Haapavesi

Haapavesi
vaakuna	sijainti
Haapaveden keskustaa kesäkuussa 2017.
Sijainti	64°08′15″N, 025°22′00″E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Haapaveden-Siikalatvan seutukunta
Kuntanumero	071
Hallinnollinen keskus	Haapaveden keskustaajama
Perustettu	1866
– kaupungiksi	1996
Kokonaispinta-ala	1 086,53 km² 107:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	1 050,59 km²
– sisävesi	35,94 km²
Väkiluku	6 404 145:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys	6,10 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	20,1 %
– 15–64-v.	55,7 %
– yli 64-v.	24,3 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	96,4 %
– muut	3,6 %
Kunnallisvero	9,40 % 60:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja	Esa Jussila
Kaupunginvaltuusto	27 paikkaa
2021–2025[6]  • Kesk.  • PS  • Vas.  • Muut  • Kok.	14 5 4 3 1
www.haapavesi.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Haapavesi (entinen nimi Haapajärvi, Pyhäjoen seurakunnan kappeliseurakunta vuoteen 1863 asti)^{[7][8][9][10]} on kaupunki, joka sijaitsee Pyhäjoen varrella Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun Eteläisessä.

Kaupungissa asuu 6 404 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 1 086,53 km², josta 35,94 km² on vesistöjä^[1]. Väestötiheys on 6,1 asukasta/km². Haapaveden naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Raahe, Siikalatva ja Ylivieska. Entisiä naapurikuntia ovat Siikalatvaan yhdistetyt Piippola ja Pulkkila sekä Raaheen yhdistetty Vihanti.

Yritystoiminta perustuu raaka-ainevaroihin, joita jalostavat muun muassa Kanteleen voima, Vapo sekä Valio, jonka Haapaveden-tehdas tunnetaan erityisesti Oltermanni-juuston valmistajana.^[11] Haapaveden Eskolanniemessä on toiminut myös maailman suurin yksinomaan sähköä tuottava turvevoimalaitos. Haapavedellä ilmestyy Haapavesi-paikallislehti.

Haapaveden vanhimmat ihmisestä kertovat löydöt ovat kivikaudelta. Varsinkin Ainalin ympäristöstä on tavattu runsaasti kivikauteen ajoitettuja löytöjä. Kalaisan Pyhäjoen ympärille sijoittuva Haapavesi oli rautakaudella tärkeää eränkäyntialuetta. Pysyvä asutus levisi Haapavedelle 1500-luvulla. Pyhäjoen rantamaille asettuneet asukkaat saapuivat pääosin Savosta, mutta osaksi myös rannikolta.^[10]

Haapavetisten varhaisimmat elinkeinot olivat kalastus, metsästys ja maatalous. Tervanpoltto aloitettiin 1600-luvun alkupuolella ja se oli laajimmillaan seuraavan vuosisadan jälkipuolella. Tervanpolton suosioon vaikutti ennen kaikkea Haapaveden edullinen sijainti, kuntaa halkova Pyhäjoki mahdollisti vaivattoman tervankuljetuksen rannikolle. Osittain tervanpolton laajamittaisuuden vuoksi Haapaveden teollisuustoiminta oli pitkään lähes olematonta. Kylpyläsaaressa kirkonkylän välittömässä läheisyydessä toimi vuosina 1887–1926 terveyskylpylä, jossa annettiin muta- ja savikylpyjä. Kylpyjen välillä nautittiin Askon terveyslähteen vettä. Asukkaita Haapavedellä oli 1860-luvun puolivälissä n. 4 500. Suurina nälkävuosina kunnan asukasluku putosi alle 4 000:n. Vuonna 1920 kunnan asukasluku oli kuitenkin jo yli 7 000.^[10]

Pyhäjoen seurakunnan kappeliseurakuntana Haapavesi mainitaan ainakin jo 1640-luvulla, jolloin kunnan ensimmäinen saarnahuone rakennettiin. Itsenäiseksi seurakunnaksi se erotettiin vuonna 1863, mikä kuitenkin toteutui käytännössä vasta vuonna 1874. Haapaveden kunta perustettiin jo vuonna 1866. Haapaveden nimenä oli 1870-luvulle asti Haapajärvi. Seurakunnan toinen kirkko rakennettiin 1690-luvulla ja kolmas, 1981 palanut puinen ristikirkko, vuonna 1784. Kunnan nykyinen kirkko valmistui vuonna 1984.^[10]

Haapavesi liittyy läheisesti Suomen hiihtourheilun historiaan. Seudun suurhiihtäjistä ovat tunnetuimpia ensimmäisten Oulun hiihtojen (1889) voittaja Aappo Luomajoki (1845–1919), Juho Ritola (1871–1959), Matti Koskenkorva (1880–1965) sekä Suomen ensimmäisen hiihdon olympiamitalin saavuttanut Tapani Niku. Haapaveden hiihtäjien menestyksen myötä tuli kuuluisaksi myös Haapavedellä kehitetty suksityyppi, ns. haapavetinen, joka pian levisi laajalle Haapaveden ulkopuolellekin. Haapavetinen oli aikaisemmin käytettyä ns. metsäsuksea pitempi (pituus lähes 3 m) ja kapeampi (leveys n. 7 cm). Haapavetinen oli kilpahiihtäjien suosiossa 1880-luvulta 1910-luvulle.^[10]

