesterinjohtoa hän opiskeli aluksi Atso Almilan johdolla, mutta siirtyi vuonna 1992 Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalle, missä häntä opettivat professorit Jorma Panula ja Eri Klas sekä vierailevana opettajana Ilja Musin. Vuonna 1994 Lintu voitti Bergenissä Pohjoismaisen kapellimestarikilpailun,[4] jonka tuomariston puheenjohtajana toimi Mstislav Rostropovitš. Orkesterinjohdon diplomitutkinnon Lintu suoritti vuonna 1996.
Vuosina 1998–2001 Lintu toimi Turun kaupunginorkesterin ylikapellimestarina, 2002–2005 Helsingborgin sinfoniaorkesterin taiteellisena johtajana ja 2009–2013 Tampere Filharmonian ylikapellimestarina. Hänet valittiin Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestariksi 14. joulukuuta 2010.[4] Vuosina 2012–2013 Lintu oli RSO:n päävierailija ja 2013–2021 ylikapellimestari. Lintu tunnetaan aktiivisuudestaan nykymusiikin ja kantaesitysten parissa, ja hän työskentelee säännöllisesti myös Avanti!-kamariorkesterin sekä pohjoismaisten ja kansainvälisten pääsääntöisesti nykymusiikkia esittävien orkesterien kanssa. Hän toimi Avanti!n Suvisoitto -festivaalin 2005 taiteellisena johtajana.
Lintu on vieraillut monien orkestereiden kapellimestarina useilla festivaaleilla. Tällaisia ovat Flanderin festivaali, Pekingin Golden Autumn -musiikkijuhla, Adelaiden festivaali, Berliinin juhlaviikot ja New Yorkin Lincoln Centerin Pohjoismaisen musiikin tapahtuma. Lintu on toiminut kapellimestarina useissa oopperaproduktioissa sekä maakuntaoopperoissa, Savonlinnan Oopperajuhlilla (Mozartin Taikahuilu 2006) että Suomen Kansallisoopperassa (muun muassa Wagnerin Parsifal ja Mikko Heiniön Käärmeen hetki 2006).
Lintu on johtanut säännöllisesti Suomessa useita orkestereita kuten Radion sinfoniaorkesteria, Lahden kaupunginorkesteria, Tapiola Sinfoniettaa ja Tampere Filharmoniaa, jonka ylikapellimestarina hän toimi ennen Radion sinfoniaorkesteria.[4]
Ulkomaisia orkestereita ovat olleet muun muassa New Yorkin filharmonikot, Orchestre National de Bordeaux, Bournemouthin sinfoniaorkesteri, Scottish Chamber Orchestra, Radio-Sinfonie-Orchester Frankfurt, Vancouverin sinfoniaorkesteri, Sydneyn sinfoniaorkesteri, Melbournen sinfoniaorkesteri, Queenslandin sinfoniaorkesteri, Tasmanian sinfoniaorkesteri, Kööpenhaminan filharmonikot, Stuttgartin filharmonikot, Lausannen kamariorkesteri, Liverpoolin kuninkaallinen filharmoninen orkesteri, Barcelonan sinfoniaorkesteri, Brysselin radio-orkesteri, Oslon radio-orkesteri, useat yhdysvaltalaiset orkesterit sekä orkesterit Japanissa (Tokyo Metropolitan Symphony Orchestra, Nagoya Philharmonic) ja Malesiassa (Malaysian Philharmonic Orchestra).
Vuonna 2015 Lintu sai Pro Finlandia -mitalin.[5] Lokakuussa 2017 hänelle myönnettiin Suomi-palkinto.[6]
Linnun johtamat Radion sinfoniaorkesterin levytykset ovat voittaneet useita kansainvälisiä palkintoja, muun muassa Gramophone-palkinnon vuonna 2018.[7]
Linnun kausi Kansallisoopperassa päättyy kesällä 2026.[8]
Levytykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lintu on levyttänyt Jouni Kaipaisen, Sunleif Rasmussenin, Einojuhani Rautavaaran, Kaija Saariahon ja Magnus Lindbergin teoksia Skotlannin kuninkaallisen kansallisorkesterin, Tanskan kansallisen sinfoniaorkesterin, Radion sinfoniaorkesterin ja Avantin kanssa Ondine-, Naxos-, Ricordi-, Claves- ja Danacord-levymerkeille.
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnun kumppani ja myöhemmin aviopuoliso oli vuosina 2006–2023 markkinoinnin professori Pekka Mattila.[9][10]
Lintu tuomittiin lokakuussa 2024 Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa huumausainerikoksesta sakkoihin hänen tilattuaan Ksalol-lääketabletteja ulkomailta ja niiden jäätyä tulliin kiinni. Oikeus määräsi hänelle 25 päiväsakkoa. Tuomio ei ole lainvoimainen.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 506–507. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
- ↑ Terävä, Hanna: Hannu Linnun valinta Kansallisoopperan ja -baletin ylikapellimestariksi varmistui Yle Uutiset. 9.5.2019. Viitattu 21.4.2023.
- ↑ Hannu Lintu Orquestra Gulbenkianin ylikapellimestariksi | Rondo Classic rondo.fi. Viitattu 21.4.2023.
- ↑ a b c RSO:n ylikapellimestariksi Hannu Lintu Yle Uutiset. Viitattu 27.4.2014.
- ↑ Heikkilä, Markus: Jukka Puotila ja Reijo Taipale saavat Pro Finlandia -mitalit Helsingin Sanomat. 2.12.2015. Viitattu 9.12.2015.
- ↑ Ministeri Terho myönsi Suomi-palkinnot
- ↑ Kahila, Satu: RSO:n ja Hannu Linnun Bartók-levylle arvostettu Gramophone-palkinto 6.9.2018. Yleisradio. Viitattu 22.11.2018.
- ↑ Hannu Lintu ei ota vastaan jatkokautta Kansallisoopperassa, Yle.fi, uutiset 17.10.2024, viitattu 17.10.2024
- ↑ Sirén, Vesa: Linnun tie. Kuukausiliite, syyskuu 2013, nro 498, s. 46–55. Helsingin Sanomat. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.9.2013.
- ↑ Leena Ylimutka: Kapellimestari Hannu Lintu jätti jo erokodin – ökylukaali Helsingin keskustasta myynnissä Seiska.fi. 10.11.2023. Viitattu 24.1.2024.
- ↑ Kapellimestari Hannu Lintu sai tuomion www.iltalehti.fi. Viitattu 31.10.2024.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ali-Mattila, Teppo: Puikoissa: 23 tietä huippukapellimestariksi. Jyväskylä: Docendo, 2017. ISBN 978-952-291-395-1
- Hako, Pekka: Linnunradalla: Kapellimestari Hannu Linnun matkassa. Helsinki: Bazar, 2021. ISBN 978-952-279-656-1
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lintu, Hannu hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| Edeltäjä: John Storgårds |
Tampere Filharmonian ylikapellimestari 2009–2013 |
Seuraaja: Santtu-Matias Rouvali |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
