Fair Deal
| Osa artikkelisarjaa |
| Sosiaaliliberalismi |
|---|
 |
Fair Deal on Yhdysvaltain presidentti Harry S. Trumanin antama nimitys niille yhteiskunnallisille ja taloudellisille uudistuksille,[1] jotka hän esitteli kongressille kansakunnan tilaa käsittelevässä puheessaan tammikuussa 1949. Truman totesi tuolloin, että ”jokaisella kansankerroksella ja jokaisella yksilöllä on oikeus odottaa yhteiskunnalta reilua sopimusta”.
Uudistukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Trumanin tavoittelemiin uudistuksiin kuuluivat vuonna 1947 säädetyn ammattiyhdistyslain (niin sanotun Taftin–Hartleyn lain) kumoaminen, minimipalkan korottaminen, valtion tukitoimet maanviljelijöille, uusi sosiaalilainsäädäntö, pakollinen sairausvakuutus, mustien suojelu rotusyrjinnältä, sosiaalinen asunnonrakennustoiminta, koululaitoksen kehittäminen liittovaltion tuella ja tehtaiden perustaminen valtion toimesta, mikäli yksityinen pääoma ei pystyisi pitämään elinkeinoelämää käynnissä. Osa Trumanin ohjelmasta, kuten minimipalkkojen korotus, sosiaalinen asunnonrakennusohjelma ja sosiaalihuoltolain uudistaminen, hyväksyttiin kongressissa. Miljoonan matalapalkkaisimman työntekijän tuntipalkka lähes kaksinkertaistettiin. Sosiaalinen asunnonrakennusohjelma vahvistettiin 810 000 asunnoksi, ja vuokrien valvontaa jatkettiin vuoteen 1950 asti. Vuoden 1935 sosiaalihuoltolakia uudistettiin niin, että sen piiriin kuuluvien ihmisten määrä kasvoi 35:stä 45 miljoonaan. Lisäksi työttömyys- ja vanhuusavustusta lisättiin 75 prosentilla. Kongressi ei kuitenkaan suostunut kumoamaan ammattiyhdistyslakia. Maatalousministeri Charles Brennanin maanviljelijöiden aseman parantamista koskenut suunnitelma kaatui suurviljelijöiden etujärjestön Farm Bureau Federationin ja sairausvakuutus lääkäriliiton American Medical Associationin vastustukseen. Koululaitoksen uudistamisessa ainoa tulos oli kansallisen tutkimussäätiön (National Science Foundation, NSF) perustaminen. Myös rotusyrjinnän vastaiset lakiehdotukset kärsivät haaksirikon, joten presidentti teki asian hyväksi sen, mitä pystyi ilman uusia lakeja. Rotuerottelu armeijassa kumottiin ja liittohallituksen määräysvaltaan kuuluneita virkoja täydennettiin mustaihoisilla. Lisäksi liittovaltion tuki asuntorakentamiseen tehtiin riippuvaiseksi siitä, ettei rakentamisen yhteydessä harjoitettu rotuerottelua. Korean sodan puhjettua puolustusministeriö sai määräyksen solmia sopimuksia vain sellaisten yritysten kanssa, jotka eivät harjoittaneet rotuerottelua. Trumanin presidenttikaudella monissa osavaltioissa säädettiin lynkkauksen kieltävä laki ja kumottiin äänioikeuden riippuvuus verojen maksamisesta.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Fair Deal Encyclopædia Britannica. Viitattu 25.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Bjøl, Erling: Kansojen historia. Osa 23. Rikas länsi, s. 82. WSOY, 1985. ISBN 951-0-09751-9