Vuonna 1892 ruustinna Nora Pöyhönen perusti Haapaveden kotitalousoppilaitoksen, Suomen ensimmäisen tytöille tarkoitetun talouskoulun. Oppilaitoksen alkuperäinen nimi oli kasvitarha- ja keittokoulu, myöhemmin kotitalousopisto, sekä emäntäkoulu. Nykyään koulu kuuluu Haapaveden ammattioppilaitokselle.^[12]

Toisen maailmansodan jälkeen Haapavedelle asutettiin soanlahtelaisia evakoita. Tämän seurauksena Kytökylään rakennettiin vuosina 1961–1962 ortodoksisen kirkon jälleenrakennuslain perusteella ortodoksinen rukoushuone.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2017 lopussa Haapavedellä oli 6 970 asukasta, joista 4 131 asui taajamissa, 2 804 haja-asutusalueilla ja 35:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Haapaveden taajama-aste on 59,6 %.^[14] Haapaveden taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken:^[15]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Haapaveden keskustaajama	3 883
2	Vattukylä	248

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Haapaveden kaupungissa 79,6 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,2 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 19,2 prosenttia väestöstä.^[16] Haapavedellä toimii yksi evankelis-luterilainen seurakunta, Haapaveden seurakunta, joka kuuluu Oulun hiippakunnan alaiseen Kalajoen rovastikuntaan.^[17]

Luterilaisten herätysliikkeiden piirissä Haapavesi kuuluu maantieteelliseen kohtaamisalueeseen. Haapavesi kuuluu vanhoillislestadiolaisuuden yhtenäiseen kannatusalueeseen. Haapavedellä on jossain määrin kannatusta uudenheräyksen parissa ja kuuluu suunnan yhtenäiseen kannatusalueeseen.^[18] Vanhoillislestadiolaisuuden piirissä Haapavedellä toimii Haapaveden rauhanyhdistys.^[19] Uudenheräyksen piirissä Haapavedellä toimii Haapaveden Uusheräys, joka jatkaa 1910-luvulla aloitetun Karhukankaan Uusheräyksen toimintaa.^[20] Herännäisyyden piirissä Haapavedellä toimiva Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosasto on Haapaveden paikallisosasto.^[21]

Helluntailiikkeen piirissä Haapavedellä toimii vuonna 1952 perustettu Haapaveden helluntaiseurakunta, joka kuuluu Suomen Helluntaikirkkoon.^[22] Vapaakirkollisuuden piirissä Haapavedellä toimii Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Haapaveden vapaaseurakunta.^[23]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Haapaveden alueella toimii Iisalmen ortodoksinen seurakunta.^[24]

Haapaveden pohjois- ja eteläosan maisemaa hallitsevat laajat suoalueet. Kunnan keskiosa on vaihtelevampaa, vesistöjen elävöittämää mäkimaastoa. Asutus- ja peltoalueet keskittyvät kunnan keskiosaan Pyhäjoen varrelle. Haapaveden kallioperä on kivilajikoostumukseltaan vaihteleva. Kunnan keski- ja itäosassa ovat hallitsevina erilaiset graniitit, pohjoisessa ja etelässä kvartsi-granodioriitti ja erilaiset liuskeet. Irtaimista maalajeista on selvästi yleisin turve. Moreenia on eniten kunnan keskiosassa. Soraa ja hiekkaa on pääasiassa pohjoisessa Karhukankaan seudulla, josta alkaa Iisalmen-Vieremän-Raahen harjujakso. Pyhäjoen laakso on suurelta osin savi- ja hiesukerrostumien täyttämä.^[10]

Haapaveden maisema poikkeaa mäkisyytensä ja järvisyytensä ansiosta useimmista pohjalaisista jokikunnista. Maiseman kokonaisilmettä leimaa kuitenkin täälläkin Pohjanmaalle ominainen lakeus; mäkimaat ovat loivarinteisiä ja järvet matalia. Vaihtelevinta maasto on Korkattijärven, Rytkyjärven ja Pyhäjoen laajentuman, Haapajärven ympärillä.^selvennä Suhteelliset korkeudet yltävät näillä alueilla enimmillään noin 60 metriin. Kunnan korkein kohouma on Korkattivuori (186 m) Korkattijärven koillispuolella kirkonkylän-Pulkkilan maantien tuntumassa.^[10]

Kunnan metsämaista noin kaksi kolmasosaa on soistunut. Lähes puuttomia nevoja on kunnan pinta-alasta noin 30 prosenttia. Nevoista suurimmat ovat Piipsanneva kunnan itärajalla, Haaponeva Pirnesjärven eteläpuolella sekä Susineva kunnan kaakkoisosassa. Piipsanneva on Pohjoismaiden laajin yhtenäinen turvetuotannon kunnostettu suoalue. Haapavettä halkova Pyhäjoki kerää vedet koko kunnan alueelta. Suurimpia järviä ovat Korkattijärven, Rytkyjärven ja Haapajärven lisäksi Iso ja Pieni Vatjusjärvi kirkonkylän eteläpuolella sekä Osmanki ja Ainali kirkonkylän pohjoispuolella. Osmanki ja Ainali kuuluvat Suomen parhaimpiin lintujärviin.^[10]

Haapaveden kaupunginjohtaja on Esa Jussila.^[25] Kaupunginvaltuustossa on 27 paikkaa.

Kuntavaaleissa 2017 valtuustopaikat jakaantuivat seuraavasti:

Puolue	Valtuutetut	Äänet
	lukumäärä	lukumäärä	osuus
Keskusta	17	1 874	59,5 %
Vasemmistoliitto	5	588	18,7 %
Perussuomalaiset	4	422	13,4 %
Kokoomus	1	164	5,2 %
SDP	0	102	3,2 %
Yhteensä	27	3 150	100 %
Lähde: Yle: Haapavesi – Kuntavaalit 2017[26]

Haapavedellä sijaitsevia oppilaitoksia ovat muun muassa Haapaveden ammattiopisto, Jokihelmen opisto, Haapaveden Opisto ja Haapaveden lukio.

Ala-asteita Haapavedellä on useita. Melkein joka kyläkunnalla on oma koulu. Haapaveden keskustassa olevia kouluja ovat Mäkirinteen koulu ja Hyttikallion koulu. Molemmissa kyseisissä kouluissa on usea sata oppilasta ja lisäksi henkilökunta ja opettajat. Haapaveden yläaste sijaitsee Mäkirinteen koulun vieressä.

Ainali, Aittokylä, Alasydänmaa, Etelälahti, Humaloja, Karhukangas, Karsikas, Kirkonkylä, Koivikonperä, Korkatti, Kytökylä, Käräjäoja, Leppioja, Metsonperä, Mieluskylä, Myllyperä, Ojakylä, Ollala, Ollilanperä, Rytkynkylä, Salmenniemi, Sulkakylä, Vaitiniemi, Vatjusjärvi, Mustikkamäki, Vattukylä.

Haapaveden alueen suurimmat työnantajat ovat Oy Darekon Ltd, Hasa, Consolis Parma, Agronic Oy, M-Filter Ab, Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä ja Valio sekä Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi.

• Belomorsk
• Ridala
• Žatec
• Älvsbynin kunta

Tärkeimpiin kaupunkeihin:

• Helsinkiin 516 kilometriä
• Jyväskylään 246 kilometriä
• Ouluun 121 kilometriä
• Tampereelle 389 kilometriä
• Turkuun 533 kilometriä

Rautatieasemille:

• Oulaisiin 35 kilometriä
• Ylivieskaan 45 kilometriä
• Nivalaan 33 kilometriä

Lentoasemille:

• Ouluun 120 kilometriä
• Kokkolaan 140 kilometriä

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Haapavedellä vuonna 1990.^[27]

Haapaveden pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla limppisoppa, rieska, uunijuusto ja uunissa kypsennetty liharuoka lukukinkerisoosi.^[28]

• Aarne Ehojoki, arkkitehti
• Toivo Janhonen, pappi ja poliitikko
• Juha Junno, opettaja, jääkiekkoilija ja urheilujohtaja
• Pasi Jääskeläinen, laulaja, näyttelijä ja kanteleensoittaja
• Leevi Karsikas, kirjailija
• Teuvo Karsikas, opettaja ja käsikirjoittaja
• Juho Komu, poliitikko
• Matti Koskenkorva, hiihtäjä
• Aappo Luomajoki, hiihtäjä
• Matti Luttinen, poliitikko
• Hannes Manninen, poliitikko, Haapaveden kunnanjohtaja 1970–1973
• Tapani Niku, hiihtäjä, Suomen hiihdon ensimmäinen olympiamitalisti
• Väinö Niku, yritysjohtaja, metsäneuvos
• Ahti Pekkala, poliitikko ja maaherra
• Martti Pokela, kanteleensoittaja
• Antti Rantakangas, kansanedustaja
• Marko Ritola, pikajuoksija
• Sauli Rytky, hiihtäjä
• Taavi Törmälehto, Mannerheim-ristin ritari
• Matti Viinamaa (”Viina-Matti”), kansanrunoilija ja originelli

• Haapavesi Folk Music Festival
• Justimusfilms
• Luettelo Haapaveden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Toim. Ruokonen K. A. : Haapavesi ennen ja nyt 1, Haapaveden Nuorisoseurapiiri, 1948
• Toim. Ojanperä Martti:, Haapavesi ennen ja nyt 2, Haapaveden kunta ja seurakunta, 1973

• Anttila, Katariina (toim.): Kylät Korkatin kainalossa : Ojakylän, Ristisenojan, Savikosken, Leppiojanperän, Korkatin ja Sulkakylän kyläkirja. Haapavesi : Ojakylän maa- ja kotitalousseura, 2004. ISBN 952-91-7314-8.

• Haapaveden kaupungin kotisivut